Banaaninkuorilla baanalle! (bio)kaasuautojen päästöt, verotus ja tankkaus

Oletteko ikinä miettineet miten hassua on tankata autoa polttoaineella, joka valmistetaan maatuneista muinaiseliöistä? Mitä jos polttoaineena voisikin käyttää jätteitä? Tällaista skenaariota maalailtiin jo elokuvassa Paluu tulevaisuuteen, jossa vierailulla vuodessa 2015 auton ydinreaktori vaihdettiin Mr. Fusion jätegeneraattoriin.

Totta puhuen en ollut uhrannut asialle aiemmin ajatusta, sillä taloudellisessa ajamisessakin lähtökohtani on ollut itsekäs polttoaineen ja sitä kautta rahan säästäminen. Ajettuani taloudellisuusajokilpailuun Seat Ibiza TGI kaasuauton heräsin kuitenkin ajattelemaan asiaa. Tai oikeastaan heräsin vasta, kun palasin tankkaamaan bensaa omaan autooni…

Kaasuauton ideologiaan rakastuin heti ensimmäisellä tankkauksella Mustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen biokaasuasemalla. On niin siistiä, että kotitalouksien biojätteistä ja muista eloperäisistä aineksista voidaan valmistaa polttoainetta autoon! 

Kaatopaikoilla väkisinkin syntyvä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka edistää ilmaston lämpenemistä. Siksi laki velvoittaa keräämään ja vähintään polttamaan metaanin. Biokaasulaitoksella asia on viety vielä pidemmälle, kun jätteet tarkoituksella mädätetään ja syntyneestä metaanista jalostetaan biokaasua autoilijoille, jotka polttavat sen ajellessaan hiilidioksidiksi. Tämä on vain niin nerokasta!

Kaasuautoon voi biokaasun lisäksi tankata maakaasua, joka on metaania siinä missä biokaasukin. Maakaasu on kuitenkin fossiilista polttoainetta, joten valitsen mieluummin biokaasun, vaikka se onkin hieman kalliimpaa. Biokaasua puoltaa myös sen kotimaisuus, sillä maakaasu tulee Suomeen Venäjän kaasukentiltä.

Kaasuautojen päästöt ja verotus

Verotuksessa kaasuautojen päästöt lasketaan aina maakaasun mukaan, vaikka autoon tankkaisikin yksinomaan biokaasua. Maakaasun päästöt ovat kuitenkin huomattavasti bensaa pienemmät. Esimerkiksi ajamani yksilitraisen Seat Ibizan CO2 päästöt ovat bensalla ajaessa 114 g, mutta maakaasulla ajaessa vain 88 g.

Biokaasulla ajaminen on laskennallisesti lähes päästötöntä, koska se on tuotettu uusiutuvista luonnonvaroista. Niiden sisältämä hiilidioksidi olisi joka tapauksessa päässyt ilmakehään, kun taas maakaasun hiilidioksidi on ollut sitoutuneena maan kuoren alle.

Kaasuautosta joutuu maksamaan käyttövoimaveroa, joka on Ibizan tapauksessa noin 150 e vuodessa. Kuulostaa julmalta ympäristöystävällistä autoa kohtaan, mutta...

Itse kaasua verotetaan varsin lempeällä kädellä. Maakaasun valmistevero on 19,64 e/MWh, minkä perusteella laskin, että kilosta maakaasua maksetaan valmisteveroa noin 0,25 e. Vertailun vuoksi bensalitrassa on veroa noin 0,70 e. Lisäksi näiden päälle tulee tietty 24 % arvonlisävero. Biokaasusta valmisteveroa ei peritä lainkaan, vaan pelkkä alv.

Kaasuauton tankkaus

Kaasuauto on hyvä valinta, jos lähiseudulta vain löytyy kaasutankkausasema. Niitä on koko Suomessa tätä juttua kirjoittaessa reilu 40 kpl.

Kotikaupungissani Jyväskylässä tilanne on erinomainen: kaasuasemia on kolme ja neljäs on suunnitteilla. 

Gasum Vaajakosken ABC:n lähellä myy sekä maa- että biokaasua. Pelkkää biokaasua saa Metener Oy:ltä Leppävedeltä ja Mustankorkean jäteasemalta. Edullisin biokaasu on Mustankorkealla; vain 1,300 e/kg. Metenerillä kilo maksaa 1,400 e ja Gasumilla 1,450 e.

Biokaasun hinta ei vaihtele toisin kuin tuontimaakaasun. Sen hinta oli Jyväskylän Gasumilla 1,280 e/kg syyskuun 2018 alussa.

Jyväskylän halvin biokaasu löytyy Mustankorkealta.

Metaanikaasussa on 1,56-kertaisesti energiaa bensaan nähden, ja vertailuhinta bensaan lasketaan jakamalla kaasukilon hinta kertoimella. Ainakin Gasumin asemilla kertoo asemillaan kaasun hinnan vertailulukuna.

Kaasuautossa on aina myös bensatankki, sillä auto tarvitsee bensaa käynnistäessä. Bensaa poltetaan myös kylmällä ilmalla, kunnes jäähdytysneste on lämmennyt riittävästi.

Bensatankista on myös se etu, että jos kaasu loppuu, auto jatkaa keskeytymättä kulkuaan bensalla. Eli vaikka tarvitsisi satunnaisesti käydä kaasuasemien ulottumattomissa, niin ei tarvitse valita autoa sen mukaan vaan bensalla pääsee.

Ostaisinko kaasuauton?

Olemme miettineet mieheni kanssa, että seuraava automme olisi lataushybridi. Pystyisin ajamaan lyhyet työ- ja kauppamatkat pelkällä sähköllä ja pidemmät reissut sitten bensalla sähkön riittävyydestä stressaamatta.

Tutustuminen kaasuautoiluun sai miettimään muitakin vaihtoehtoja. En tunne olevani mikään viherhippi, mutta ajatus, että polttoaine syntyy jätteistä vakuutti minut. Biokaasun polttaminen ei tuota kuin vettä ja hiilidioksidia, joten se on erittäin ympäristöystävällinen vaihtoehto. 

Jos omia päästöjä voi vähentää näin helposti, niin minä olen mukana! Tai ainakin vahvasti harkitsemassa. Kaasuauton hankintahinta ei eroa tavallisesta kovinkaan paljon toisin kuin lataushybridin, jotka ovat huomattavasti kalliimpia.

Laskin mielenkiinnosta, miten paljon kaasuautoilu maksaisi nykyiseen autoon verrattuna. 13 000 km vuosiajolla kaasukäyttöisen Leonin käyttökulut olisivat noin 250 euroa nykyistä Leoniani vähemmän.

Ainua asia, mikä minua mietityttää kaasuautossa on sen tehokkuus. Olen tottunut 1,4-litraisen Leonidaksen 150 hevosvoimaan enkä mielelläni vähentäisi niitä. Jostain syystä kaasuautot ovat kuitenkin järjestäin tehottomampia kuin pelkästään bensalla käyvät lajitoverinsa. VW-konsernin TGI-mallit ovat olleet 1,4-litraisia ja niistä on otettu tehoja vain 81 kW/110 hv, mikä kuulostaa vähän lussulta.

Marraskuussa Suomeen tuleva kaasukäyttöinen Seat Leon on kuitenkin poikkeus. Sen 1,5-litraisesta moottorista otetaan irti 96 kW/130 hv, mikä ei ole enää kovin kaukana nykyisestä autostani. Tämä auto on koeajettava!