Unelma-autoni

En muista päivämäärää, mutta se oli joskus viime keväänä, kun löysin netistä kuvia aivan älyttömän makean näköisestä autosta. Iroc-konseptinimellä esitelty kirkkaanvihreä Volkswagen Scirocco vei sydämeni alta aikayksikön. Nuorekas ja sporttinen auto oli vasta tuloillaan, joten tiedot siitä tarkentuivat pikku hiljaa. Bongauksesta saakka olenkin seuraillut kiinnostuksella uusien tietojen putkahtelua nettiin. Arvuutellut hintoja ja Suomeen ilmestymistä. Hehkuttanut sitä kavereilleni.

Uuh, mikä väri ja ulkonäkö! Kuva täältä.

Kesällä bongasin VW:n netistäkin Sciroccolle omistetun sivun, jota selailin ihan onnessani. Lisää upeita kuvia! Olin ja olen edelleenkin niin rakastunut auton ulkonäköön. Minulle auton urheilullisuus tai hevosvoimat eivät merkitse vaan se, että auto ennen kaikkea näyttää hyvältä.

Sciroccon tavoitteena on käsittääkseni olla auto, jonka hinta olisi sillä tasolla, että mahdollisimman monen olisi mahdollista hankkia se. Hinnat alkavat noin 30000 eurosta, mikä ei periaatteessa ole hirveästi, kun kyseessä on kuitenkin urheiluauto. Esimerkiksi Audi A3 maksaa suunnilleen saman verran. Volkswagen Golfin sen sijaan saa jopa kolmanneksen halvemmalla...

Koeajolle

Viikonloppuna kävin hakemassa VW:n sivuilta läppäriini uutta taustakuvaa. Sivuja selatessani huomasin riemukseni, että Volkswagenin Demo Tour 2008 pysähtyisi tällä viikolla kahdeksi päiväksi Jyväskylään ja mukana olisi myös himoitsemani Scirocco. Aloitin välittömästi houkutella miestäni mukaan koeajolle, mutta eipä mokoma suostunut lähtemään. Perusteli vain että ko. auto olisi täysin järjetön hankinta ja kyllä sliipatut pukumiehet ennemmin pääsevät ajamaan kuin minä.

En kuitenkaan luopunut ajatuksesta päästä testaamaan unelma-autoani vaan otin yhteyttä autoliikkeeseen ja niin olin eilen aamuna kymmeneltä kirjoittamassa nimeäni ensimmäiseksi koeajolistaan. Sciroccoja oli koeajettavana kaksi eri tehoista ja sisällä liikkeessä oli vielä yksi kappale paijattavana. Oijoi, kyllä oli auto upea nyt kun sen näki luonnossa.

Koeajo oli vain Vaajakosken liikenneympyrään ja takaisin, joten hirveän kattavaa kuvaa autosta ei ehtinyt saada. Ajo-ominaisuuksista en voi muutenkaan sanoa hirveästi mitään objektiivista, kun ihkutan vain.

Testaamani manuaalivaihteinen "pikkuinen" 160-heppainen 1.4 TSI Scirocco oli kiva ajaa, kiihtyi näppärästi ja oli todella hiljainen. Motarilla satasen vauhti ei tuntunut miltään. Penkki oli tosi hyvä istua ja ratti mukavasti muotoiltu. Kytkin oli kyllä tosi jäykkä verrattuna Poloon ja siitä hyvästä onnistuinkin sammuttamaan auton liikkeen pihaan ehkä 15 metrin ajon jälkeen. Takaikkunasta oli aika niukat näkymät, mutta muuten autosta näki ulos ihan kohtuullisesti, joskaan ei niin hyvin kuin Polosta. Autoon istahtaessani tuntui että tipahdin kunnon monttuun eikä ulos nähnyt mitään, mutta onneksi penkki oli helppo nostaa sopivan korkealle.

Siinä se on, koeajamani kaunokainen.

Järjellä, ei tunteella

Polo on ollut hyvä auto ja perheemme seuraavakin auto tulee varmaan olemaan Polo tai Golf. Jos vain tunteen perusteella voisi hankkia auton, se olisi heti Scirocco, mutta perheemme järjen ääntä on myös kuunneltava, joten aika hiljaista Sciroccon suhteen. Tietysti sitä puuttuvaa 30000 euroakin voi pitää jonkin tasoisena esteenä... Mutta saahan sitä tytöllä unelmia olla.