12.12.2015
Uusien sähköautojen ensirekisteröintimäärän skenaarointia 2017-2020 Suomessa
Kirjoitan tähän nyt henkilökohtaisia näkemyksiäni, joilla ennakoin vuosien 2017 - 2020 ajalle uusien sähköautojen ensirekisteröintien määrän kehittymistä. (pidätän jälleen itselläni kaikki oikeudet korjata tekstiäni ja omia mielipiteitäni)
Rajaan tekstini tarkoituksella koskemaan vain täyssähköautoja. Pääasiallinen syy tähän rajaukseen on se, että uskon vain täyssähköautoilla sekä uusiutuvan sähkön tuotannon kehittämisellä olevan riittäviä ympäristövaikutuksia.
Blogikirjoituksessani Uusien sähköautojen ensirekisteröintimäärän ennakointia 2016-vuodelle Suomessa perustelin ajatukseni, että uusien täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä olisi 320 - 410 kpl Suomessa. Perusteena tälle on lähinnä laajenevan pikalatausverkoston mahdollistamat uudet käyttäjät sekä kaksi merkityksellisesti uusiutuvaa sähköautomallia. Keskeisinä nopeamman kehityksen esteinä ovat siis latausverkoston ja ajoneuvotarjonnan puute, tai vähintään sen keskittyminen harvoihin ja erittäin eri hintaluokan ajoneuvoihin.
Pohdin uusien sähköautojen ensirekisteröintimääriä kahden eri skenaarion näkökulmasta, joista toisessa Suomi jatkaa passiivisen seuraajan rooliaan, ja toisessa ottaa aktiivisen mahdollistajan roolin.
lähde: Sähköisen liikenteen dynaamiset vaikutukset, loppuraportti
1. Skenaario: Suomen valtio jatkaa passiivisen seuraajan roolia.
Tässä vaihtoehdossa, jota itsen en toivo toteutuvan, Suomen valtio jatkaa edelleen hyvin passiivista roolia sähköisen liikenteen kehittymisen tukemisessa. Pääosin kehittyminen tulee tapahtumaan markkinavoimien imulla sekä liiketoiminnan harjoittajien tarjooman kehittymisen kautta.
Kuluttajien kiinnostus sähköautoiluun jatkanee koko aikajaksolla kehittymistään kiihtyvällä tahdilla ympäristötietoisuuden sekä erityisesti sähköautojen käyttömukavuuden tiedostamisen levitessä ihmisten välisissä verkostoissa.
Sähköautojen markkinat eivät ehdi tällä aikavälillä täyttyä likimainkaan, joten potententiaalia vahvemmallekin kehitykselle jää.
1.1 Suomen talous jatkaa ennusteiden mukaan vaikeassa kehityksessä
Merkittävä seikka, joka vaikuttaa koko autokaupan näkymiin 2017 - 2020 on se, että Suomen talouden tilanne on hankala pitkään. Itse epäilen vaikeuksien kattavan koko tämän aikajakson. Kun ihmisten ostovoima jatkaa laskemistaan, ostetaan vähemmän uusia autoja, ja ne ovat yleisemmin edullisempia sekä mallisarjan edullisempia variantteja. Tämä omalta osaltaan tulee hidastamaan uusien sähköautojen ensirekisteröintejä koko aikajaksolla. Vastaavasti käytetteyinä tuotujen sähköautojenkin määrä tulee kasvamaan edellä kuvatusta syystä.
1.2 Latausverkoston kehittyminen markkinavoimaisesti jatkuu
Pikatalataus, asioinnin aikaisen latauksen sekä pitkäkestoisen latauksen verkosto tulee jatkamaan kehittymistään markkinavoimien avulla. Vielä löytyy Hesburgerinkin ja S-ryhmän alueosuuskauppojen sekä Keskon kaltaisia yrityksiä lisää, jotka älyävät sähköiseen liikenteeseen näkyvästi panostamisen kehittävän myönteisesti yrityksen vastuullisuusmielikuvaa. Samalla saadaan kasvavaa sähköautoilijoiden lukumäärää omien palveluiden asiakkaiksi.
Pidän suorastaan todennäköisenä, että 2017-2020 aikajakson välillä tullaan näkemään myös uusi tai uusia merkittäviä pikalatausta tarjoavia operaattoreita. Todennäköisenä pidän latureiden toimimattomuuteen sekä puutteelliseen verkostoon tyytymättömien sähköautoilijoiden aktiivisimman ryhmän perustamaa yhteenliittymää, osuuskuntaa tai muuta yritysmuotoa, joka keskittyy nimenomaan palvelun laadun sekä järkevän hinnoittelun edistämiseen. Myös Teslan Supercharger-verkosto tulee ko. aikavälillä jatkamaan laajentumistaan myös Suomessa, ja on jo ennakoitavissa merkkejä siitä, että he avaavat latureitaan muillekin automerkeille erillisillä sopimuksillaan. Latausverkoston kehittyminen siis tulee edelleen mahdollistamaan uusien sähköautojen ensirekisteröintimäärien kasvun.
1.3 Automallien tarjonta tulee kasvamaan 2017, mutta ei vielä ratkaisevasti
Pyrin ennakoimaan mahdollisuuksieni mukaan monipuolisesti eri toimijoiden uusia sähköautoja taulukkooni. Teen skenaariooni laskentaa kahdesta suunnasta: kokonaisluvuista sekä yksittäisten ennakoitavissa olevien uusien automallien kautta. Tämä johtuu siitä, että tunnistan tällä hetkellä yhdeksi keskeiseksi sähköautojen yleistymisen esteeksi puutteellisen tarjooman.
Näin pitkälle aikavälille luonnollisesti mallikohtaisen tarkka menekin ennakointi on lähtökohtaisesti mahdotonta osua kohdalleen muutoin kuin tuurilla. Toisaalta mallien väliset siirtymät kompensoivat usein virhepäätelmiä laskelmassani.
Tunnistan 2017 vuodelle tulossa olevista merkittävämmistä uutuuksista
Chevrolet (Opel) Bolt tarjoaa ennakkoon annetujen tai vuodettujen tietojen mukaan 350 km todellisen toimintasäteen ja sijoittunee uskottavasti Suomessakin hintaluokkaan 35 000 - 50 000 euroa. Tämä tulee olemaan ensimäisiä todellisia käänteen aloittavia yhdistelmiä hinnan ja toimintasäteen välillä. Toisaalta tähän liittyy myös suuri epävarmuus, koska mistään en ole löytänyt Euroopan organisaation vahvistusta siitä, milloin auto Eurooppaan saapuu, saati milloin Suomeen. Siksi en kovin suurella määrällä sitä ennakoinut, vaan tein kompromissikirjauksen. Hyvin suurella varmuudella Suomen markkinoille tullessaan Bolt tulee leikkaamaan merkittävästi ensi vuonna myyntiin saapuvan Leafin 30kWh-mallin menekkiä.
Korealaisista Kia tai Huyndai -merkillä jokin malli, esimerkiksi Ioniq sekä Kiinalaisista BYD tai vastaava.
Korealaisista ja Kiinalaisista saa toistuvasti lukea, että heiltäkin olisi tulossa markkinoille uusia sähköautomalleja.
Muita merkittäviä uusia malleja en pysty tunnistamaan tänään 12.12.2016 tätä juttua kirjoittaessani, mutta niitä on tulossa useammiltakin täysin uusilta autotehtailta. Faraday Future ja Atieva esimerkiksi ovat USA:n määperälle nousevia uusia merkkejä, jotka tulevat julkaisemaan mallejaan jo 2016 vuonna autonäyttelyissä. Markkinoille ne eivät kuitenkaan ennättäne vielä 2017-vuodellekaan.
Aiemmista malleista Teslan Model S ja X jatkavat varmaankin vahvaa voittokulkuaan kalleimmassa hintaluokassa. Teslan innovatiivisuus pitää houkuttelevuuden hyvällä tasolla.
Leafin 30 kWh-malli saa vielä vuonna 2017 hyvää kasvuaikaa Model3:n odotuttaessa tuloaan. Toisaalta jos Korealaiset ja Bolt tulevat markkinoille, tulevat ne leikkaamaan Leafin kasvua. Ilman näiden mahdollista vaikutusta olisin arvioinut Leafin menekin edelleen kasvavaksi.
Aiemmista malleista Teslan Model S ja X jatkavat varmaankin vahvaa voittokulkuaan kalleimmassa hintaluokassa. Teslan innovatiivisuus pitää houkuttelevuuden hyvällä tasolla.
Leafin 30 kWh-malli saa vielä vuonna 2017 hyvää kasvuaikaa Model3:n odotuttaessa tuloaan. Toisaalta jos Korealaiset ja Bolt tulevat markkinoille, tulevat ne leikkaamaan Leafin kasvua. Ilman näiden mahdollista vaikutusta olisin arvioinut Leafin menekin edelleen kasvavaksi.
Uusien sähköautojen ensirekisteröintien määrä kasvaisi vuonna 2017 edellisestä vuodesta 50-60 %
Eli kasvu rakentuisi edelleen kysynnän imun kehittymiseen sekä verkoston laajentumisen myötä uusien käyttäjien mahdollisuuksiin sähköautoihin. Tarjonnan laajentuminen ei uskomukseni mukaan riittäisi vuonna 2017 tämän suurempaan kehitykseen.
1.4 Automallien tarjonta tulee kasvamaan 2018 - 2020 aikavälillä jopa ratkaisevasti
Ennakoinnin osuvuus heikkenee merkitävästi jo näin pitkillä aikaväleillä. Muuttujien lukumäärä kasvaa ja ennakoimattomissa olevat mahdollisuudet kasvavat. Kuitenkin haluan tehdä oman henkilökohtaisen ennakointini tänään 14.12.2015 jo näinkin pitkälle aikavälille tämän hetken signaaleita tulkiten.
Teslan Model3 tulee olemaan yksi revoluution tekijöistä. Toivottavasti se saadaan Suomeenkin jo 2018-vuoden puolella. Ennakoin, että sen tulevaa uusien autojen ensirekisteröintimäärää haarukoimalla luokkaan MB:n C-mallin ja BMW:n 300-sarjan nykyisten menekkien suhteen. Mikäli muita vastaavia merkittäviä alle 50 000 euron hintaluokan autoja ei siihen mennessä markkinoille saa, uskon jopa 1000 - 1300 kpl olevan mahdollista ensimmäisinä täysinä vuosina. Jos substituutteja tulee samanaikaisesti, niin menekki tulee jossain määrin jakautumaan merkkien välillä.
Nissan Leafin huhuttu korvaava malli saattaisi tulla markkinoillemme 2019-vuoden puolella.
Se tulee huhujen mukaan olemaan varteenotettava kilpailija Teslan Model3:n kanssa. Ennakoin tässä vaiheessa markkinvoittoa kuitenkin näistä kahdesta Teslalle, etenkin jos se ehtii markkinoille noin vuoden aikaisemmin, ja on varustettu edes osittain yhtä houkuttelevilla piirteillä, ja teknologialla kuin merkin kalliimmat mallit. Toki hintaluokka rajaa kovimmat hienoudet tästä luokasta pois molemmissa merkeissä.
Näin pitkällä aikavälillä alkaa jo tapahtua päivityksiä myös nykyisiin sähköautomalleihin. Ennakoin kohtuullisen merkittäviä päivityksiä 2020-vuoden lähestyessä mm. BMW i3:seen ja Renault Zoeen. Nämäkin tulevat tuomaan hyvää lisää uusille sähköautoa etsiville talouksille.
Täysin uusia sähköautomalleja ennakoin mm. BMW:ltä, Audilta, Volkswagenilta, ja MB:ltä. Näistä Volkswagen on tänään jo ilmoittanutkin rakentavansa täysin uudenlaista sähköautoalustaa. Lisäksi näin pitkällä aikavälillä tulee markkinoille jo aiemmin mainittujen Faraday Futuren ja Atievan lisäksi täysin uusilta autovalmistajilta. Ehkä jopa Applelta ja Googlelta.
Päädyin laskelmissani haarukoimaan noin 2800 - 3600 uuden sähköauton rekisteröintimäärää vuodelle 2020.
Tämä tarkoittaisi vuoteen 2020 mennessä ajoneuvokannassa rekisterissä olevaksi alle 10 000 täyssähköauton lukumäärää. Huomautan, että tässä rekisterissä olevien täyssähköautojen lukumäärässä olen huomioinut kasvavaa käytettyinä tuotujen ajoneuvojen määrää. Toisaalta määrästä siis puuttuvat kokonaan hybridiajoneuvot. Tämä määrä on kuitenkin Sähköisen liikenteen dynaamiset vaikutukset, loppuraporttia merkittävästi rohkeampi arvio. Tässä olettamuksessani on mukana vahva odotusarvo mm. Pariisin ilmastosopimuksen aitoonkin vaikuttavuuteen vähintään ihmisten suhtautumisessa ympäristösaasteisiin. Oletusarvo pohjautuu erittäin vahvasti myös uusien tulossa olevien, houkuttelevien automallien markkinoille tulemiseen myös Suomessa.
2. Skenaario: Suomen valtio muuttaa roolinsa mahdollistajaksi
Pariisin ilmastosopimus joulukuussa 2015, ilmaston muutoksen vauhti, saasteiden aiheuttamat kuolemat ovat muutama esimerkki tärkeistä syistä herätä Suomessakin sähköisen liikenteen kehittymisen edistämiseen.
On olemassa muitakin liikenne-energiamuotoja, joilla liikenteen päästöjä onnistutaan merkittävästi laskemaan. Esimerkiksi kaasun tai biopolttoaineiden käyttäminen. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan pysty näkemään polttomoottoriautoja millään polttoaineella toteutettuna riittävänä ratkaisuna. Erilaiset pistokehybridit tulevat varmuudella olemaan merkittävä ratkaisu siirtymävaiheessa. Kuitenkin moninkertainen tekniikka tulee oman arvioni mukaan häviämään lähivuosina kilpailussa edullistuvalle akkutekniikalle ja sähkömoottorien yksinkertaiselle ja toimivalle käytännön voimalle. Pysyvämpinä ratkaisuina näen sähköautot, joissa on erilaisia range-extender -ratkaisuja esimerkiksi polttokennolla toimivina. Polttokennoja saattaa tulevaisuudessa käytää jopa vety. Varsinaisten vetyautojen läpimurtoon en henkilökohtaisesti pysty uskomaan tarkkailussani olevalla aikaikkunalla, eli ennen vuotta 2020. Jo pelkästään vedyn jakeluverkoston yleistymisen riittävälle tasolle uskon vievän Suomessa lähemmäs 2030-lukua, ja tämäkin vain jos sen yleistyminen lähtee käyntiin vielä ennen 2020-lukua.
On olemassa muitakin liikenne-energiamuotoja, joilla liikenteen päästöjä onnistutaan merkittävästi laskemaan. Esimerkiksi kaasun tai biopolttoaineiden käyttäminen. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan pysty näkemään polttomoottoriautoja millään polttoaineella toteutettuna riittävänä ratkaisuna. Erilaiset pistokehybridit tulevat varmuudella olemaan merkittävä ratkaisu siirtymävaiheessa. Kuitenkin moninkertainen tekniikka tulee oman arvioni mukaan häviämään lähivuosina kilpailussa edullistuvalle akkutekniikalle ja sähkömoottorien yksinkertaiselle ja toimivalle käytännön voimalle. Pysyvämpinä ratkaisuina näen sähköautot, joissa on erilaisia range-extender -ratkaisuja esimerkiksi polttokennolla toimivina. Polttokennoja saattaa tulevaisuudessa käytää jopa vety. Varsinaisten vetyautojen läpimurtoon en henkilökohtaisesti pysty uskomaan tarkkailussani olevalla aikaikkunalla, eli ennen vuotta 2020. Jo pelkästään vedyn jakeluverkoston yleistymisen riittävälle tasolle uskon vievän Suomessa lähemmäs 2030-lukua, ja tämäkin vain jos sen yleistyminen lähtee käyntiin vielä ennen 2020-lukua.
Miten sitten itse ajattelen, että liikenteen päästöjä voitaisiin säästää nopeammin ja valiten mahdollistajan rooli?
2.1 Heti vuodesta 2016 aloitetaan määrätietoinen tuettu panostaminen sähköautojen latausverkoston kehittämiseen etelä-pohjois -suuntaisilla pääteillä
Jotta sähköautojen pikalatausverkosto pysyisi kysynnän mukana, tulee 2016-vuoden aikana saada etelästä pohjoiseen vievät päätieverkot 50 - 75 km maksimi väleillä rakennettua palvelemaan käyttäjiä. Pikaisesti laskien tulin sellaiseen tulokseen, että pelkästään näille etelä-Suomen pääteille tarvitaan vähintään 10 - 15 uutta pikalatausasemaa. Näistä toki on jo useita kohteita tulossa markkinavetoisestikin, mutta jo näissäkin on muutamia keskeisiä tieosuuksia, joille on varmasti vaikea löytää yksityistä rahoitusta riittävästi.
Pohjois-Suomeen laskin tarpeen olevan 7-10 uutta pikalatausasemaa etelä-pohjois -suuntaisilla pääteillä akuuttina tarpeena.
Nämä 17-25 uutta pikalatausasemaa pidän erittäin tärkeänä panostuksena jo 2016-vuoden aikana päätieverkostollemme. Tällä pikalatausverkoston määrätietoisella laajentamisella mahdollistetaan tasapuolisesti lähes kaikille Suomalaisille mahdollisuudet myös low- ja mid -rangen omaavien sähköautojen omistamiseen, ja silti matkailuunkin halutessaan niillä.
 |
| Tähdet lisätty Kyösti Tiaisen Sähköautot -Nyt -FB-ryhmässä julkaiseman pikalatauskartan päälle. |
2.2 Seuraavaksi rakennetaan tuettuna myös itä-länsisuuntaisen päätieverkoston pikalatauspaikat.
Etelä-Suomen itä-länsi -suuntaisen päätieverkoston kattavaan pikalatausverkostoon tarvitaan noin 10 -15 uutta pikalaturia. Näiden uskon enimmäkseen olevan jo merkittävästi vaikeammin toteutettavissa pelkästään markkinavoimien toteuttamina. Pohjois-Suomeen tarve on lähes yhtä suuri, ja vielä vaikeammin rakennettavissa markkinavoimilla. Pidän tähän itä-länsi -suuntaisen päätieverkoston pikatlatausverkoston rakentamista yhtä merkittävänä vuoden 2017 aikana, kuin on saada etelä-pohjois -suuntainen päätieverkosto kuntoon 2016 vuoden aikana.
Pikalatausverkostoon on hyväkin kertyä jonkin verran myös päällekkäisyyttä, etenkin ruuhkaisimmille tieosuuksille. Eteläisimmässä Suomessa alkaa sähköautojen yleistymisen myötä olla ruuhkia pikalatureilla viimeistään 2017-vuoden alkupuolelta alkaen.
Toisaalta luvassa oleva täyssähköautojen toimintasäteen pidentyminen tulee antamaan hieman tätä kaivattua pikalatausverkoston rakentamisen aikaa.
2.3 Pitkäaikaispysäköinnin ja kunnallisen asiointipysäköinnin tukeminen
Uskon, että kaupalliset toimijat tulevat jatkossakin panostamaan asioinnin aikaiseen lataukseen kiihtyvässä määrin. Type2-rasialliset laturit ovat liikekeskuksille kohtuullisia panostuksia houkutella ympäristöarvot tuntevia asiakkaita.
Sen sijaan kaupunkien ja kuntien julkisen pysäköinnin aikainen latausmahdollisuus tarvitsee määrätietoiset päätökset asian edistämiseen. Kadunvarsipysäköinnit, virastotalot, liikuntakeskukset, liityntäpysäköinnit ja kaikki muut keskeisimmät julkisen pysäköinnin paikat tulee saada jo 2016-vuoden aikana nopeasti latauspaikoiksi. Parkkisähkö Oy:llä on käsittääkseni tähän jo toimivia ratkaisujakin tarjolla.
Tämä pysäköinnin aikaisen latausmahdollisuuden kehittäminen on edullisempien ja lyhyemmän toimintasäteen sähköautojen käyttökokemuksen kannalta erittäin painava kehittämistarve.
2.4 Sähköautojen hankinnan tukeminen ratkaisuksi ajoneuvokannan nopeampaa uusiutumiseen
Vasta latausverkoston nopean ja tuetun laajentamisen jälkeen on oikea aika tukea paikallisesti päästöttömien täyssähköautojen hankintaa merkittävämmin. Uskoisin olevan oikea aikaista aloittaa heti vuoden 2018 alusta alkaen.
Itse kokisin tärkeimmiksi hankinnan tukemisen muodoiksi riittävät edut autoetuihin sekä uusien ostamiseen.
Autoetujen tukeminen olisi helppo toteuttaa laskemalla merkittävästi (esim. -25%) autoetujen verotusarvoja nollapäästöisille autoille. Tämä yhdistettynä vastuullisten yritysten sisäisiin autoetupolitiikan sääntöihin muuttaisi erittäin nopeasti työsuhdeautojen kannan nollapäästöisiksi.
Uusien nollapäästöisten autojen ostajille kannattaisi toteuttaa parin vuoden kampanja Ranskan malliin, jossa sähköauton ostaja saa romuauton purkuun toimittaessaan jopa 10 000 euron hyvityksen uuden auton ostoon. Suomessa jo 5000 eurollakin saataisiin ennennäkemätöntä autokannan uudistumista aikaiseksi.
2.5 Omakotitalouksien ja taloyhtiöiden sekä yritysten aurinkovoiman käytön tukeminen kannattaisi yhdistää päästöttömien ajoneuvojen hankintaan
Kokonaispäästöjen laskemiseksi Suomessa tulee panostaa merkittävästi myös uusiutuvien energiamuotojen rakentamiseen sähköntuotannon tueksi. Tällä on merkitystä päästöjen lisäksi myös energian omavaraisuuteen ja ulkomaankaupan alijäämäisyyteen.
Nykytekniikalla olisi jo helposti ja kohtuullisella tuella toteutettavissa malli, jossa omakotiasukkaille tarjotaan valtion tuella riittävä aurinkokennosto sekä esimerkiksi noin 100kWh akkuvarasto puskuroimaan sähkön käyttöä ja lataamista. Sähkön siirtoyhtiöt tulisi saada tähän toteutukseen mukaan. Heille tästä olisi hyötyä mm. nykyisen sähkönsiirtoverkoston haavoittuvuuden ja niistä aiheutuvien kulujen vuoksi.
Jos taloyhtiöille rakennetaan malli, jolla tuetaan aurinkokeräimien ja akkuvarastojen raketamista sillä edellytyksellä, että taloyhtiö rakentaa sähköauton Type2-latauspisteet (tms vähintään 6kWh tasoinen lataus) asukkaille, mahdollistetaan samalla erittäin suurelle joukolle autoilijoita sähköauton hankinta.
Uudet tulossa olevat sähköautomallit tulevat tarvitsemaan nopeampia latausmahdollisuuksia ihmisten kodeissa ja työpaikoilla, kuin schuko-rasiat voivat turvallisesti jatkuvassa käytössä tarjota.
Talokohtaisiin aurinkokeräin ja akkuvarastokonaisuuksiin pystytään rakentamaan myös talon tai taloyhtiön pääsulakkeiden mahollistamia suuremmat lataustehot.
Talokohtaisiin aurinkokeräin ja akkuvarastokonaisuuksiin pystytään rakentamaan myös talon tai taloyhtiön pääsulakkeiden mahollistamia suuremmat lataustehot.
3. Määrätietoisella sähköisen liikenteen tukemisella voidaan paikallisesti päästöttömien täyssähköautojen lukumäärää nostaa merkittävästi 2020-vuoteen mennessä
Näilllä edellä kirjoittamillani, ja muilla kehitettävillä tukitoimilla voidaan saada paikallisesti päästöttömien täyssähköautojen ajoneuvorekisterissä oleva lukumäärä jopa lähes 20 000 autoon vuoteen 2020-mennessä, kun se muutoin jää ennakointini mukaan alle 10 000 auton. (huomautukset: lukumäärässä on huomioitu vuosittaisen käytettyinä tuotujen ajoneuvojen lukumäärää ja toisaalta mukana luvussa ei ole lainkaan hybridiajoneuvoja).
Itse ennakoin, että nyt joulukuussa 2015 juhlittu Pariisin ilmastosopimus tullaan uudistamaan jo ennen 2020-vuotta, kun on todettu, että se ei pakota valtioita tarpeeksi vähentämään päästöjään. Seuraavissa sopimuksissa tulee olemaan merkittävästi kalliimpia päästömaksuja kehittyneille maille. Hallittu, ja oikein ajoitettu sekä porrastettu tuki säästää Suomelle päästömaksuissa, jotka tulisivat muutoin Suomessakin väittämäni mukaan kasvamaan merkittävästi.
Muutoksilla olisi myös merkittävät vaikutukset ulkomaankaupan alijäämäisyyden vähentämisessä sekä energiaomavaraisuuden kehittämisessä. Myös työllistämisvaikutukset voidaan niin halutessa maksimoida, koska Suomessa on paljon näiden alojen huippuosaamista valmiina. Parhaimmillaan saisimme uusiutuvista energioista uusia vientituoteitakin.
Nyt kysymykseni kuuluu: Löytyykö Suomesta halua panostaa puhtaamman ilman ja tulevaisuuden puolesta? Löytyykö keinoja ratkaista haasteita vaikka maan talous makaa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen pahassa taantumassa? Onko meillä päättäjiä, poliitikoita ja virkamiehiä jotka ovat valmiita tekemään tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä? Uusia lakeja, muuttaa verotusta, määrittää oikein kohdennettuja ja tehokkaita tukimuotoja?
Toivottavasti on.
Kansanedustajien energiaremonttiryhmä kirjoittaa Ylen nettiuutisissa http://yle.fi/uutiset/energiateesit_kansanedustajilta:
"Öljyn käyttöä ei kuitenkaan saada puolitettua pelkällä biopolttoainetavoitteella. Energiaremonttiryhmä vaatii myös ripeitä toimia sähköautoilun edistämiseksi. Kai Mykkäsen mukaan Suomessa pitäisi olla vuonna 2030 noin 200 000 – 300 000 sähköautoa. Tätä nykyä Suomen teillä liikkuu noin tuhat sähköautoa tai ladattavaa hybridiä."
Oma arvioni on, että ilman merkittäviä yhteiskunnallisia lisäpanostuksia sähköisen liikenteen kehittämiseen tulee päästöjen lasku olemaan toivottoman hidasta. Laskelmani on mielestäni aivan linjassa myös energiaremonttiryhmän tavoitteiden kanssa, koska omissa laskelmissani on mukana pelkät täyssähköautot. Olennaista on ymmärtää mielestäni se, että voimakkaammillakin panostuksilla sähköautojen lukumäärän kehitys tulee painottumaan merkittävimmin vasta viimeiselle vuosikymmenelle remonttiryhmän tavoitteesta. Itse en lähde niin pitkälle ennakoimaan, koska muuttujien määrä kasvaa niin suureksi.
Kansanedustajien energiaremonttiryhmä kirjoittaa Ylen nettiuutisissa http://yle.fi/uutiset/energiateesit_kansanedustajilta:
"Öljyn käyttöä ei kuitenkaan saada puolitettua pelkällä biopolttoainetavoitteella. Energiaremonttiryhmä vaatii myös ripeitä toimia sähköautoilun edistämiseksi. Kai Mykkäsen mukaan Suomessa pitäisi olla vuonna 2030 noin 200 000 – 300 000 sähköautoa. Tätä nykyä Suomen teillä liikkuu noin tuhat sähköautoa tai ladattavaa hybridiä."
Oma arvioni on, että ilman merkittäviä yhteiskunnallisia lisäpanostuksia sähköisen liikenteen kehittämiseen tulee päästöjen lasku olemaan toivottoman hidasta. Laskelmani on mielestäni aivan linjassa myös energiaremonttiryhmän tavoitteiden kanssa, koska omissa laskelmissani on mukana pelkät täyssähköautot. Olennaista on ymmärtää mielestäni se, että voimakkaammillakin panostuksilla sähköautojen lukumäärän kehitys tulee painottumaan merkittävimmin vasta viimeiselle vuosikymmenelle remonttiryhmän tavoitteesta. Itse en lähde niin pitkälle ennakoimaan, koska muuttujien määrä kasvaa niin suureksi.
Tämä tarina on minun, yksittäisen sähköautolla ajelevan kuluttajan pohdintaani. Olen valmis tarkentamaan käsityksiäni ja korjaan ilomielin kirjoitustani hyvien ja perusteltujen näkemysten mukaan. Aloitan keskustelun sähköautot-Nyt Facebook-ryhmässä.
Lopuksi vielä haluan korostaa, että en edusta tällä kirjoituksella mitään automerkkiä enkä sähköautoilijoita laajemmin. Tämä kaikki on omaa pohdintaani.
Keskustelu
Ei kommentteja
