Kaasuautolla taloudellisuusajokilpailussa - Suurajot EcoRun 12.8.2018

Niin koitti se päivä, kun Leonidas jäi eläkkeelle taloudellisuusajokisoista. Kovin nuorina nämä autot eläköityvät, kun ei sillä ole ikää kuin kolme vuotta, mutta minkäs teet kun nuoremmat menevät ohi oikealta ja vasemmalta.

Millä autolla sitten ajaisin elokuun kilpailussa? Alunperin ajattelin pyytää lainaan Volkswagen Poloa, koska POLOisella blogillani on tänä vuonna 10-vuotissyntymäpäivä, mutta asia ratkesi kuin itsestään, kun selvisi että tsekkiläiset kaverini olisivat tulossa kisaan kaasuautolla. Minäkin haluan kaasuauton!

Kävin kysymässä autoa Jyväskylän Autotarvikkeelta ja tuttu myyjä oli heti valmis lainaamaan minulle Seat Ibiza 1,0 TGI -kaasuauton. Ainut miinus oli, että Ibiza olisi manuaalivaihteinen. Sitä ei edes myydä automaattina.

Mietin vain, että mitähän tästä vielä tulee!? Olen ajanut seitsemän vuotta automaattivaihteisella autolla, joten joutuisin nyt opettelemaan nyt ajamaan manuaalilla. Ei vaihteen vaihtaminen käsin ole mitenkään hankalaa, mutta se taloudellisuus...

Haaste otettu vastaan. :)

Ankaraa harjoittelua

Sain Ibizan käyttööni jo muutama päivä ennen kilpailua, mikä oli tosi hyvä, koska niin ehdin ajaa sitä vähän sisään (mittarissa saadessa 25 km) ja opetella käyttämään sitä.

Ensimmäiset harjoitukset ajoin Karin kanssa hiekkatiepätkällä, jossa harjoittelimme hiekkatieajoa pari vuotta sitten Leonilla. Totesimme, että Ibiza puutuu tosi herkästi mäkiin, mutta käyttäytyy soralla hyvin nätisti eikä ajonvakautus kaitse liikaa.

Tuossa 66 kW (90 hv) moottorissa ei oikein ole alavääntöä, joten jos kierrokset tippuivat, sillä ei päässyt mihinkään. Auton teknisistä tiedoista selvisi, että paras vääntö alkaa 1900 rpm kierroslukemasta, joten ei ihme että se oli vähän voimaton. Olen tottunut 150 hv Leonissa siihen että vääntöä on jo 1500 rpm kieppeillä.

Seuraavana päivänä lähdin tsekkiläisen taloudellisuusajajakaverini Marekin vinkistä selvittämään moottorin optimaalisinta kierrosaluetta. Ajoin samaa 700 metrin pätkää uudestaan ja uudestaan eri nopeuksilla ja otin joka kerta muistiin kierroslukeman ja kulutuksen.

Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, kiihdytin auton tavoitenopeuteen aina ennen mittausjaksoa, valitsin suurimman vaihteen ja laitoin vakionopeussäätimen päälle. Nollasin kulutusmittarin aina saman maamerkin kohdalla ja katsoin jakson keskikulutuksen toisen maamerkin kohdalla. Koska maa reitti oli loivasti mäkinen, ajoin sen molempiin suuntiin ja otin molemmat lukemat talteen.

Saamieni lukemien varjossa näytti siltä, että Ibizan taloudellisin kierrosalue olisi 1300-1400 rpm, mikä tarkoitti 60-65 km/h nopeutta. Tällöin kulutus oli 2,3-2,7 kg/100 km suunnasta riippuen. Nopeuden noustessa yli 70 km/h:iin (1550 rpm >) kulutus alkoi selkeästi lisääntyä etenkin ylämäen puolella ja 80 km/h ajaessa se oli jo 2,7-3,2 kg/100 km.

Ibizan kulutus ja kierroslukemat eri nopeuksilla. Kulutus alaspäin viettävällä tiellä on vihreällä ja paluumatka samalla pätkällä oranssilla värillä.

Sopivan kierrosalueen löytäminen ei ole kuitenkaan vastaus kaikkeen, vaan tietoa pitää osata soveltaa. Mikä on maksimikierrosalue millä kiihdyttää? Vaihdanko vaihteita yksi kerrallaan vai hyppien joka toisen yli? Ennen kaikea miten ajan ylämäet taloudellisesti niin ettei auto puudu ihan täysin?

Tarkoituksenani ajaa neljän päivän aikana auton mittariin 1000 km, että saisin edes vähän vetristettyä uudenkarheaa moottoria. Huomasin kuitenkin nopeasti tavoitteen olevan utopistinen. Kilsoja kertyisi tietty nopeammin jos ajaisi vain maantietä, mutta siinä ei tule harjoitusta auton käytöksestä. Sain lopulta kasaan vain reilu puolet tavoitteesta, ja auton mittarissa olikin kisan alussa vain 550 km.

Kilpailupäivä

Suurajot Ecorunissa oli enemmän luokkia kuin koskaan ennen (ainakaan minun aikanani), kun mukana oli niin bensa-, diesel-, kaasu-, hybridi- kuin lataushybridiautojakin. Jokaisessa luokassa oli kolme autoa paitsi bensaluokassa neljä. Ja minä kun kuvittelin, että perinteinen bensaluokka kuolee kokonaan, kun kevään kisoissa bensa-autoja oli vain kaksi!

Taloudellisuusajajan painajainen on kesähelle. Auton ilmastointi on pidettävä pois päältä polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi, joten auringonpaisteella ajaminen - ei siis tarvitse olla edes helle - on tosi tukalaa.

Itse pidän puhalluksen päällä ja sammutan vain AC:n, mutta kovimmat harrastajat sammuttavat ilmastoinnin täysin. Marek kertoi, että jos ei ole kuuma, hän pitää ilmastoinnin kokonaan pois - tuuletuksen voi hoitaa avaamalla ikkunat alamäissä.

Nyt keli oli alkuun parhain mahdollinen. Aurinko oli pilvessä ja ilman lämpötila +17 C. Loppumatkasta alkoi sataa ja välillä vettä tuli ihan reippaastikin, mutta tiet eivät kuitenkaan muuttuneet sellaiseksi mutavelliksi kuin viime vuonna.

Bensaluokassa kisannut edellissukupolven hopeinen Ibiza lähdössä matkaan. Tämäkin auto oli Jyväskylän Autotarvikkeen lainaama. :)

Kaasuautojen tankkaus

Kaasuluokan autoilla kilpailureitti poikkesi jonkin verran muista, sillä lähin kaasuasema oli Mustankorkealla, kun taas muut suuntasivat tankkaamaan Palokkaan.

Menomatkalla Mustankorkealle kaasuautot tankattiin lisäksi bensalla. Se ei ollut kuitenkaan millilitran tarkkaa piripintaan liruttelua kuten muiden autojen kilpailutankkaukset, vaan ideana oli vain tankata auto täyteen, jotta kaikilla olisi tasapuolisen painava tankki autossaan. Itse kilpailuhan ajettaisiin pelkällä kaasulla.

Mustankorkean jäteasemalla tankkasimme autot täyteen paikallista biokaasua. Kaasun tankkaus oli superhelppoa verrattuna bensan ja dieselin kilpailutankkauksiin! Pumppu täyttää kaasutankin parissa minuutissa ja lopettaa automaattisesti, kun kaasua ei mahdu tankkiin enempää.

Ei hankalaa piripintaan tankkausta, ei ravistelulenkkiä, eikä uutta tankkausta pukilta toivoen sormet ristissä, että tankkaus onnistuu. Ihan parasta!

Niin leppoisaa tankkaamista kaasuasemalla! (Kuva kilpailua edeltävän päivän tankkauksesta jos ihmettelitte, että missä numerotarrat ovat.)

Ainut spesiaali asia, mikä piti huomioida kaasuautoissa, oli että niillä sai lähteä takaisin kilpailukeskukseen vasta, kun mittaristoon syttyi kaasukäytön merkkivalo.

Jostain syystä kaasuautot saattavat käyttää muutaman minuutin bensaa polttoaineena ennen kaasulle siirtymistä. Ibiza meni kisassa kaasulle heti kun sen käynnisti, mutta aiemman tyhjästä täyteen tankkaamisen jälkeen se kävi peräti seitsemän minuuttia bensalla ennen kuin suostui vaihtamaan kaasuun.

Kaasun tankkauksen yhteydessä tarkkailimme kaasuaseman omaa painetta. Jos se olisi tippunut selkeästi kilpailijoiden välillä, olisi autojen saama kaasumäärä voinut olla eri. Nyt se pysyi kuitenkin hyvin samanlaisena.

Ajoimme kisan lopussa tankille samassa järjestyksessä kuin alussa, joten paineen laskun piti olla autojen välillä periaatteessa sama. Minun ja Marekin väliin "kiilasi" yksi tavallinen asiakas, mutta nähtävästi hän ei kuitenkaan vaikuttanut tuloksiin.

Kaasuaseman paine oli aamulla hieman korkeampi kuin illalla.

Kilpailu

En tiennyt että meillä on täällä keski-Suomessa näin paljon mäkiä! Kilpailu tuntui olevan mäkeä mäen perään. Pitkiä ja jyrkkiä, lyhyitä ja loivia, ja kaikkea siltä väliltä. Mutta kuten Kari sanoi, niin onneksi ylämäen jälkeen tulee aina alamäki.

Mäet myös kostautuivat. Jo kilpailun ensimmäisellä jaksolla 60 km/h alueella oli tutka hyvin herkullisessa paikassa, missä alamäki muuttui ylämäeksi. Siinä oli niin hyvä paikka ottaa vauhtia, että peräti puolet kilpailijoista ajoi tässä ylinopeutta. Itse vetäisin pohjat; 70 km/h. Hups... Onneksi en ajanut yhtään kovempaa, sillä silloin sakkoa olisi tullut 3 % sijaan 6 %.

Yhteensä kilpailussa oli kolme tutkapaikkaa, joista kahdessa muussa kaikki ajoivat kiltisti rajoituksen mukaan. Itse en kahta muuta edes huomannut matkan varrelta, kun olivat niin hyvässä piilossa.

Ai että, miten hyvä alamäki ottaa vähän vauhtia tuohon seuraavaan ylämäkeen!

Bongaatko tutkamiehen puskasta sähkötolppien välistä? En minäkään, kunnes oli liian myöhäistä...

Ibizalla ajaminen sujui varsin luontevasti, eikä se onneksi puutunut mäkiin kuin muutaman kerran. Harjoitus oli tuottanut tulosta!

Lounaan jälkeinen Urrian hyppyrin sisältänyt jakso oli kilpailun haastavin. Siinä oli korkea, yli 60 km/h keskinopeuspyynti ja suuri osa matkasta soratietä, jonka pinta oli paikoitellen liukas kuin kuulalaakereilla olisi ajanut. Ei siinä mitään jos ei olisi ollut kiire, mutta nyt aikataulupaineet ajoivat ajamaan aika kovaa.

Muutaman kerran ajonvakautus nappasi ihan kunnolla kiinni, kun auto luisteli kuin Teemu Selänne. Yhdessä mutkassa säikähdin kunnolla, kun tuntui siltä, että ilman ajonvakautusta oltaisiin päädytty kylki edellä ojaan. Sen jälkeen päätin vähän hidastaa menoa, vaikka kuinka olisi kiire.

Jälkeenpäin Jaakko mainitsi, että oli tehnyt virheen pyytämällä minua kiirehtimään pätkällä, sillä oli laskenut aikataulun väärin. Mutta rauhoitin kuulemma hyvin itseni yliyrittämisen jälkeen.

Urria ei ollut ainut tie, joka oli järkyssä kunnossa. Kilpailun loppupuolella Kuohun tienoilla tie oli ihan uskomatonta nimismiehenkiharaa. Tuntui, että hampaista tippuu paikat, kun siinä tärisytti menemään. Oli pakko hidastaa vauhti jossain kohdin alle 50 km/h:iin kun tie oli niin kamala. Joku sanoi, että tuolla tiellä olisi ollut rallien yleisöliikennettä ja siksi se on niin kärsinyt, mutta minulla ei ole varmaa tietoa asiasta.

Ai kauhea mikä täristys tässäkin oli!

Kokonaisuudessaan kilpailu meni mukavasti. Kommunikaatio pelasi emmekä ajaneet harhaan kertaakaan. Osasin ehkä kevään yliväsyneestä kisasta oppineena keskittyä pelkkään ajamiseen, enkä jutteluun.

Manuaalivaihteinen auto vaati hieman enemmän keskittymistä kuin automaatti, joskaa manuaalin ja automaatin ero ei lopulta ollut niin iso kuin olin kuvitellut. Käskytänhän automaattiakin osan matkasta itse.

Kaasuluokan tulokset

Kilpailun tauolle tultaessa Ibizan ajotietokone näytti 3,2 kg/100 km, mikä oli mielestäni ihan hyvän kuuloinen lukema. Marekin Skoda Octavia näytti 2,9 kg/100 km ja Tuomon Octavia reilu 3 kg/100 km, joten olisin kyllä sillä perusteella viimeinen. Noh, ei minulla mitään suuria odotuksia ollutkaan tuloksista, sillä auto oli uudenkarhea kuten myös ajotaitoni manuaalivaihteistolla.

Lopputankkauksessa Ibizaan meni 7,09 kg kaasua, mikä tarkoitti 265 km pituiselle reitille 2,718 kg/100 km kulutusta ja 74 g CO2/100 km päästöjä. Valmistaja on ilmoittanut Seat Ibiza 1.0 TGI kaasun kulutukseksi 3,3 kg/100 km ja päästöiksi 88 g CO2/100 km, joten alitin ne kirkkaasti.

Olin luottavainen, että muut tankkaisivat vielä vähemmän, mutta kilpailukeskukseen palattuamme Tuomo onnitteli minua. Ibizaan oli mennyt vähiten kaasua kaikista meistä kolmesta! Marekin Octaviaan oli mennyt 7,24 kg kaasua ja Tuomon Octaviaan 7,29 kg.

Mutta aina on mutta. Tuloksiin ei passaa uskoa, ennen kuin ne ovat seinällä, eikä välttämättä vielä silloinkaan, kuten viime kesänä saimme huomata... Olin varma, että viimeistään tutkasta saamani sakko tiputtaisi sijoitustani. Muut kaasuautoilijat tosin pohtivat, että he taisivat myös saada sakot samasta tutkasta.

Ja niinhän siinä kävi, että pienimmästä kulutuksesta huolimatta päädyin kaasuautojen viimeiseksi. 3 % ylinopeussakko tiputti minut toiseksi, koska Tuomo ei saanut sakkoja.

Jumbosijalle tipahdin, koska olin saanut vielä toiset 3 % sakkoa alkutankkauksesta, jossa Ibizaan ei mennyt lajisääntöjen vaatimaa kymmentä litraa bensaa. WTF? Ajan kaasuautolla joka käyttää kisassa pelkkää kaasua, ja saan sakkoa bensasta?

Sääntö juontuu siitä, että bensa/dieselautojen tankin voi turvottaa tankkaamalla sen monena päivänä ennen kisaa ihan täyteen. Jos tankkiin menee kymmenen litraa polttoainetta, ei sillä ole voinut kikkailla.

Säännöt ovat säännöt, mutta kyllä suututti! Niitä on kyllä muutettava seuraaville kausille, koska ei tässä ole nyt mitään järkeä. Ja jos kilpailun järjestäjillä olisi ollut yhtään pelisilmää, he olisivat voineet julkaista ennen kisaa lisämääräyksen, ettei kaasuautoihin tarvitse mahtua kymmentä litraa bensaa, koska sillä ei ole merkitystä...

Lopullinen kilpailukulutukseni sakkojen jälkeen oli 2,881 kg/100 km, mikä tarkoittaa energiaksi muutettuna 32,251 kWh/100 km.

Tsekit Marek ja David osallistuivat Ecoruniin joukkorahoituskampanjan voimalla ja heidän autonsa olikin kuorrutettu sponsorien tarroilla. Vieressä tauolla pikku-Ibizani.

Yleiskilpailun tulokset

Kilpailun voittajat palkittiin kisan jälkeen, mutta seuraavana päivänä kävi ilmi, että tuloslaskennassa oli ollut virheitä. Tämä on aina yhtä harmillista! Sama kuin viime vuonna, kun olin yhden päivän bensaluokan voittaja, mutta seuraavana selvisi, että olinkin vasta toinen. Tämä kertoo osaltaan tuloslaskennan monimutkaisuudesta?

Lopulliset tulokset saatiin muutaman päivän päästä. Niissä voitti se, joka ajoi pienimmällä kWh/100 km kulutuksella.

Kaasuautot ovat todella energiataloudellisia ja olivat 16 auton joukossa sijoilla 3., 5. ja 6, joista minä siis kuudes. Kilpailun voitti Toyota Prius PHEV lataushybridi 29,751 kWh/100 km kulutuksella, mutta todellinen yllättäjä oli toiselle sijalle tullut perinteinen Toyota Prius hybridi, joka jäi lataushybridin kulutuksesta alle 1 kWh/100 km.

Jostain syystä tässä kisassa ei ollut eritelty Modern- ja Traditional Cupin tuloksia, vaan yleiskilpailussa kaikki autot olivat samalla viivalla. Perinteisistä autoista vain kaasuautot pystyvät panemaan kampoihin hybrideille ja lataushybrideille. Perinteiset bensa-autot, joita Leonidaskin edusti, olivat sijoilla 11-14. Niillä ei paljon juhlita.

NEZ tulokset

Suurajot EcoRun oli tämän vuoden ainut pohjoismaiden yhteinen eli NEZ taloudellisuusajokilpailu.

Siinä oli tänä vuonna ihan uudenlainen pisteidenlaskusysteemi, jossa verrattiin autojen kulutusta niiden oman luokan keskikulutukseen. Kaikki autot saivat tällä tavalla oman vertailuluvun ja suurimman luvun saanut voitti koko NEZ-kilpailun.

Laskutavan ideana oli tehdä kilpailusta tasaväkinen eri luokkien kesken, sillä tähän mennessä NEZissä menestyminen on vaatinut käytännössä hybridiauton.

Käytännössä vertailuluvut tekivät tuloksista todella kummalliset, eikä niitä ymmärrä ilman tarkkaa tutustumista laskutapaan. Vai mitä sanotte siitä, että NEZin voitti yleiskilpailun kymmenes auto? Tämä johtuu siitä, että diesel-luokassa oli suurin hajonta tuloksissa ja luokan parhaan tuloksen ajaneet saivat siten suurimman vertailuluvun.

Kyllä, se on masentavaa, että hybridit voittavat käytännössä aina, ja juuri siitä syystä suomalaiseen EcoRun Cupiinkin tehtiin erilliset Modern ja Traditional sarjat. Pitäisikö NEZkin ajaa tällä erottelulla? Tosin mikäli kaasuautot ovat mukana jatkossa, ne voittavat sitten taas hyvin todennäköisesti kaikki bensa- ja dieselautot. Ehkä pitäisi vain jakaa luokkakohtaiset palkinnot eikä edes yrittää laittaa eri luokkia samalle viivalle?

Itse sijoituin NEZ-tuloksissa 12. sijalle.

Yhteenveto

Voihan vitsi! Epäilyksistäni huolimatta opin ajamaan taloudellisesti manuaalivaihteisella autolla! Vaikka pokaalia ei tästäkään kisasta tullut, niin olen tulokseen äärimmäisen tyytyväinen. Lasken mielessäni aina varjotuloksia ilman sanktioita ja niissä voitin kaasuautojen kisan.

Kaasuauto oli tankkaamisen suhteen yliveto, kun ei tarvinnut stressata yhtään siitä, onko auto nyt varmasti oikeassa asennossa tankilla ja saako ilmakuplat pois hötkyttelylenkillä. Haluaisin siksi ehdottomasti ajaa jatkossakin kaasuautolla, jos sellainen vain löytyy lainaan.

Jaakko on jo pidempään puhunut, että haluaisi minun kilpailevan manuaalivaihteisella autolla, mutten ole siitä innostunut. Turhaan vastustelin. Tarvitsen vain hieman aikaa opetella auton ja vaihteiston tavoille, minkä jälkeen ei ole merkitystä, mikä vaihteisto autossa on.

Oli mahtavaa, että sain Ibizan käyttööni jo kisaa edeltävänä keskiviikkona, niin ehdin harjoitella kunnolla. Jos olisin saanut auton vasta viikonloppuna, olisi tulos ollut varmaan aika erilainen.

Suuret kiitokset Jyväskylän Autotarvikkeelle Ibizan lainasta!

Seuraava taloudellisuusajokilpailu onkin Tsekissä kolmen viikon päästä ajettava Skoda Economy Run, johon saan ajokiksi manuaalivaihteisen Skoda Fabian. Aiemmat kisathan olen mennyt automaatila, mutta Ibizasta saamillani hyvillä kokemuksilla päätin jatkaa uraani vaihdekepin hämmentäjänä. Toivottavasti löytäisin Suomesta vastaavan auton koeajettavaksi ennen kisaa niin saisin selvitettyä moottorista optimaaliset nopeus- ja kierrosalueet.