ARTIKKELI
22.07.2015
Kolumni: Onko aivan pakko mennä ajassa taaksepäin?
Teksti: Topi Ranta
Günthersdorf kuulostaa paitsi perisaksalaiselta, myös oikein mukavalta paikalta
Ihmiskunta poistaa jatkuvasti esteitä ihmisten väliseltä kanssakäymiseltä. Silti jatkuvasti yhä turvallisempien sekä ympäristöystävällisempien autojen nopeutta halutaan rajoittaa. Miksi?
Helsingin Sanomat kirjoitti tänään keskiviikkona, että saksalainen ikiliikkuja, eli autobahnien nopeusrajoituskeskustelu, nostaa jälleen Saksassa päätään. Nopeuksien rajoittamisen puolestapuhujat vetoavat ympäristöön sekä liikenneturvallisuuteen.
Molemmat argumentit ovat melko hölmöjä teknologisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna; autojen kehityssuunta on nimittäin nimenomaan turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Etenkin eurooppalaiset autonvalmistajat tiputtavat moottoreistaan ennätysvauhtia litroja pois ja pärjäävät toinen toistaan paremmin turvallisuustesteissä. Autojen ajo-ominaisuudet korkeissa ajonopeuksissa paranevat jatkuvasti, mikä ei ole ihme. Se on luonnollinen osa ihmiskunnan ja teknologian kehitystä.
Kolmas merkittävä kehityssuunta on ihmisen kyky liikkua. Nopeus on ihmiskunnan tärkeimpiä tekijöitä, jota ilman aikamme kansainvälisyyttä sekä tieteen ja kulttuurien kohtaamisten buumia ei olisi koskaan voinut tapahtua. Ihmisen mahdollisuus voittaa matkan asettama hankaluus ja aikatappio on puhdasta voittoa, joka ikinen sekunti.
Ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä näkökulmia, mutta niissäkin on voitava tarkastella asiaa kokonaiskuvan kannalta. Ihmisten kuolemia liikkumisen, syömisen tai työnteon seurauksena ei voida täysin poistaa, sillä se johtaisi yhteiskuntamme täyteen pysähdykseen. Hiilidioksidipäästöjä leikataan tälläkin hetkellä kovaa vauhtia. Saksassakin leikattavaa riittää ja maassa on käynnissä jo aikaa sitten vanhentuneen sähköntuotantoinfrastruktuurin remontti käynnissä. Täysin lähipäästöttömiä autoja kehitellään niin Ingolstadtissa, Münchenissä kuin Stuttgartissakin.
En väitä, että Euroopan liikkumisen tulevaisuus on autobahneissa tai ainakaan ainoastaan niissä. Uskon itse asiassa enemmän rautateiden mahdollisuuksiin, joihin toivottavasti tehdäänkin Euroopan Unionin tasolla tulevaisuudessa merkittäviä panostuksia. Mutta matkalla kohti tulevaisuutta kannattaa ottaa vanhoista investoinneista kaikki irti, varsinkin kun kehityssuunta on jo autonvalmistajilla oikea. Ja vauhti kova.
Keskustelu
Saksalaisella moottoritiellä on ollut kiva ajaa, etenkin niillä missä on enemmän kuin kaksi kaistaa samaan suuntaan. Tavallaan se on helpompaakin kun voi ajaa takanatulevan edestä ripeästi ihan laillisesti pois syyllistymättä itsekin ylinopeuteen. Autoni ei ole kovin suorituskykyinen (vain 240 Nm), eli jos asuisin Saksassa ja haluaisin ajaa nopeasti olisin valinnut tehokkaamman eli kalliimman auton.
Vaan korkeampi ajonopeus lisää melua (joskus rajoitettu vain sen vuoksi, Lärmschuts lisäkilpenä), se nostaa autojen kulutusta, ja omassa autossani varmastikin 50 % verrattuna maantienopeuteen. Yhden auton kulutuksella ei ole merkitystä, mutta tuhansien autojen mittakaavassa sillä on jo väliä.
Jarrutusmatkat pitenevät siten että 25 % vauhdista pois ottaa jarrutusmatkasta 50 % pois, eli jos 100 km/h jarruttaa 40 metriä tarvitsee 75 km/h nopeus vain 20 metriä. Reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka vielä tähän päälle, Moni valitsee autoonsa talvirenkaiksi nastarenkaat perustellen sitä lyhyemmilllä jarrutusmatkoilla, vaikka hitaampi ajonopeus lyhentää sitä enemmän.
Nämä siis kommentteina siksi että hauskalla ja ripeällä on myös kääntöpuolensa. Suomessa moottoritiet ovat niin lyhkäiset että kovin suurta kellosta katsottavaa ajallista hyötyä on hankala saavuttaa ajamalla "täysiä" vaikka vasen kaista olisikin nykyistä useammin vapaa,
