ARTIKKELI
18.02.2015
Pikavoitto pyyhkijän alla
Teksti & kuva: Topi Ranta
Kaupunkiliikenteessä ilmeisesti yllättävän monitulkintainen viesti.
Tiedätkö tunteen, kun olet juuri huomannut saaneesi pysäköintivirhemaksun eli parkkisakon? Pyyhkijän alla ivallisesti makoileva lappu saa veren ja vihaiset tunteet pakkautumaan päähän, minkä seurauksena kasvot alkavat punoittaa. Kiltisti muotoiltuna ankara harmitus valtaa ajatukset.
Sain parkkisakon viimeksi vajaa pari vuotta sitten Joensuussa. Muutaman kympin pikavoitto oli selvä riisto, valtavan byrokratiahirmun hyökkäys pientä yksilöä vastaan. Ilmoitus suoritetusta katuryöstöstä löytyikin nopeasti rypistettynä joensuulaisen laitakaupungin kadulta, minne se sekunnin pikaharkinnalla kuului.
Parin vuoden takainen parkkisakkoärsytys ja palasi mieleeni tällä viikolla, kun Yle uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden määränneen Tampereen kaupungin palauttamaan maksetut parkkisakot. Kuljettaja oli jättänyt parkkikiekon tuulilasin yläosassa olevan klipsin alle, eikä pysäköinninvalvoja ollut puhdistanut koko tuulilasia lumesta parkkikiekkoja tarkistellessaan. Pysäköinninvalvojan varsin inhimillisen kämmin seurauksena pysäköijälle määrättiin maksettavaksi pysäköintivirhemaksu.
Virheitä sattuu, eikä se minua tapauksessa yhtään ihmetyttänyt. Enemmän minua ihmetytti Tampereen kaupungin tapa toimia virhemaksun määräämisen jälkeen. Oliko oikeasti tarpeellista hakea vastaus oikeudessa taistelemalla kysymykseen siitä, oliko saapumisaika pysäköintipaikalle ilmoitettu asianmukaisesti tuulilasissa kiinni olleella parkkikiekolla? Tuliko kaupungille missään vaiheessa mieleen, että parkkisakon vaatimisen sijaan voisi osoittaa hieman palvelevampaa asennetta kaupunkilaisia kohtaan? Eihän Tampereenkaan kaupunkikonsernia ole rakennettu ihmisten kiusaamista, vaan kaupunkilaisten tarpeita varten.
KHO:n päätös ja siten asiaan liittyvä uutisointi tuli ikävästi – tai sopivasti – juuri silloin, kun perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa on virinnyt paljon vihaista keskustelua suomalaisesta byrokratiasta, sääntelystä sekä lainsäädännön ja sen valvomisen ylilyönneistä. Tampereen parkkisakkotapaus liittyy pitkähköön listaan esimerkkejä, joissa kansalaisten ja virkamiesten kohtaamiset eivät ole olleet varsinaisesti miellyttäviä. Sen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikessa ärsyttävyydessäänkin pysäköinnin sääntely ja valvonta on erittäin tärkeää kaupungin toimivuuden kannalta.
Parkkipaikat ja niitä tarvitsevat ihmiset kilpailevat samasta tilasta liikkuvien autojen, joukkoliikenteen, pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja asuntorakentamisen kanssa. Suomen suurimmissa kaupungeissa jokaisen kadulla sijaitsevan parkkipaikan viemälle pinta-alalle olisi joku muu ottaja – ja maksaja. Se tekee parkkipaikoista todella kalliita. Ilmainen pysäköinti suurissa kaupungeissa on silkkaa tuhlausta kaupungin ja veronmaksajien kannalta, eikä paikkoja voi tarjota kaikille niitä ilmaiseksi haluaville. Ilmaista parkkipaikkaa hakevat ja jonottavat vieläpä ruuhkauttavat liikennettä lisää.
Sen lisäksi, että kaupunki valvoo ja sanktioi tehokkaasti pysäköinnin maksujen laiminlyöntiä, on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää, että virheellinen pysäköinti ei tule pieleen parkkeeranneelle ilmaiseksi tai edes halvaksi. Huolimaton pysäköinti voi estää tai haitata katujen kunnossapitoa ja esimerkiksi Helsingissä huonosti parkkeeratut autot aiheuttavat mittavia kustannuksia ja viivästyksiä häiritessään raitioliikennettä. Yhden välinpitämättömyys tai moka voi myöhästyttää kymmeniä tai jopa satoja töistään. Samalla tavalla kuin liikenne, myös pysäköinti on yhteispeliä, jossa muutkin on otettava huomioon.
Yhdysvalloissa syntyi 80-luvun lopulla käsite road rage, jonka voisi vapaasti suomentaa tieraivoksi, agressiiviseksi käytökseksi tieliikenteessä. Vuoden 2013 helteisessä Joensuussa minä kärsin sen suomalaisesta sukulaisesta, parkkisakkoraivosta. Kaikki epäoikeudenmukasuuden tunteet ja ajatukset uhrin asemasta hälvenivät kuitenkin melkein yhtä nopeasti kuin olivat syntyneetkin. Ymmärsin, ettei pysäköinninvalvoja ollut toiminut väärin eikä kaupunki ryöstänyt minua. Olin mokannut itse pysäköimällä väärin vuoropysäköinnin vaikutusalueella. Rutattu parkkisakko nousi asfaltista ja oikeni melko nopeasti lähteäkseen maksuun.
Pysäköinnin hinnoittelua ja siihen liittyvää tutkimusta on käsitellyt aiemmin muun muassa Akateeminen talousblogi kirjoituksessaan vuodelta 2013.
Keskustelu
Ei kommentteja
