ARTIKKELI

03.07.2015

Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen vajaa 50 vuotta sitten - liikenneonnettomuudet vähenivät

Teksti: Topi Ranta

Tukholman Kungsgatan muutoksen aikaan. Kuva: Jan Collisöö / Public Domain

Yhden kansanäänestyksen ja kovan poliittisen väännön jälkeen Ruotsi päätti siirtyä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Muutos oli kallis ja vaativa, mutta liikenneturvallisuus parani – ainakin parin vuoden ajaksi.

1950- ja 1960-luvun Ruotsissa oli ongelma. Jo reilun parin sadan vuoden ajan maassa oli ajettu tien vasemmassa reunassa englantilaisten tavoin, mutta naapurimaissa liikenne kulki päin vastoin tien oikeassa reunassa. Ruotsalaiset ajoivat kuitenkin suurilta osin yhdysvaltalaisilla autoilla, joissa ratti oli vasemmalla puolella, mikä jätti kuljettajan pahasti pimentoon maanteiden ohitustilanteissa. Ohittaminen oli melkoisen vaarallista, ja autoliikenteen määrä voimakkaassa kasvussa.

Tilanne ei siis ollut kovin turvallisella tai edes kestävällä pohjalla. Kuten suomalaiset, myös ruotsalaiset pääsivät äänestämään ensimmäisessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessään kieltolaista, joskin sillä erotuksella, että ruotsalaiset torjuivat kieltolain äänestyksessään. Kuitenkin vuonna 1955 järjestettiin Ruotsissa maan historian toinen kansanäänestys oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia äänestäneistä vastusti muutosta.

Liikenne muutettiin silti

Ruotsalaiset poliitikot halusivat silti toteuttaa muutoksen, ja väännön ja väittelyiden jälkeen muutospäiväksi valikoitui lopulta sunnuntai 3.9.1967, eli yli kymmenen vuotta muutoksen torjuneen äänestyksen jälkeen.

Muutos oli tietysti jo vuoden 1960-luvun liikenneverkolla ja –määrillä valtavan suuri. Muutosta kampanjoitiin Ruotsissa tehokkaasti ja joka puolella. Päivä nimettiin maassa Dagen H:ksi h-kirjaimen viitatessa ruotsin kielen sanaan högertrafik, joka tarkoittaa oikeanpuoleista liikennettä. H-kirjaimella varusteltuja kylttejä nähtiin maassa pitkin teitä, maitotölkkejä sekä alusvaatteita. H-päivän lähestyessä huoltoasemilla jaettiin kuljettajia muutoksesta muistuttavia tiedotteita.

Muutokset liikenneinfrastruktuurissa olivat myös valtavia ja vaativat paljon töitä. Liikennemerkkejä vaihdettiin satoja tuhansia, bussi- ja raitiovaunujärjestelmiä sekä muutettiin että lakkautettiin.

H-hetki koittaa

Itse puolenvaihtopäivänä 3.9 kaikki välttämätön liikenne kiellettiin aamuyhden senkä –kuuden välillä, suurissa kaupungeissa kielto alkoi jo lauantai-iltapäivällä ja kesti vuorokauden, jotta kaikki tiemerkinnät ja liikennemerkit voitiin muuttaa. Kello 4.50 aamulla liikenne koko maassa pysähtyi ja alkoi hiljalleen ja varovasti vaihtaa tien toiseen reunaan.

Seisahdus ja sitä seurannut poikkeuksellisen mielenkiintoinen tilanne kesti yhteensä kymmenen minuuttia. Ennen kello viittä radiosta alkoi lähtölaskenta, ja tasan kello viisi koko Ruotsi oli vaihtanut oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ruotsin 223 vuotta jatkunut vasemmanpuoleinen liikenne oli päättynyt.

Liikenneturvallisuus parani – ainakin hetkeksi

Muutoksen aiheuttama hämmennys sai ruotsalaiskuljettajat ajamaan todella varovasti. Muutospäivänä tai sen jälkeisenä maanantaina onnettomuustilastot eivät ottaneet piikkiä eikä kuolonuhreja tullut. Yleinen varvovaisuus tieliikenteessä laski onnettomuuslukuja parin vuoden ajaksi, jonka jälkeen onnettomuusluvut palasivat niin sanotusti normaalille tasolleen. Autoliikenne oli kuitenkin hyvin voimmakkaassa kasvussa, joten luvut jättävät paljastamatta, kuinka monelta ohitustilanteen nokkakolarilta vältyttiin, koska ruotsalaiset näkivät nyt paremmin vastaantulevan liikenteen ohittaessaan.

Toisen pysyvän jäljen muutos jätti ruotsalaisiin raitiovaunujärjestelmiin, jotka paria poikkeusta lukuun ottamatta lakkautettiin kokonaan ajan yleiseurooppalaisen hengen mukaisesti ja korvattiin busseilla. Myös busseja jouduttiin kuitenkin tilaamaan huomattavasti lisää, sillä vain osa saatiin sovitettua oikeanpuoleiseen liikenteeseen sopivaksi.