ARTIKKELI
28.05.2017
Viikon autouutiset: sähkö- ja polttomoottoriauton kustannukset, turvavarusteiden kehitys ja Teslan tehtaan ongelmat
Renault'n sähköauto ZOE Sisiliassa Economy Tourilla. KUVA: Renault
Viikon autouutiset on myös kuunneltavissa Autotie podcastissä:
Renault: sähkö- ja polttomoottoriauto kustannuksiltaan samalla tasolla vuoteen 2025 mennessä
Ranskalaisen Renault'n tuottaman raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä ei kustannusten suhteen pitäisi olla väliä hankkiiko kulkuvälineekseen sähkö- vai polttomoottori käyttöisen auton. Keskikokoisissa autoissa saavutaan tuolloin Renault'n mukaan pisteeseen, jossa sähköautojen viiden vuoden kokonaiskustannukset vastaavat samankokoisia polttomoottoriautoja. Pienemmässä kokoluokassa sama hetki saattaa olla vain kolmen vuoden päässä. Renault'n raportissa kokonaiskustannuksiin on laskettu auton hankintakulujen lisäksi huolto-, korjaus-, vakuutus- ja polttoainekustannukset.
Tällä hetkellä Renaultin polttomoottorillisen Clion keskimääräisiksi kustannuksiksi (Ranskassa) on laskettu noin 0,45 – 0,65 euroa kilometriä kohden kolmen vuoden aikana, kun taas sähköauto ZOEn vastaavat kulut ovat noin 0,66 – 1,00 euroa. Ero kuitenkin kutistuu jatkuvasti sähköautojen akkuteknologian halpenemisen seurauksena, ja polttomoottoreiden valmistuksen kallistuessa tiukkenevien päästörajoitusten myötä.
C-segmentin, eli pienten autojen kokoluokassa ero kuroutuu kiinni nopeimmin, ehkä jo vuonna 2020. Sähköautojen hankintakustannukset pysyvät polttomoottoriautoja suurempina pitkään, mutta koska käyttökustannuksiltaan sähköauto on huomattavasti edullisempi, ovat kokonaiskustannukset samaa luokkaa viiden vuoden yli laskettuna. B-segmentin, eli keskikokoisten autojen luokassa hankintakustannusten ero on suurempi, joten sen kaventuminen kestää pidempään, Renault'n mukaan vuoteen 2025.
Auton tärkeimmät aktiiviset turvavarusteet
Helsingin Sanomat uutisoi Trafin ja Onnettomuustietoinstituutin (OTI) rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin henkilöautojen kolariturvallisuuden kehittymistä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan uudet autot suojaavat kuljettajaa keskimäärin 10-20% paremmin verrattuna kymmenen vuotta vanhempiin autoihin. Suomen vanhan ajoneuvokannan keski-iän nuorentaminen vain vuodella voisi tuoda kahden prosentin vähennyksen yhteenajoissa loukkaantuneiden kuljettajien määrään. Trafin ja OTI:n tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2005-2014 liikennevakuutuksesta korvattuihin kahden henkilöauton välisiin onnettomuuksiin, joita oli noin 255 000 kappaletta.
Trafin tiedotteessa liikenneturvallisuustutkija Esa Räty toteaa kolaritilanteen turvallisuuden olevan uusissa autoissa huipussaan, jolloin turvallisuuskehitys on alkanut painottua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn eli aktiivisiin turvavarusteisiin. Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää nostaa HS:n haastattelussa esiin tärkeimmistä aktiivisista turvavarusteista automaattisen hätäjarrutustoiminnon, joka voi estää ja lieventää myös jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin liittyviä onnettomuuksia. Tärkeitä varusteita ovat myös mukautuva vakionopeudensäädin, joka vähentää peräänajoja, sekä erityisesti pienten peltikolareiden ehkäisemisessä merkittävä peruutuskamera.
Kaikkiaan yksittäinen aktiivisilla turvavarusteilla varustettu auto on jopa 40% turvallisempi, kuin ilman niitä varustettu vanhempi ajoneuvo. Liikenneturvallisuustutkija Räty kuitenkin muistuttaa, että tärkein turvallisuustekijä on – hyväkuntoisen auton lisäksi – hyvillä ajotavoilla ja ajokunnolla varustettu kuljettaja.
Teslan kiiltokuvaan ilmestynyt tahroja
The Guardian kertoo imagoltaan huolitellun Teslan tehdastyöntekijöiden kokemasta yhtiön menestyksen kääntöpuolesta, kun tiukat tuotantovaatimukset ja kehittymätön turvallisuuskulttuuri ovat johtaneet tehtaalla onnettomuuksiin ja terveysongelmiin. Tänä päivänä ongelmat on Teslan mukaan saatu kuriin, ja tehdas on tilaistoissa keskimääräistä yhdysvaltalaista autotehdasta turvallisempi työpaikka.
Teslan Kalifornian tehtaalle on The Guardianin artikkelin mukaan jouduttu kutsumaan ambulanssi yli 100 kertaa vuoden 2014 jälkeisenä aikana työntekijöiden sairauskohtausten ja työtapaturmien vuoksi. Tehtaan 10 000 työntekijää ovat joutuneet koville tiukkojen tuotantovaatimusten ja pitkien työrupeamien johdosta. Tehtaan työviikko oli aiemmin kuusipäiväinen, ja työvuorot venyivät yli 12-tuntisiksi, kunnes keskimääräisiä työaikoja lyhennettiin vuonna 2016. Kovasta työtahdistaan tunnetun yhtiön johtajan Elon Muskin uskotaan venyttäneen työntekijöitään äärirajoille ymmärtämättä, ettei fyysistä tehdastyötä voi tehdä startup-yrityksen koodausputken tyyliin. Musk kumminkin pitää väitettä vääränä, ja toteaa venyttäneensä päivää vähintään työntekijöidensä tavoin, esimerkiksi nukkumalla makuupussissa tehtaan lattialla: “Halusin työskennellä kovempaan kuin muut, tehdä vielä pidempää päivää. Uskon, että niin johtajan tulisi toimia.”
Työergonomiaan ja hyvinvointiin on kumminkin kiinnitetty tuotantolinjoilla huomiota, ja turvallisuus on Teslan julkistamien raporttien mukaan parantunut huomattavasti. Tärkeimpinä tekijöinä tähän yhtiö pitää tehtaalle lisättyä kolmatta työvuoroa, erikseen palkattuja ergonomian asiantuntijoita, sekä turvallisuudesta vastaaviin ryhmiin tehtyjä muutoksia.
Työntekijöistä monet ovat kaikesta huolimatta ylpeitä työnantajastaan, ja uskovat Elon Muskin visioon lähipäästöttömästä tulevaisuuden autoilusta. Tehtaalla työskentelevä Richard Ortiz tiivistää tuntemuksensa The Guardianille: “me muutamme maailmaa”.
Teslan markkina-arvo ohitti huhtikuussa hetkellisesti Yhdysvaltain toisiksi suurimman autonvalmistajan General Motorssin, vaikka Teslan liikevaihto on murto-osa GM:n vastaavasta.
ANTTI PENNANEN
Keskustelu
Ei kommentteja
