ARTIKKELI 20.11.2014
Kaasuautot puntarissa
Teksti ja kuvat: Jyrki Jaala
Autotekniikkaan kehitellään kuumeisesti vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Sähköautoista on puhuttu paljon ja niitä tarjoavat monet suuret autonvalmistajat. Toisaalta kaasuautoista on puhuttu yllättävänkin vähän, vaikka valmistusteknisesti ne ovat yksinkertaisia, toimivia ja selvästi puhtaampia kuin öljytuotteilla toimivat autonmoottorit.
Kaasuauton tekniikka on yksinkertaista
Kaasuautojen moottoritekniikka on yhteneväistä bensiinillä kulkeviin autoihin, joten samalla autolla voidaan ajaa joko kaasulla tai bensiinillä. Moottoriin tarvitaan vain hyvin pieniä muutoksia. Automatiikka hoitaa polttoaineen valinnan. Pienien teknisten erojen takia hintakaan ei ole kaksoiskäyttöautoissa ongelmana, vain muutamia satasia lisää bensakäyttöiseen verrattuna.
Kaasuautoissa on kaksi polttoainetankkia, bensatankki normaalikokoisena ja sen rinnalla kaasutankki, jonka energia riittää noin 400 kilometrin ajomatkaa varten. Kun molemmilla ajetaan rinnakkain, päästään jopa 1 300 kilometrin matka tankkaamatta. Kaasuautojen CO2-päästöt ovat alhaiset. Isommilla autoilla alle 100g/km ja pienemmillä jopa alle 70 g/km. Palaessaan kaasu ei muodosta pölyä, rikkiä tai nokea. Se toimii yhtä hyvin helteellä kuin kovilla pakkasillakin. Kun puhutaan päästörajoituksista, päästään helposti esimerkiksi pian voimaan tulevien EU 6 -päästövaatimusten tasolle.
Kaasuauto vaatii bensakäyttöiseen verrattuna vain pieniä muutoksia, ja mittaristossakin ainoa ero on vihreällä merkitty kaasupolttoainemittari.
Kustannukset
Kaasu on selvästi bensiiniä halvempaa. Tankillinen kaasua maksaa parisenkymmentä euroa ja parhaimmillaan sillä ajaa 400 kilometriä. Jos kaasun kilohinta suhteutetaan bensiinin litrahinnaksi, on vertailuhinta noin 90 senttiä litralta. Verottaja ottaa maan tavan mukaan tietenkin osansa kaasuautoilun iloista. Vuosittain maksetaan ajoneuvo- ja käyttövoimaverot, joista jälkimmäinen on kuitenkin alhaisempi kuin ns. dieselvero. Esimerkiksi Volkswagen Passatin kokoluokan autolla vuosittaiset verot kaasu-bensiiniautolla ovat yhteensä noin 350 euroa. Verostakin huolimatta kaasuautoilu on edullista.
Entä sähkö?
Sähköautoissa on edelleen useita ratkaistavia ongelmia. Suurimmat niistä liittyvät akkutekniikkaan. Keksijät yrittävät kuumeisesti löytää ratkaisuja akkujen painon, koon ja ajomatkan parantamiseksi. Täyssähköautojen yhden latauksen ajomatka on edelleen lyhyt, parhaimmillaan parisataa kilometriä. Hybridiautoilla sähköä käytetään lähinnä pienissä nopeuksissa ja enemmän voimaa tarvittaessa polttomoottori käynnistyy automaattisesti. Ladattavat hybridit toimivat pidemmän ajomatkan, mutta latauspuolella on vielä paljon tehtävää ja pohdittavaa.
Suurena ongelmana on myös sähköautotekniikan hinta. Sähkö-ja hybridiautot ovat tavallisen autoilijan kukkarolle kalliita. Jos akkuja joudutaan uusimaan, vaihto maksaa tuhansia euroja. Myös talvi on akuille ongelma sillä niiden teho laskee huomattavasti kovilla pakkasilla. Käytettynä sähköautoa myytäessä hinta on automyyjille edelleen kysymysmerkki. Sinänsä sähkö on tietenkin puhdasta ja miellyttävää energiaa riippuen siitä, miten sähköä tuotetaan.
Mistä kaasua tehdään?
0
0
1
115
937
Netwheels Oy
7
2
1050
14.0
Normal
0
21
false
false
false
EN-US
JA
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:Cambria;
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
Maa- ja biokaasu ovat luonnonkaasua ja ne koostuvat lähes kokonaan metaanista (CH4). Maakaasu on tuontitavaraa sillä Suomella ei ole omia maakaasuvaroja, mutta biokaasu on kotimaista ja sitä voidaan tuottaa useista lähteistä: jätteistä, lietteestä, kasveista, levistä ja puusta. Biokaasu on hieman maakaasua kalliimpaa, mutta sen etuja ovat kotimaisuus ja päättymättömät, uusiutuvat raaka-ainelähteet. Jätteitä, lietelantaa, puuta ja kasvejahan meillä riittää yli oman tarpeen. Suomessa kaikilta kaasutankkauspisteiltä on saatavilla biokaasua ja Gasum Oy:n tankkausasemilta lisäksi maakaasua.
Liikennekäyttöön myydään myös muualla maailmassa nestekaasua, joka koostuu propaanista ja butaanista. Nestekaasutoimiseen ajoneuvoon ei voi tankata maakaasua, eikä vastaavasti metaanitoimiseen ajoneuvoon voi tankata nestekaasua. Nestekaasusta käytetään useissa maissa lyhennettä LPG. Suomessa ei ole mahdollista tankata nestekaasua käyttäviä henkilöautoja. Ostettaessa kaasutoimista ajoneuvoa ulkomailta on varmistettava tarkoin kumpaa kaasua autoon tankataan.
Missä tankataan?
Suomessa kaasun tankkauspisteitä on 24, joista Gasum Oy omistaa 18. Tämä 75-prosenttisesti Suomen valtion omistama yritys valmistaa kotimaista biokaasua. Asemat sijaitsevat pääasiassa maan eteläosassa, mutta pohjoiseenkin on pisteitä lähiaikoina tulossa. Yhtiö on valmis laajentamaan verkostoaan ja myös muut kaasunjakeluyhtiöt ovat tulossa mukaan.
Tankkaus on helppoa. Bensaluukun alla on kaksi tankkausaukkoa joista bensiini tankataan normaalitapaan ja kaasu sille rakennetun venttiilin kautta erikoisrakenteisella pistoolilla.
Kaasuauton tankkaus hoituu bensa-autoista tutulla tavalla, vain pistooli ja suuaukko ovat hieman erinäköiset.
Autoteollisuuden näkymät
Suomessa on tällä hetkellä 1 700 kaksoiskäyttöautoa, Euroopassa niitä on 1.8 miljoonaa ja maailmassa 17 miljoonaa. Erityisesti Volkswagen-konserni on lähtenyt vahvasti mukaan kaasukäyttöisten autojen kehitykseen ja valmistukseen. Kaasuautoja on siis tällä hetkellä Audin, Volkswagenin, Skodan ja Seatin mallistoissa. Myös Mercedes-Benz ja Opel tarjoavat kaasukäyttöautoja.
Valmistajat vastaavat välittömästi myös kysymykseen kaasuautoilun vaaratekijöistä, esimerkiksi räjähdysvaarasta. Kaasu on turvallista, tankki ei voi räjähtää ja venttiilistä purkautuva määrä onnettomuustilanteessa on hyvin pieni. Ei siis sen vaarallisempaa kuin bensiini.
Kaasu-Skoda
Testasimme Skoda Octavia 1.4 G-TEC-farmarimallin. Kokemukset olivat erinomaiset. Kaasukäytön erotti käytännössä vain mittariston vihreästä merkkivalosta. Auto toimii kaasulla täsmälleen samoin kuin bensiinikäyttöisenäkin. Yllättävää oli, että tavaratilassa ei huomannut muuta eroa kuin tavaratilan pohjan jatkumisen suorana puskuritasolta, kun se bensaversiossa on kymmenisen senttimetriä puskuritasoa alempana. Tankki vie siis yllättävän vähän tilaa. Toinen yllätys oli auton hinta, vain 600 euroa yksikäyttömallia kalliimpi.
0
0
1
595
4824
Netwheels Oy
40
10
5409
14.0
96
800x600
Normal
0
21
false
false
false
EN-US
JA
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";}
Kaasu on hyvä energianlähde ja sen toivoisi yleistyvän myös meillä Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja liikenteen puhtaus ovat tärkeitä arvotekijöitä tulevaisuuden liikkumisessa.
Lisätietoja kaasuautoilusta löydät Gasumin verkkosivuilta sekä seuraamalla Facebookissa Puhtaampi Liikenne -sivua.
