ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Kaupunkiliikenne:

Suomessa kaupunkiliikenne ei ole ruuhkaista. Usko pois. KUVA: Antti Pennanen   Big Data – kaupunkiautoilijan Papa  Entisten Microsoftin työntekijöiden perustama liikennedata- ja ohjelmistoyritys INRIX on julkistanut vuoden 2016 globaalin kaupunkiliikenneanalyysin, joka kattaa kaikkiaan 1064 kaupunkia 38:ssa maassa. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään liikenneruuhkien syitä vertailemalla eri kaupunkien liikenteen toimivuutta. Kaupungin toimivuudesta suuri osa riippuu kaupunkiliikenteen sujuvuudesta, ja sen vaikutukset ulottuvat lopulta jokaisen kaupunkilaisen ja yrityksen arkielämään ja hyvinvointiin. Vai mitä sanoisit jos joutuisit viettämään yli 100 tuntia vuodesta liikenneruuhkassa istuen? Suomesta INRIXin data kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen. Ei ehkä kovin yllättävää, että Helsinki paljastuu kolmikosta ruuhkaisimmaksi ja koko INRIXin tuhannen kaupungin tietokannassa Helsinki sijoittuu ruuhkaisuudessaan sijalle 242. Vuoteen 2015 verrattuna pääkaupungin sijoitus on noussut (eli huonontunut) lähes sata sijaa. Tampere ja Turku löytyvät kummatkin kaupunkien keskikastista sijoilta 573 ja 528. Turun sijoitus on hieman huonompi kuin vuosi sitten, kun taas Tampere on parantanut asemiaan. Kovin ruuhkaisiksi aineiston kolmea suomalaista kaupunkia ei voi kutsua, sillä maailman ruuhkaisimmissa kylissä autojen hidastelu on omassa luokassaan. Maailman ruuhkaisimman kaupungin tittelin kärrää kotiinsa tänä vuonna Yhdysvaltain Los Angeles, kun vuoden 2015 “voittaja” Moskova on tipahtanut toiselle sijalle. Kummassakin kaupungissa autoilija istuu vuoden kuluessa ruuhkassa noin 4 vuorokautta (Los Angelesissa 104 tuntia ja Moskovassa 91 tuntia). Suhteellisesti ruuhkaisin kaupunki on kumminkin Kolumbian Bogota, jossa pahimpien ruuhkatuntien aikana autoilija viettää keskimäärin 41% ajamiseen käyttämästään ajasta ruuhkassa, eikä liikennettä voi sujuvaksi kutsua ruuhkahuipun ulkopuolellakaan. Suuren euroopalaisen automaan Saksan korkeimmalle sijoittunut kaupunki on München, mutta se löytyy vasta sijalta 36. On harmi, ettei aineisto ole täysin kattava. Erittäin ruuhkaisia kaupunkeja sisältävät Japani, Kiina, Intia ja Etelä-Korea loistavat poissaolollaan. Jotain positiivista suomalaisille kaupungeissa autoileville! Täällä ruuhkat vievät vuodesta pahimmillaankin vain vuorokauden verran, ja Turussa tai Tampereella selviää vielä kymmenen tuntia vähemmällä. Aina voi siis lohduttautua sillä, että isossa maailmassa tämäkin on pahemmin. Toyota i-TRIL on thrill  Uusia jännittäviä visioita lähes jokaisilla automessuilla ulos pursottava Toyota on paljastanut julkistavansa i-TRIL -sähköautokonseptin tulevilla Geneven automessuilla, esitelläkseen vision urbaanista liikkumisesta vuonna 2030. Hyvin mielenkiintoinen laite Japanista onkin tiedossa, sillä Autocarin mukaan i-TRIL (vai pitäisikö sanoa i-THRILL) pohjautuu vuoden 2013 Geneven messuilla esiteltyyn ja suurta ihastusta herättäneeseen i-ROAD konseptiin, joka on kahden istuttava moottoripyörän tapaan kaarteissa kallisteleva kolmipyörä. [Very sexy indeed.] Toyota i-TRIL pohjautuu kaarteissa kallistelevaan Toyota i-ROAD -konseptiin. "Looks very sexy indeed." KUVA: Toyota Toyotan mukaan i-TRILin kehityksessä on keskitytty luomaan toimiva vaihtoehto perinteisille kaupunkiautoille ja pienille hatchbackeille niille, jotka haluavat pitää hauskaa ajaessaan myös matalissa kaupunkiliikenteen nopeuksissa. i-ROADin perusteella tavoite voi hyvinkin toteutua. Mihin sitä autoa ajaessa katsoisi Oletko joskus käyttänyt kännykkää ajaessasi? Hyvin todennäköisesti olet, kuten suurin osa kaikista autoilijoista. Ongelmaa on pidetty varsinkin nuorta sukupolvea riivaavana, mutta tilastojen mukaan kännykän räpläys on sukupolvirajat ylittävää. Yhdysvalloissa häiriötekijöiden aiheuttamien onnettomuuksien määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla vuosien 2011 ja 2013 välillä, joten huolestuminen on selkeästi aiheellista. Jokin ratkaisu on kipeästi tarpeen siihen saakka, kun robottiautot lopullisesti ottavat vallan autojen rateissa. Tutkimuksissa on todettu, että ihmisellä on rajallinen kyky keskittyä tehtäviinsä ja huomion jakaminen usean tehtävän kesken johtaa todennäköisesti kaikkien suorittamiseen huonoin tuloksin. Ajaminen ei ole tästä poikkeus, ja siksi kännykän käyttö ajon aikana onkin kielletty. Lain noudattaminen kaikessa yksinkertaisuudessaan aiheuttaa tästä huolimatta kännykästä riippuvaisille nykyihmisille enemmän ongelmia kuin kieltolaki aikanaan. Ohi ajavien autoilijoiden seuraaminen muutaman minuutin ajan kaupungin keskustassa todistaa, miten yleistä syliin tuijottaminen ratin takana on. Mikä siis ratkaisuksi? Huutoa ja uhkailua, vai valistusta ja neuvomista? Teknologialehti Wired ehdottaa näiden ohella käytännöllisempää lähestymistapaa: puhelimen, auton ja autoiluympäristön suunnittelemista siten, että ne pakottavat kuljettajan pidättäytymään swaippailemasta Tinderiä ajon aikana. Monista puhelimista löytyy jo nyt lentotilan ohella ajotila, joka estää esimerkiksi saapuvat puhelut. Ääniohjaus autoissa ja puhelimissa helpottaa kappaleiden tai radiokanavien vaihtoa ilman, että katse siirtyy tiestä sivuun. Myös tieympäristöllä on oma roolinsa, sillä teiden suunnittelu kapeiksi ja reunoille istutetut puut pakottavat autoilijat keskittymään ajamiseen. Liian helpoilla teillä keskittyminen herpaantuu helpommin. Turvavöiden käyttöä edistää tehokkaasti autoissa oleva muistutin. Kun pimputusta on jatkunut tarpeeksi kauan ja kimeästi, laittaa paatuneinkin turvavyön laiminlyövä autoilija vyön kiltisti kiinni. Katseen liikettä seuraavan sensorin avulla sama periaate voitaisiin ulottaa keskittymisen tarkkailuun, tai kännykälle voitaisiin tarjota autosta alusta, johon sen voi sijoittaa aina ennen ajon alkua. Ärsyttävä pimputus voi hoitaa loput.    ANTTI PENNANEN