TIEN SIVUSTA ARTIKKELIT

ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Liikenne:

ARTIKKELI 22.08.2016

Kolumni: Mitä helvettiä?

Autojen keulat on muotoiltu niin, että mahdollisessa törmäyksessä jalankulkija kaatuu konepellin päälle. Autolla ei siltikään saa ajaa kenenkään päälle, ei edes opetustarkoituksessa. Taustalla oleva Volkkari ei liity.Liikenneraivo on ollut viime aikoina sattuneesta syystä pinnalla. Helsingin Käpylässä raivokas kuski oli ajanut jalankulkijan jalan päälle opetustarkoituksessa. Kuljettaja oli hermostunut alueella liikkuviin jalankulkijoihin, ja päätti kerrasta opettaa, että käyttäisivät nyt perkele muita reittejä. Yle Kioski testasi, väistävätkö autoilijat lapseksi pukeutunutta toimittajaa suojatiellä. No eiväthän ne väistäneet. Kirjoitin muutama kuukausi sitten kolumnissa siitä, kuinka suojatiet ovat menettäneet merkityksensä. Mutta suojateiden väistämisvelvollisuuden laiminlyönti ei ole mitään verrattuna tarkoituksella vahinkoa aiheuttavaan liikenneraivoon. Suojatien ohi kaahaava autoilija saattaa nimittäin ihan vilpittömästi olla vain passiivinen dorka, mutta kanssapyöräilijän kuristaja tai autoa uhkailuun käyttävä mestarikuljettaja ovat tietoisesti valinneet uhata muiden henkeä ja terveyttä. Se asennemuutos on äärimmäisen vaarallinen. "Jos pientä opetustarkoituksessa suoritettua pahoinpitelyä toteuttaessa kaasua olisikin ollut turhan paljon, olisi samalla tullut kolattua jono pikkulapsia kappaleiksi." Käpylän-keississä tahallinen autoväkivalta ei ollut kuitenkaan ainoa raskauttava tekijä. Insidentissä liiskajalkaistunut jalankulkija sattui nimittäin liikkumaan ison iltapäiväkerhoon suuntaavan lapsiryhmän kanssa. He olivat ylittämässä sanottua liikennealuetta. Autoilijaa oli erityisesti ärsyttänyt nimenomaan lapsiryhmien tapa liikkua alueella. Just joo. Onneksi, ja todellakin onneksi, tällainen toiminta ei tulisi suurimmalla osalla kuljettajista mieleenkään. Mutta kun se yksikin hullu on liikaa. Jos pientä opetustarkoituksessa suoritettua pahoinpitelyä toteuttaessa kaasua olisikin ollut turhan paljon, olisi samalla tullut kolattua jono pikkulapsia kappaleiksi. Puolitoista tonnia rautaa yhdistettynä suureen kiihtyvyyteen on monille suurin vastuu elämän aikana. Joillekin se on aivan liikaa. TOPI RANTA

ARTIKKELI 22.07.2015

Kolumni: Onko aivan pakko mennä ajassa taaksepäin?

Teksti: Topi RantaGünthersdorf kuulostaa paitsi perisaksalaiselta, myös oikein mukavalta paikaltaIhmiskunta poistaa jatkuvasti esteitä ihmisten väliseltä kanssakäymiseltä. Silti jatkuvasti yhä turvallisempien sekä ympäristöystävällisempien autojen nopeutta halutaan rajoittaa. Miksi? Helsingin Sanomat kirjoitti tänään keskiviikkona, että saksalainen ikiliikkuja, eli autobahnien nopeusrajoituskeskustelu, nostaa jälleen Saksassa päätään. Nopeuksien rajoittamisen puolestapuhujat vetoavat ympäristöön sekä liikenneturvallisuuteen. Molemmat argumentit ovat melko hölmöjä teknologisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna; autojen kehityssuunta on nimittäin nimenomaan turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Etenkin eurooppalaiset autonvalmistajat tiputtavat moottoreistaan ennätysvauhtia litroja pois ja pärjäävät toinen toistaan paremmin turvallisuustesteissä. Autojen ajo-ominaisuudet korkeissa ajonopeuksissa paranevat jatkuvasti, mikä ei ole ihme. Se on luonnollinen osa ihmiskunnan ja teknologian kehitystä. Kolmas merkittävä kehityssuunta on ihmisen kyky liikkua. Nopeus on ihmiskunnan tärkeimpiä tekijöitä, jota ilman aikamme kansainvälisyyttä sekä tieteen ja kulttuurien kohtaamisten buumia ei olisi koskaan voinut tapahtua. Ihmisen mahdollisuus voittaa matkan asettama hankaluus ja aikatappio on puhdasta voittoa, joka ikinen sekunti. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä näkökulmia, mutta niissäkin on voitava tarkastella asiaa kokonaiskuvan kannalta. Ihmisten kuolemia liikkumisen, syömisen tai työnteon seurauksena ei voida täysin poistaa, sillä se johtaisi yhteiskuntamme täyteen pysähdykseen. Hiilidioksidipäästöjä leikataan tälläkin hetkellä kovaa vauhtia. Saksassakin leikattavaa riittää ja maassa on käynnissä jo aikaa sitten vanhentuneen sähköntuotantoinfrastruktuurin remontti käynnissä. Täysin lähipäästöttömiä autoja kehitellään niin Ingolstadtissa, Münchenissä kuin Stuttgartissakin. En väitä, että Euroopan liikkumisen tulevaisuus on autobahneissa tai ainakaan ainoastaan niissä. Uskon itse asiassa enemmän rautateiden mahdollisuuksiin, joihin toivottavasti tehdäänkin Euroopan Unionin tasolla tulevaisuudessa merkittäviä panostuksia. Mutta matkalla kohti tulevaisuutta kannattaa ottaa vanhoista investoinneista kaikki irti, varsinkin kun kehityssuunta on jo autonvalmistajilla oikea. Ja vauhti kova.
nwdb