ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Polttoaine:

Teksti ja kuva: Topi RantaDieselmallin edullisuus riippuu pitkälle siitä, kuinka paljon vuodessa ajaa. Koska dieselautosta tulee maksaa autoveron perusosan lisäksi käyttövoimavero, joka ei riipu ajon määrästä vaan ainoastaan auton painosta, voi siis diesel tulla enemmän ajavalle edullisemmaksi. Laskeskellaanpa hieman. Dieselissä käyttövoimaveroa tilitetään 5,5 senttiä päivässä jokaista auton alkavaa sataa kilogramaa kohden. Tällöin esimerkiksi uudesta, 1 930 kg painavasta, Volkswagen Golf Variantista tulee veroa maksettavaksi päivässä 1,10 euroa, mikä tekee vuodessa yhteensä 401,5 euroa. Dieselit kuitenkin kuluttavat vähemmän kuin vastaavat bensiinikoneet ja tuottavat siten vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Dieselauton perusvero on siten matalampi kuin bensiiniauton, sillä auton ilmoitetut hiilidioksidipäästöt määrittävät autoveron perusosan. Jos oletetaan dieselien kuluttavan 20% vähemmän, tarkoittaa se autoveron perusosassa Variantin tapauksessa 16,79 euron verran edullisempaa veroa vuodessa. Tällöin katettavaa eroa verotuksessa jää enää 384,71 euroa. 95 E 10 –bensiinin litrahinta oli Suomessa 7. kesäkuuta keskimäärin 1,544 euroa ja dieselin puolestaan 1,350 euroa. Näillä arvoilla ja kulutuseroilla diesel tulee vuosikustannuksiltaan edullisemmaksi 23 000 kilometrin kohdalla. Se tarkoittaa reilua 62 kilometrin ajoa joka päivä. Luonnollisestikin luvut vaihtelevat paljon jokaisen ostajan kohdalla, mutta useampia kymmeniä tuhansia vuodessa ajettaessa diesel tulee käyttäjälleen usein edullisemmaksi.

Teksti ja kuva: Topi RantaSuomalaisen lomamatkailijan polttoainelasku on klassinen esimerkki perhosefektistä: siihen vaikuttavat niin maailmanpolitiikan kriisit kuin Suomen kesäsäätkin. Ivallisen sanonnan mukaan Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Kuitenkaan ei tarvitse mennä kuin viime kesään todistaakseen väitteen vääräksi. Suomessakin esiintyy pitkiä ja kuumia hellejaksoja. Niillä on kuitenkin jotain yhteistä kylmien ja sateisten kesäsäiden kanssa, sillä molemmat hillitsevät polttoaineen hintoja lomasesonkeina. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mukaan polttoainekulutus lisääntyy kesäkuukausina noin viidenneksen, mutta hetkelliseen hintaan esimerkiksi sää vaikuttaa paljon. Huonolla säällä lomamatkailu vähentyy, mutta myös liian kuuma sää vähentää matkustusmukavuutta ja siten matkustusta. Autoilun pienempi määrä näkyy alempana kulutuksena ja siten matalampana hintana. Tarkan markan kuljettaja lähtee siis matkaan silloin, kun sää ei ole kaikista suosiollisin. Ajoituksen lisäksi myös paikalla on merkitystä, ja huoltoasemien hintoja kannattaakin tarkkailla. Esimerkiksi sunnuntaina 24.5 95 E10 –bensiinin litrahinnassa oli polttoaine.netin mukaan 11,1 sentin ero, mikä tarkoitti 7,5 prosenttia halvimmasta hinnasta. Hinnat ovat toki ääripäitä, mutta kertovat hintojen vaihtelusta myös maan sisällä. Valtiolla näpit pelissä Myös Suomen valtiolla on perinteisesti ollut suuri kiinnostus polttoainetta ja sen verotusta kohtaan. Polttoaineen verotusta ohjaa sama tekijä kuin autoverotustakin, sillä verojärjestelmä on rakennettu ympäristöystävällisyyttä silmällä pitäen. Alemmat päästöarvot niin hiilidioksidi- kuin lähipäästöissäkin vähentävät polttoaineen veron määrää litraa kohden. Lisäksi kuten muissakin kuluttajatuotteissa, myös polttoaineesta maksetaan arvonlisäveroa, joka tällä hetkellä on 24% verottomasta hinnasta. Näin siis esimerkiksi 95 E10:n 1,531 euron litrahinnasta meni toukokuussa 2015 kaikkiaan veroihin 0,949 euroa. Taustalla raakaöljyn kysyntä ja tarjonta Kysynnän ja tarjonnan lait pätevät myös maailmanmarkkinoilla, joilla raakaöljy myydään. Jos öljyn tarjontaan tulee häiriöitä vaikkapa Lähi-idän kriisien takia, heilahtaa hinta nopeasti ylöspäin markkinoiden varautuessa mahdollisesti supistuvaan tarjontaan. Toisaalta uudet esiintymät sekä kaivuu- ja poraustekniikat nostavat tarjontaa laskien siten hintoja. Yleisesti otten raakaöljyn hinta on laskenut viimeaikoina nopeasti useamman vuoden jatkuneelta korkealta hintatasolta. Kuluttajille tämä on näkynyt myös bensiinilaskun madaltumisena hintojen seuratessa perässä.   Artikkelin lähteinä on käytetty Öljy- ja biopolttoaineala ry:n julkaisemaa artikkelia ja tilastoja sekä polttoaine.netin:in julkaisemia vähittäishintoja 24.5.