ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Uber:

Volvo XC90 EuroNCAP-törmäystestissä vuonna 2015. Volvo ei tiettävästi ole käyttänyt ongelmaisen Takatan valmistamia tyynyjä. KUVA: EuroNCAP Viikon uutiset kuunneltavissa myös Autotie podcastissä:   // Turvatyynyjen valmistaja Takata myöntää syyllisyytensä tuotteidensa vikojen salailuun Japanilainen turvatyynyjen valmistaja Takata myönsi tuomioistuimessa Yhdysvalloissa piilotelleensa sen valmistamiin autojen turvatyynyihin liittyviä ongelmia, joista yhtiö on väitetysti tiennyt jo 2000-luvun alusta lähtien. Lumipallon tavoin kasautuva skandaali on vuoden alun aikana osoittanut vikojen koskevan jopa 100 miljoonaa autoa kaikkiaan yli kymmeneltä valmistajalta. Suurimmat ongelmat Takatan turvatyynyissä ovat liittyneet tyynyn laukaisussa käytetyn ponnekaasun koostumuksen muuttumiseen, kun kaasu on altistunut kosteudelle huonon asentamistyön seurauksena. Vialliset yksilöt ovat toimineet väärin ja lauetessaan voineet johtaa metallisirpaleiden sinkoutumisen matkustajia päin aiheuttaen pahoja vammoja. Viallisten turvatyynyjen epäillään tähän mennessä aiheuttaneen ainakin 16 kuolemantapausta ja yli 100 loukkaantumista. Nyt Takata on myöntänyt tienneensä ongelmista ja peitelleensä tarkoituksella tutkimustuloksiaan, sekä suostunut maksamaan yhteensä noin miljardi dollaria uhreille, uhrien omaisille ja autoteollisuudelle. Tämän miljardin päälle Takata joutuu korvaamaan viallisten turvatyynyjen korjauksista aiheutuvat kulut, joita Autocar arvioi kasautuvan yli 7 miljardia dollaria. Toyota käynnisti laajat takaisinkutsut Takatan turvatyynyjen vuoksi viime vuoden lopulla kutsuen korjaukseen noin 5,8 miljoonaa autoa. Myös seuraavien automerkkien tiedetään käyttäneen Takatan turvatyynyjä: Audi, BMW, Chevrolet, Dodge, Ford, Jaguar, Jeep, Land Rover, Lexus, Mazda, Mercedes-Benz, Mistubishi, Nissan, Saab, Subaru, Tesla ja Volkswagen. Peugeotin konseptiauto näyttää, miten kaikki on tulevaisuudessa sekaisin Peugeotin Instinct-konsepti tulee virallisesti näytteille tämän kuun Geneven automessuilla, mutta siitä tarjotaan jo pieni etukäteismakupala messunälän kiihottamiseksi. Eikä tämä makupala ole laisinkaan huonon makuinen! Konseptin suunnittelijan Matthias Hossannin mukaan Peugeotin tarkoituksena oli tehdä konseptiauto, “joka ei näytä UFOlta”. Ulkoapäin Instinct näyttääkin vain lievästi sci-filtä, mutta sisätiloissa ollaan selkeästi avaruusaluksessa – kuten niin monessa konseptiautossa yleensäkin. No, ehkä seuraavalla kerralla sisätilatkaan eivät näytä niin UFOlta, mutta ulkonäkö ei olekaan Instinctissä se juttu, vaan harkittuina pidetyt ominaisuudet. Instinct on Peugeotin mukaan esimerkki viidennen asteen autonomiasta, eli tasosta, jolla ihmisen ei enää tarvitse koskea missään tilanteissa ohjaimiin. Ratti kaarasta kumminkin löytyy, joten halutessaan sillä pääsee ajamaan. Kuljettaja voi siis valita kiinnostuksensa mukaan veteleekö matkan ajan hirsiä, vai nauttiiko ajamisen riemusta. Jos valinta kohdistuu Nukkumattiin, autonomiseksi ajomoodiksi voi vielä valita “softin”, jolloin auto ajaa mahdollisimman pehmeästi. Kiireiseen aamuun ajomoodit tarjoavat vetoapua mahdollisuudella saada kyyti töihin vaikka legendaariselta Sebastién Loebiltä itseltään. Toinen Instinctin demonstroima asia on auton sulautuminen osaksi muuta elämää ja kodinkoneita. Kotiin saapuessaan instinct osaa tarvittaessa laittaa kahvin tippumaan, tai ohjata pihavaloja. Mikäli liikuntaa ei ole viimeaikoina tullut harrastettua, Instinct ymmärtää parkkeerata auton kauemmas ovelta älykellolta saamansa informaation perusteella. Autossa olevien näyttöjen ja yhteyksien ansiosta autosta muokkautuu tarvittaessa työhuone, makuuhuone tai olohuone. Mihin sitä asuntoa kohta enää edes tarvitsee?  Waymo ja Uber tukkanuottasilla Robottiautojen kehittämisessä on käynnissä kova maailmanlaajuinen kilpailu, jonka kärkipaikkojen tuntumassa sijaitsevat yhdysvaltalaisyritykset Waymo ja Uber ovat ajautuneet riitoihin robottiautoteknologiaa koskevista salaisuuksista. Googlen robottiautodivisioonasta omaksi yhtiökseen eriytetty Waymo syyttää Uberia Waymon kehittämän teknologian luvattomasta käytöstä. Wiredin mukaan Googlen autoprojektin entinen työntekijä Anthony Levandowski imuroi (kuuluisan tietovuotajan Edward Snowdenin tyyliin) yhtiön palvelimilta 14 000 tiedostoa, irtisanoutui ja perusti robottiautoteknologiaa kehittävän Otto-nimisen startupin, jonka Uber osti itselleen viime vuoden lopulla. Waymo pääsi Levandowskin jäljille tavarantoimittajan lähettämän sähköpostin jälkeen, kun viestin liitetiedosto sisälsi luultavasti vahingossa yksityiskohtia Uberin käyttämästä lidar-järjestelmästä, jonka Waymo totesi muistuttavan hämmästyttävästi omaansa. Lidar, eli auton katolla sijaitseva “lasertutka”, on oleellinen osa monen yrityksen robottiautoteknologiaa, sillä auto havainnoi sen avulla ympäristöään. Waymo kertoo käyttäneensä miljoonia dollareita kehittääkseen oman lidarinsa nykyiselle tasolleen toimivaksi ja edulliseksi sarjatuotantoon. Mikäli Levandowski on vienyt tämän teknologian mukanaan, on Uberin siitä saama etu kiistaton.  Waymon tuomioistuimeen jättämässä haasteessa Anthony Levandowskin toimintaa kuvaillaan yksityiskohtaisesti, ja sen perusteella vaikuttaakin siltä, ettei Levandowskin ole onnistunut peittää jälkiään täydellisesti. Uberin kannalta ajankohta osuu muutenkin herkkään aikaan, sillä aiemmin tänä vuonna Uber ja yhtiön toimitusjohtaja Travis Kalanick joutuivat kovan kritiikin ja boikottikampanjan kohteeksi Kalanickin kuuluttua presidentti Donald Trumpin talousneuvonantajien ryhmään. Waymon syytteisiin yritys on toistaiseksi vastannut ottavansa ne vakavasti ja perehtyvänsä asiaan. Toivottavasti Uberin lentävän taksin kehittäminen ei ainakaan tule kärsimään.  Musta pömpeli katolla on kuuluisa lidar, eli lasertutka; robottiauton silmät. KUVA: Waymo ANTTI PENNANEN

Autotie Podcastin 20. jaksossa vieraana Uberin Suomen-maajohtaja Joel Järvinen. Lisäksi käsittelyssä ranskalaisen PSA-konsernin liiketoiminta, eteläkorealaisten autojen menestys sekä liikenneuutiset. Kuunteletko ohjelmaa kännykällä? Lataa Supla-applikaatio Androidille tai iOS:lle. Kuuntele koko jakso:   // Tsekkaa aiemmat jaksot täältä! Klipit: Viikon tärkeimmät liikenneuutiset   // Peugeotilla mene hyvin, mutta kuinka kauan?   // Omistammeko autoja enää tulevaisuudessa? Uberin maajohtaja Joel Järvisen haastattelu   //

Sekä Helsingin että Espoon käräjäoikeudet ovat tuominneet nyt Uber-kuljettajan päiväsakkoihin sekä Uberilla tehdyn hyödyn menettämiseen valtiolle. Espoossa tuomittu kuljettaja selvisi 20 päiväsakolla ja 3 000 euron hyödyn menetyksellä, Helsingissä tuomitun kuskin vastaavat luvut olivat jo 25 kappaletta ja 12 250 euroa. Ylellä Noin Viikon Uutisia juontava koomikko Jukka Lindström kritisoi nokkelassa twiitissään sitä, kuinka Suomessa nyt itketään Uber-kuljettajien saavan sakkoja lain rikkomisesta. Lindström ei ole teknisesti ollenkaan väärässä kritiikissään, mutta on kyllä hukannut koko homman pointin. Ei kukaan väitä, että Uber-kuljettajalle ei koidu mitään riskiä toiminnasta, jonka laillisuudesta esimerkiksi verottaja ja käräjäoikeudet ovat keskenään eri mieltä. Kyse on siitä, onko nykyinen järjestelmä fiksu, ja tulisiko sitä muuttaa. Vastaan epäsuoraan kysymykseeni itse: ei ole, ja pitää. Uber-kuljettajien saamat tuomiot viestivät siitä, että nykyinen malli on tiensä päässä, ja sääntelyä olisi nyt muutettava. Taksilainsäädännön pitäisi mahdollistaa Uberin kaltaisten yrityisten toiminta, ja kevennettävä myös taksiyrittäjien velvoitteita sekä kuljetusmarkkinan kartellihenkistä kontrollia. Kuljetusten määrän – olipa kyseessä sitten taksi tai Uber – pitäisi perustua kysyntään ja tarjontaan, ja taksilupia olisi myönnettävä juuri niin paljon kuin on päteviä ja halukkaita kuljettajia. Ja jos tämä tiputtaa syrjäseutujen taksitoiminnan kannattavuusrajan alapuolelle, voi takseja edelleen tilata nököttämään kylien ja torppien tolpille rehellisellä kilpailutuksella ja valtion varoin. Eikö tämä olisi sitten valtion taipumista ja alistumista suuren ja pahan amerikkalaisyrityksen komennuksesta? Voihan sen niinkin nähdä, mutta melkoista kyynisyyttä saa ajatusmaailmaansa silloin soveltaa. Asiaa voisi sen avata sitä kautta, että vanhentunut lainsäädäntömme estää monen hyvänkin asian syntymisen, ja siksi sitä kannattaa päivittää. Se mahdollistaa sen, että kuljettajat toimivat markkinoilla tasa-arvoisesti. Vaihtoehto on tietysti käydä massiivista poliisikampanjaa paljon käytettyä palvelua vastaan. Se ei kuulosta kovin uskottavalta vaihtoehdolta etenkään julkisen talouden nykyisessä tilanteessa.EDIT 14.4.2016 klo 9.02: Kuten nimimerkki HMM alla kommenteissa aivan oikein toteaa, ei verottaja ota kantaa toiminnan laillisuuteen. Se on ainoastaan laatinut ohjeen saatujen tulojen ilmoittamista varten. TOPI RANTA

Teksti: Topi RantaPääkaupunkiseutulaiset autoilijat ovat saattaneet huomata, että pikaruokaketju Snackyn radiomainoskampanjasta poistui viittaus kyytipalvelu Uberiin kesken kampanjan. Mainoksessa Taksi-ateriaa markkinoitiin überhalpana, mikä oli liikaa monelle taksinkuljettajalle. Snackyn myynti- ja markkinointipäällikkö Eva Schildt kertoo, että viittaus Uberiin sai monen Snackyn taksinkuljettajana toimivan asiakkaan hermostumaan. Hänen mukaan palautteen mukaan moni kuljettaja ilmoitti, ettei halua asioida ravintolassa, mikäli tuotetta mainostetaan Uber-viittauksella. Schildt sanoo, että palaute on tullut nimenomaan yksittäisiltä kuljettaja-asiakkailta, ja pahoittelee asiakkaille tullutta mielipahaa. "Arvostamme kaikkia asiakkaitamme, eikä tarkoitus ollut tietenkään loukata ketään", Schildt tähdentää. Uber on amatöörikuljettajien kyytejä välittävä palvelu, joka on ravistellut perinteisesti yleensä varsin tiukasti säänneltyä taksialaa ja aiheuttanut suoranaista vihaa eripuolilla maailmaa. Kommentti: Taksit ja Uberit napit vastakkain Burgergate on uusin sattumus Uber-palveluun liittyvässä sopassa. Suomessa tarkasti ja tiukasti säännelty taksiala on hermostunut uudesta kilpailijasta, joka ei toimi perinteisellä tavalla. Kuljettajien reaktiota on helppo ymmärtää, eikä heitä voi tilanteesta syyllistääkään. Kuluttajan kannalta Uber on omalla mobiilisovelluksellaan kuitenkin uusi raikas tuulahdus markkinalla, joka on toiminut samalla tavalla käytännössä vuosikymmenet. Tilanne on päässyt äärimmäisen epämääräiseksi, sillä käytännössä valtio ei ole ottanut asiaan mitään kantaa. Vastuutaan aktiivisesti väistelleen valtiovallan ainoa reaktio on ollut sekavasti käyttäytynyt poliisi, joka on pyydellyt yksittäisiä Uber-kuljettajia kuulusteluihin ja käskenyt ilmoittaa Ubereista hätänumeroon. Ministeriössä voitaisiin nyt ottaa tilanne jonkinlaiseen hallintaan ja muodostaa selkeä kanta siitä, mitä maassa saa tehdä ja mitä ei. Kilpailun vapautuminen ja sääntelyn höllentäminen on kuluttajalle eduksi, mutta vain, jos säännöt ovat kaikille samat. Nykyinen riitely ei edistä kuluttajan asemaa.