ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Ajoneuvovero:

Autotie Podcastin 29. jaksossa käsittelyssä autoilun verotus Suomessa, uutiset sekä kaupunkimoottoritiet. Viikon autona kohta faceliftin saava BMW i8. Kuunteletko ohjelmaa kännykällä? Lataa Supla-applikaatio Androidille tai iOS:lle. Kuuntele koko jakso:   // Tsekkaa aiemmat jaksot täältä! Klipit: Viikon tärkeimmät uutiset   // Veroja, veroja! Lue lisää autoilun verotuksesta täällä.   // Viikon auto: BMW i8   // Autotie TKO: Kaupunkimoottoritiet   //

Vuoden alussa noussut ajoneuvovero nousee uudelleen vuodenvaihteessa. Korotus on kaikissa päästöluokissa 36,50 euroa vuodessa, mutta etenkin vähäpäästöisissä autoissa sekin on kymmeniä prosentteja lisää. Vuosittain perittävä ajoneuvovero nousee vuodenvaihteessa kaikissa päästöluokissa 36,50 euron verran. Kiinteä korotus on suhteessa 8 ja 52 prosentin väliltä riippuen auton päästöistä. Kaikista suurin suhteellinen nousu on nollapäästöisissä autoissa, joiden vero on kaikista matalin. Muutaman kympin kertakorotuksen tekee kuitenkin julmemmaksi se, että nykyinen verotaulukko on ollut voimassa vain vuoden alusta alkaen. Sitä ennen ajoneuvovero oli nykyistä matalampi. Edellinen korotus ei ollut kiinteä kuten nyt, vaan kohdentui etenkin keski- ja korkeapäästöisiin autoihin. Ajoneuvoveron nousu eri päästöluokkien esimerkkiautoissa 2015 - 2017. Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla. Tarkat luvut löytyvät artikkelin lopusta. Nouseva ajoneuvovero on ollut suhteessa kova isku päästöluokkien matalimmassa päässä. Nollapäästöisten autojen vuosittainen ajoneuvovero oli vielä vuonna 2015 vain 43,07 euroa vuodessa, kun se ensi tammikuusta alkaen on 106,21 euroa vuodessa. Alle kahdessa vuodessa veroa on tullut maksettavaksi lisää noin 63 euroa, mikä tekee 147 prosenttia korotusta. Sen sijaan korkeimmassa päästöluokassa vero on noussut 93 euroa samassa ajassa. Vero oli kuitenkin jo vuonna 2015 sen verran korkea, että tuo korotus on vain 22 prosentin suuruinen. Ajoneuvoveron suhteelliset korotukset esimerkkiautojen päästöluokissa 2015 – 2016, 2016 – 2017 sekä 2015 – 2017. Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla. Tarkat luvut löytyvät artikkelin lopusta. Nousevalla ajoneuvoverolla on paikattu laskeneesta autoverosta syntynyttä aukkoa valtion budjetissa. Toisin kuin ajoneuvovero, autovero maksetaan vain kerran auton maahantuonnin yhteydessä. Katso ajantasaiset verotiedot kaikille uusille autoille sekä verolaskuri > Ajoneuvoverot esimerkkiautoissa 2015 – 2017 Päästöarvo Esimerkkiauto Vero 2015 Vero 2016 Vero 2017 0 Nissan Leaf Visia 43,07 69,72 106,21 49 Toyota Prius PHEV Active 57,31 89,06 125,56 79 Skoda Citigo 1,0 G-TEC Style 71,54 108,41 144,9 102 Opel Corsa 3-ov Enjoy 1,0T ecoFLEX 86,87 128,48 164,98 120 Renault Clio Sport Tourer TCe 120 EDC 101,84 147,83 184,33 149 Ford B-Max 1,6 105hv PowerShift Trend A6 133,23 186,88 223,38 173 Honda CR-V 2,0 Joy Edition 167,17 227,03 263,53 197 Land Rover Discovery Sport Si4 S Aut 208,05 273,39 309,89 221 Jaguar XF 3,0 V6 S/C 340 R-Sport 256,23 324,49 360,98 246 Maserati Quattroporte S 311,71 379,97 416,47 294 Audi R8 Spyder SE 4,2 V8 FSI quattro S tronic 423,77 480,34 516,84   Ajoneuvoveron suhteellinen korotus esimerkkiautoissa Päästöarvo Esimerkkiauto 2015 – 2016 2016 – 2017 2015 – 2017 0 Nissan Leaf Visia 61,9 % 52,3 % 146,6 % 49 Toyota Prius PHEV Active 55,4 % 41,0 % 119,1 % 79 Skoda Citigo 1,0 G-TEC Style 51,5 % 33,7 % 102,5 % 102 Opel Corsa 3-ov Enjoy 1,0T ecoFLEX 47,9 % 28,4 % 89,9 % 120 Renault Clio Sport Tourer TCe 120 EDC 45,2 % 24,7 % 81,0 % 149 Ford B-Max 1,6 105hv PowerShift Trend A6 40,3 % 19,5 % 67,7 % 173 Honda CR-V 2,0 Joy Edition 35,8 % 16,1 % 57,6 % 197 Land Rover Discovery Sport Si4 S Aut 31,4 % 13,4 % 48,9 % 221 Jaguar XF 3,0 V6 S/C 340 R-Sport 26,6 % 11,2 % 40,9 % 246 Maserati Quattroporte S 21,9 % 9,6 % 33,6 % 294 Audi R8 Spyder SE 4,2 V8 FSI quattro S tronic 13,3 % 7,6 % 22,0 % TOPI RANTA

Maanantaina liikenneministeri Anne Berner asteli tiedotustilaisuudessa kameroiden eteen. Ministeri Berner pudottikin tilaisuudessa melkoisen pommin. Nyt yhtiöitetään! Bernerin ehdotus on yksinkertaistettuna se, että Suomen valtion omistama liikenneinfrastruktuuri yhtiöitetään omaksi infrayhtiöksi, joka alkaa rahoittaa liikennehankkeita tiemaksuilla sekä yhtiön taseeseen otettavalla lainalla. Tällä tavalla on jo toimittu lentoliikenteessä, jossa lentoasemista vastaa Finavia.  Nyt mallia siis laajennettaisiin tieliikenteeseen ja ilmeisesti myös rautatieliikenteeseen, jossa liikenteenohjaus on jo erotettu Finrailiin verkon ollessa vielä Liikenneviraston hallussa. Hyvä uutinen aiheessa on se, että äärimmäisen sekava suomalainen autoverotuskäytäntö voitaisiin pistää yhtiöittämis- ja tiemaksurunttauksessa uusiksi. Nythän verotuksen ongelma on se, että sen lisäksi, että se on jatkuvasti ongelmissa EU-oikeuden ja -lainsäädännön kanssa, auto- ja ajoneuvoverot eivät mitenkään erityisesti kohdistu autoilusta aiheutuvien ympäristöhaittojen korjaamiseen tai infrastruktuurin kulumiseen, eikä ole yksiselitteisesti selvää, maksaako autoilija ylimääräistä veroa omistaessaan auton vai tukevatko muut veronmaksajat autoilijoita. Tiemaksuilla tätä epäsuhtaa voitaisiin tasapainottaa, jolloin kannattavana pysyvä tieyhtiö huolehtisi siitä, että käyttömaksut kattavat investointien vuosittaiset poistot ja koron. Kannattamattomien tieosuuksien subventio näkyisi suoraan valtion budjetissa, eikä epäselviä ja piilossa pysyviä ristisubventioita jäisi. Suunnitelman riski on ehdottomasti se, että yhtiöitetty liikenneverkko on pitkäaikaisalijäämäiselle valtiolle äärimmäisen helppo likvidoitava, eli siis suomeksi valtion on helppo myydä yhtiöitetyt tiet käteistä rahaa vastaan. Käteistä, jolla valtio voisi paikata budjettiaan. Ja kun käteistä tarvitaan nopeasti, valtio tyytyy helposti liian alhaiseen hintaan, jolloin veronmaksajien rahoja yksinkertaisesti haaskataan. Liikennekaari pisti kuitenkin koko maan hetkessä sekaisin, eikä vähiten hajonnut Bernerin oma taustaryhmä eli Suomen hallitus. Nyt liikennekaaren suurin uhka onkin se, ettei sitä toteuteta, vaan maamme järjestelmä jää verotuksineen päivineen nykyiseksi purkalla ja sinitaralla kootuksi sekasotkuksi. TOPI RANTAAihetta käsiteltiin myös Autotien podcastissa. Löydät päivittyvän jaksolistauksen ja aihekuvaukset täältä.EDIT 25.4: Korjattu virheellinen Finpro Finrailiksi, 26.4: täsmennetty Finrailin ja Liikenneviraston roolia ratainfran omistuksen ja liikenteenohjauksen suhteen

Teksti ja kuva: Topi RantaValtion huoli verotulojen tippumisesta pitkällä aikavälillä nostaa ajoneuvoveroja myös vähäpäästöisillä autoilla. Veronkorotukset jatkunevat tulevaisuudessa Katso ajantasaiset tiedot autoverosta ja ajoneuvoverosta kaikkiin myynnissä oleviin uusiin automalleihin sekä ajoneuvoverolaskuri > Vuoden 2016 voimaan astuva ajoneuvoveron korotus ei jääne tähän, sillä uusista autoista maksettavaa kertaveroa eli autoveroa madalletaan, jotta autokanta uusiutuisi Suomessa nopeammin. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa laskevaa autoveroa paikataankin käytön kovemmalla verotuksella, mikä tarkoittaa, että hallituskauden aikana ajoneuvoveroa nostetaan luultavasti vielä melko reilusti. Autoilun verotus ei siis ole poistumassa, vaan se muuttaa muotoaan yhä enemmän ostamisen verotuksesta auton käytettävissä olon verotukseen. Valtio haluaa lisää verotuloja vähäpäästöisten autojen käytöstä Vuodenvaihteessa ajoneuvoveron perusosaan tuleva korotus liittyy ajoneuvoverolain muutokseen, joka on astunut voimaan jo tämän vuoden alusta. Laissa veronkorotuksille annettiin kuitenkin vuoden siirtymäaika. Lakia muutettiin vuonna 2014, ja veronkorotuksia perusteltiin Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä budjettisyillä. Esityksen muotisanoja käyttäen lisäverotuloja tarvittiin poistamaan valtion kestävyysvajetta. Toisaalta korotuksien perusteluksi mainitaan myös ajoneuvoverolla kerätyn rahamäärän vähentyminen pitkällä aikavälillä ilman korotuksia, sillä autokanta uudistuu hiljalleen vähäpäästöisemmäksi. Ajoneuvoverolla on nimittäin myös tärkeä ohjausvaikutus, sillä se suosii vähäpäästöisempiä autoja alemmin veroin. Esityksen perusteluissa todetaan, että ohjauksen toimiessa verotulot vähänevät ihmisten siirytessä vähemmän päästöjä aiheuttaviin autoihin, mikä tarkoittaa sitä, että valtiolla on yhä suurempi paine verottaa vähäpäästöisiä autoja tiukemmin jatkossa. Vaikka ajoneuvoveron kannustinvaikutus säilyy vuodenvaihteen muutoksessa ja euromääräisesti eniten vero nousee suuripäästöisillä autoilla, on korotuksesta aiheutuva kolaus silti suhteessa suurin jo tällä hetkellä alimpien päästöluokkien autoilla ajaville. He ovat myös käyttäneet mahdollisuutensa alentaa veroa, ja valtio voikin periaatteessa nostaa ajoneuvoveroa rajatta niin kauan, kun päästöjen kannustinvaikutus vain säilyy. Suuripäästöisen auton omistaja voi tällä hetkellä laskea verotaakkaansa vaihtamalla autoa, mutta alinta veroluokkaa maksavalle ei enää kannustimia luonnolisestikaan ole. Hämärän peitossa onkin, millainen ajoneuvovero vähäpäästöisillä autoilla on siinä vaiheessa, kun maan autokanta katsotaan riittävän uudistuneeksi ja vähäpäästöiseksi.