ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Delorean:

Teksti: Topi RantaTien Sivusta esittelee neljä kuuluisaa elokuvista tai sarjoista tuttua autoa. Tällä kertaa palaamme tulevaisuuteen DeLorean DMC-12 –klassikolla. Sarjan edelliset osat löytyvät näiden linkkien takaa: Christine ja Eleanor On kerennyt kulua vain vajaa pari kuukautta siitä, kun Back to the Future –elokuvan Marty McFlyn ja Emmett ”Doc” Brownin olisi pitänyt tupsahtaa nykyaikaan DeLorean DMC-12 –autolla, johon on rakennettu aikakone. Käsittelimme aihetta tuolloin elokuvan näkökulmasta, mutta palataanpa tarkemmin itse sankariin, eli DeLoreaniin. Vaikeuksien kautta loppuun DeLoreanin tarina ei ole kovinkaan hunajainen. DeLoreanin ensimmäisen ja ainoaksi jääneen mallin prototyypin kehitti yhdysvaltalainen insinööri William T. Collins vuonna 1976, mutta itse tuotantomalliin verrattuna auton monet ratkaisut myllättiin uusiksi. Mazdoista tutut wankelmoottorit vaihdettiin ruotsalais-ranskalaisiin PRV-koneisiin ja uusi, patentoitu alustajärjestelmä vaihdettiin toimimattomana. Teknisten syiden ja budjettiongelmien takia yhtiön autotehtaan rakentaminen aloitettiin Pohjois-Irlannissa vasta vuonna 1978 ja itse tuontanto 1981. Tuotantomalliin tehdyistä muutoksista huolimatta DeLoreanissa on tunnetusti useita omalaatuisia ratkaisuja, joista se tunnetaan. Värinsä auto saa maalaamattomasta rosterikorista. Pinta on kaunis, mutta ainakin Hesarin lokakuussa haastatteleman suomalaisomistajan mukaan sen puhtaanapito on melko vaativaa ja tarkkaa touhua lian tarttuessa helposti pintaan. Toisaalta materiaali antaa mahdollisuuden tasoittaa pikkunaarmuja vaikka hiekkapaperilla – jos siis vain sellaista uskaltaa autolleen tehdä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki DeLoreanit lähtivät tehtaalta maalaamattomana, joten maalatut yksilöt ovat jälkikäteen maalattuja. Ovet ovat viimeisissä SLS-Mersuissakin vielä nähdyt ylös aukeavat lokinsiipiovet, joihin on kiinnitetty nahkaremmit, jotta lyhyempikin kuljettaja tai matkustaja saa nykäistyä oven kiinni. Ovissa ei ole kokonaan avautuvia ikkunoita, vaan ainoastaan pienet luukut ikkunoissa. Vaikka lokinsiipiovet ovatkin varsin näyttävä ja pröystäilevä ovimalli, ne mahtuvat kuitenkin avautumaan sivusuunnassa pienemmässä tilassa kuin tavalliset, kääntyvät ovet. DeLorean DMC-12:een päätyi lopulta siis Peugeotin, Volvon ja Renaultin PRV-kone. 130-hevosvoimainen ja 2,85-litrainen V6 kiihdyttää, tai ainakin kiihdytti uutena, DMC:n nollasta sataan noin yhdeksässä sekunnissa. DeLorean Motor Company meni kuitenkin konkurssiin jo vuoden 1982 aikana, joten autoja ei kovin pitkään keritty valmistaa. Vuoden 1982 joulukuussa viimeiset yksilöt rullasivat tehtaalta ulos, ja kokonaistuotantomäärä jäi alle kymmeneen tuhanteen. Se on varmasti nostanut auton arvoa etenkin jälkikäteen ja tehnyt siitä aivan taatusti auton, jota on valmistusmäärään nähden muutettu eniten aikakoneiksi.Kohti huomista – ja sen yli Robert Zemeckisin Back to the Future –elokuviin päätyi juuri DeLorean sen futuristisen ulkonäön, kuten lokinsiipiovien, vuoksi. Autoon tehtiin paljon ulkonäöllisiä muutoksia, mikä on varsin ymmärrettävää, sillä aikakone tarvitsee toimiakseen esimerkiksi ydin- tai biofuusioreaktorin. Nämä näkyvät esimerkiksi auton perässä olevina massiivisina tuuletusaukkoina. Elokuvatrilogiaa varten DMC-aikakoneiksi ostettiin ja muunneltiin yhteensä kuutta eri DMC:tä, joista kolme on yhä olemassa yhden tuhoutuessa kuvauksissa ja loppujen kahden jäädessä hylätyiksi. Elokuvat tuottanut Universal Pictures pitää hallussaan ja näyttää paria kappaletta alkuperäisiä elokuva-autoja, ja luonnollisesti maailmassa on lukuisia fanien tekemiä jäljennöksiä alkuperäisistä aikakonemalleista.   Marty McFly ja Doc saapuivat kuin saapuivatkin lokakuuhun 2015

Teksti: Topi Ranta80-luvun klassikkoelokuva Back to the Future teki DeLorean DMC-12 –autosta ikonin, vaikka valmistajan ainoaksi jäänyttä automallia valmistettiin alle kymmenen tuhatta kappaletta. On hyvin epätodennäköistä, että kohtaamme Hollywood-todellisuudesta singahtaneita aikamatkailijoita 80-luvulta. Jos sellaisia on kuitenkin tullakseen, tulevat he varmasti tänään, sillä klassikkoelokuvassa Back to the Future ja sen jatko-osassa hahmot matkustavat lokakuun 21. päivään vuonna 2015. Ja jos Apple Computer valmisti karttoja autoilijoille jo tuolloin, voi olla mahdollista, että aikamatkailijoiden koordinaatit haksahtavat Jenkeistä Suomeen, joten kaikkeen on siis hyvä varautua. Jos aikamatkailijoiden DeLorean sattuisi hajoamaan tämän päivän Suomeen, olisiko mitään mahdollisuuksia päästä takaisin vuoteen 1985? Elokuvassa aikakone on siis rakennettu DeLorean DMC-12 –autoon, joita löytyy myös Suomesta nykypäivänä. Aikamatkailu vaatii kuitenkin vähintään 88 mailin tuntinopeuden, mikä tarkoittaa hieman päälle 140 kilometriä tunnissa. Vaikka DMC-12 on urheiluauto, tapahtui sen kehityksessä monta mutkaa. Niistä yksi on moottori, jota joudutiin karsimaan vähemmän kuluttavaksi yhdysvaltalaisten päästörajoitusten vuoksi. DeLoreanissa on kyllä 3-litrainen V6-bensiinimoottori, jossa on uutena ollut tehoa vajaat 160 hevosvoimaa. Riittääkö se 30 vuoden vähennyksillä riittävään nopeuteen? Nyt-liite haastatteli erästä suomalaista DeLorean-omistajaa, joka kyllä mainitsee, että 88 mailia tunnissa -nopeus on testattu. DeLoreaneita löytyy Suomesta jokusia kappaleita, joten pöllähtäneillä aikamatkailijoilla saattaa olla mahdollisuus ostaa toinen DeLorean, mikäli oma menee rikki. Arvoa on kuitenkin vaikea määrittää, sillä ymmärrettävästi DeLoreanit eivät vaihda omistaa Suomessa usein, joten valmista markkinahintaa ostajalle ei löydy. Hesarissa DeLorean-omistaja mainitsee, että Isossa-Britanniassa hinta on 25 000 punnan tienoilla. Se on noin 34 000 euroa, minkä päälle voi tietysti laskea verot. Entäpä, jos aikamatkailijoiden virtalähteet hajoavat? Alkuperäisessä elokuvassa ja sen jatko-osissa virtaa tuotetaan aluksi plutoniumilla, jonka jälkeen reaktori vaihtui biojätteellä toimivaan fuusioreaktoriin. Reaktorivaihdos vaikuttaa aikamatkailijoiden kannalta viisaalta päätökseltä, sillä Suomessakin ydinvoiman rakennushankkeet ovat olleet viimeaikoina melkoisen sekavaa soppaa. Sen sijaan pääministeri Juha Sipilän hallitus on ajamassa paljon rahaa biotalouden kärkihankkeisiin. Ajoitus tuskin on sattumaa.