ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Turvallisuus:

Volvo XC90:n vakiovarusteista löytyy Volvo City Safetyn kehittyinein versio, joka tunnistaa autojen lisäksi muita teiden käyttäjiä, ja osaa jarruttaa tarvittaessa itsenäisesti. KUVA: Volvo Viikon autouutiset on myös kuunneltavissa Autotie podcastissä:    // Autonomista hätäjarrutusjärjestelmää hankkimassa Nykyaikaisten autojen tärkeimpiin aktiivisiin turvavarusteisiin kuuluu kiistattomasti autonominen hätäjarrutus, eli AEB (Autonomous Emergency Braking). AEB-järjestelmä tarkkailee sensoreiden avulla auton edessä olevaa tilaa, ja varoittaa kuljettajaa lähestyvästä vaaratilanteesta. Jos kuljettaja jättää reagoimatta varoitukseen, jarruttaa järjestelmä itse yrittäen estää onnettomuuden, tai pienentääkseen törmäysnopeutta. Tutkimuksissa autonomisen hätäjarrutuksen on todettu selkeästi vähentäneen peräänajo-onnettomuuksia, ja Euroopan Unioni suunnitteleekin ominaisuuden säätämistä pakolliseksi uusiin autoihin. Tällä hetkellä automerkkien AEB-järjestelmien välillä on kuitenkin suuria eroja, jotka tekevät niiden vertailusta raskasta. Kuvitellaan, että astumme autokauppaan tarkoituksenamme ostaa parhailla mahdollisilla turvavarusteilla täytetty auto. Monet todennäköisesti tietävät lukkiutumattomat ABS-jarrut, sekä elektronisen ajonvakautusjärjestelmän eli ESC:n, joka löytyy vakiovarusteena kaikista uusista autoista. Haluamme kumminkin parasta, joten etsimme autoa, josta löytyy myös autonominen hätäjarrutusominaisuus AEB. Tässä vaiheessa tilanne alkaa mutkistua. Kaikilta automerkeiltä käytännössä löytyy AEB, mutta sen nimi saattaa olla hyvinkin harhaanjohtava. Esimerkiksi Fordilla AEB:tä kutsutaan Active City Stopiksi, tai Forward Alertiksi. Audilla taas on Pre Sense Front, sekä Pre Sense Front Plus, Fiatilla City Brake Control, Skodalla Front Assist ja BMW:llä hengästyttävä Pedestrian Warning with City Brake Activation. Jos sormi ei ole vielä livahtanut suuhun, alkaa äitiä ikävöidä viimeistään seuraavan tiedon kohdalla. AEB-järjestelmät voivat nimittäin erota toisistaan huomattavasti, vaikka ne kaikki kuuluvatkin samaan kategoriaan. Järjestelmät voidaan pääsääntöisesti jakaa kolmeen eri luokkaan niiden käyttämien sensoreiden perusteella: (perinteiset) tutkat, laser-tutkat ja kamerapohjaiset. Tutkasensorit heijastavat radioaaltoja edessään olevista esineistä, ja lasertutkat eli lidarit käyttävät samaan laservaloa. Saamansa tiedon avulla ne pystyvät päättelemään esineiden kokoa ja etäisyyttä. Kamerapohjaiset järjestelmät kuvaavat auton edessä olevaa maisemaa tunnistaen ohjelmiston avulla kuvista mahdollisia riskejä, kuten nopeasti lähestyvän auton perän, tai tiellä olevan ihmisen. Kaikissa näissä on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Lasertutkiin perustuvat järjestelmät ovat tällä hetkellä autonvalmistajille halvin vaihtoehto, mutta se häviää muille varsinkin toimintanopeutensa puolesta, toimien yleensä vain melko matalissa (~ 40 km/h) nopeuksissa. Vastaavasti tutka- ja kamera-AEB:t toimivat suuremmissa vauhdeissa ja ovat kalliimpia. Niissäkin on silti eroja. Kamera ja ohjelmisto ovat yleensä hyviä tunnistamaan esineitä, kun taas pelkkä tutka pystyy siihen vaivoin. Sen sijaan tutka on kameraa luotettavampi vaihtoehto havaitsemaan yksittäisen esineen. Paras vaihtoehto on siis yhdistää kamera ja tutka, jolloin kummankin parhaat puolet voidaan hyödyntää. Valitettavasti vaihtoehto on myös kallein, eikä sitä löydä vakiovarusteena kuin harvoista autoista (lue: ainakin Volvo XC90:stä). Suuressa osassa autoista ainoa vaihtoehto on ainakin toistaiseksi lidar-AEB, eli se halvin ja heikoin. Parempi sekin on silti kuin ei mitään, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtuu matalissa nopeuksissa. Tavoitteenamme oli maksimoida turvallisuus, joten poistumme kaupasta sekä pienissä, että suurissa nopeuksissa toimivan AEB-järjestelmän kanssa. Se, kannattiko ilmastoidut penkit uhrata turvallisuuden nimissä, selviää sitten ajan kanssa. Lisätietoa eri automerkkien AEB-järjestelmistä löytyy EuroNCAP:n sivuilta. ANTTI PENNANEN

Renault'n sähköauto ZOE Sisiliassa Economy Tourilla. KUVA: Renault Viikon autouutiset on myös kuunneltavissa Autotie podcastissä:   // Renault: sähkö- ja polttomoottoriauto kustannuksiltaan samalla tasolla vuoteen 2025 mennessä Ranskalaisen Renault'n tuottaman raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä ei kustannusten suhteen pitäisi olla väliä hankkiiko kulkuvälineekseen sähkö- vai polttomoottori käyttöisen auton. Keskikokoisissa autoissa saavutaan tuolloin Renault'n mukaan pisteeseen, jossa sähköautojen viiden vuoden kokonaiskustannukset vastaavat samankokoisia polttomoottoriautoja. Pienemmässä kokoluokassa sama hetki saattaa olla vain kolmen vuoden päässä. Renault'n raportissa kokonaiskustannuksiin on laskettu auton hankintakulujen lisäksi huolto-, korjaus-, vakuutus- ja polttoainekustannukset. Tällä hetkellä Renaultin polttomoottorillisen Clion keskimääräisiksi kustannuksiksi (Ranskassa) on laskettu noin 0,45 – 0,65 euroa kilometriä kohden kolmen vuoden aikana, kun taas sähköauto ZOEn vastaavat kulut ovat noin 0,66 – 1,00 euroa. Ero kuitenkin kutistuu jatkuvasti sähköautojen akkuteknologian halpenemisen seurauksena, ja polttomoottoreiden valmistuksen kallistuessa tiukkenevien päästörajoitusten myötä. C-segmentin, eli pienten autojen kokoluokassa ero kuroutuu kiinni nopeimmin, ehkä jo vuonna 2020. Sähköautojen hankintakustannukset pysyvät polttomoottoriautoja suurempina pitkään, mutta koska käyttökustannuksiltaan sähköauto on huomattavasti edullisempi, ovat kokonaiskustannukset samaa luokkaa viiden vuoden yli laskettuna. B-segmentin, eli keskikokoisten autojen luokassa hankintakustannusten ero on suurempi, joten sen kaventuminen kestää pidempään, Renault'n mukaan vuoteen 2025. Auton tärkeimmät aktiiviset turvavarusteet Helsingin Sanomat uutisoi Trafin ja Onnettomuustietoinstituutin (OTI) rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin henkilöautojen kolariturvallisuuden kehittymistä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan uudet autot suojaavat kuljettajaa keskimäärin 10-20% paremmin verrattuna kymmenen vuotta vanhempiin autoihin. Suomen vanhan ajoneuvokannan keski-iän nuorentaminen vain vuodella voisi tuoda kahden prosentin vähennyksen yhteenajoissa loukkaantuneiden kuljettajien määrään. Trafin ja OTI:n tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2005-2014 liikennevakuutuksesta korvattuihin kahden henkilöauton välisiin onnettomuuksiin, joita oli noin 255 000 kappaletta. Trafin tiedotteessa liikenneturvallisuustutkija Esa Räty toteaa kolaritilanteen turvallisuuden olevan uusissa autoissa huipussaan, jolloin turvallisuuskehitys on alkanut painottua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn eli aktiivisiin turvavarusteisiin. Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää nostaa HS:n haastattelussa esiin tärkeimmistä aktiivisista turvavarusteista automaattisen hätäjarrutustoiminnon, joka voi estää ja lieventää myös jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin liittyviä onnettomuuksia. Tärkeitä varusteita ovat myös mukautuva vakionopeudensäädin, joka vähentää peräänajoja, sekä erityisesti pienten peltikolareiden ehkäisemisessä merkittävä peruutuskamera. Kaikkiaan yksittäinen aktiivisilla turvavarusteilla varustettu auto on jopa 40% turvallisempi, kuin ilman niitä varustettu vanhempi ajoneuvo. Liikenneturvallisuustutkija Räty kuitenkin muistuttaa, että tärkein turvallisuustekijä on – hyväkuntoisen auton lisäksi – hyvillä ajotavoilla ja ajokunnolla varustettu kuljettaja.  Teslan kiiltokuvaan ilmestynyt tahroja The Guardian kertoo imagoltaan huolitellun Teslan tehdastyöntekijöiden kokemasta yhtiön menestyksen kääntöpuolesta, kun tiukat tuotantovaatimukset ja kehittymätön turvallisuuskulttuuri ovat johtaneet tehtaalla onnettomuuksiin ja terveysongelmiin. Tänä päivänä ongelmat on Teslan mukaan saatu kuriin, ja tehdas on tilaistoissa keskimääräistä yhdysvaltalaista autotehdasta turvallisempi työpaikka. Teslan Kalifornian tehtaalle on The Guardianin artikkelin mukaan jouduttu kutsumaan ambulanssi yli 100 kertaa vuoden 2014 jälkeisenä aikana työntekijöiden sairauskohtausten ja työtapaturmien vuoksi. Tehtaan 10 000 työntekijää ovat joutuneet koville tiukkojen tuotantovaatimusten ja pitkien työrupeamien johdosta. Tehtaan työviikko oli aiemmin kuusipäiväinen, ja työvuorot venyivät yli 12-tuntisiksi, kunnes keskimääräisiä työaikoja lyhennettiin vuonna 2016. Kovasta työtahdistaan tunnetun yhtiön johtajan Elon Muskin uskotaan venyttäneen työntekijöitään äärirajoille ymmärtämättä, ettei fyysistä tehdastyötä voi tehdä startup-yrityksen koodausputken tyyliin. Musk kumminkin pitää väitettä vääränä, ja toteaa venyttäneensä päivää vähintään työntekijöidensä tavoin, esimerkiksi nukkumalla makuupussissa tehtaan lattialla: “Halusin työskennellä kovempaan kuin muut, tehdä vielä pidempää päivää. Uskon, että niin johtajan tulisi toimia.” Työergonomiaan ja hyvinvointiin on kumminkin kiinnitetty tuotantolinjoilla huomiota, ja turvallisuus on Teslan julkistamien raporttien mukaan parantunut huomattavasti. Tärkeimpinä tekijöinä tähän yhtiö pitää tehtaalle lisättyä kolmatta työvuoroa, erikseen palkattuja ergonomian asiantuntijoita, sekä turvallisuudesta vastaaviin ryhmiin tehtyjä muutoksia. Työntekijöistä monet ovat kaikesta huolimatta ylpeitä työnantajastaan, ja uskovat Elon Muskin visioon lähipäästöttömästä tulevaisuuden autoilusta. Tehtaalla työskentelevä Richard Ortiz tiivistää tuntemuksensa The Guardianille: “me muutamme maailmaa”. Teslan markkina-arvo ohitti huhtikuussa hetkellisesti Yhdysvaltain toisiksi suurimman autonvalmistajan General Motorssin, vaikka Teslan liikevaihto on murto-osa GM:n vastaavasta.  ANTTI PENNANEN

Volvo XC90 EuroNCAP-törmäystestissä vuonna 2015. Volvo ei tiettävästi ole käyttänyt ongelmaisen Takatan valmistamia tyynyjä. KUVA: EuroNCAP Viikon uutiset kuunneltavissa myös Autotie podcastissä:   // Turvatyynyjen valmistaja Takata myöntää syyllisyytensä tuotteidensa vikojen salailuun Japanilainen turvatyynyjen valmistaja Takata myönsi tuomioistuimessa Yhdysvalloissa piilotelleensa sen valmistamiin autojen turvatyynyihin liittyviä ongelmia, joista yhtiö on väitetysti tiennyt jo 2000-luvun alusta lähtien. Lumipallon tavoin kasautuva skandaali on vuoden alun aikana osoittanut vikojen koskevan jopa 100 miljoonaa autoa kaikkiaan yli kymmeneltä valmistajalta. Suurimmat ongelmat Takatan turvatyynyissä ovat liittyneet tyynyn laukaisussa käytetyn ponnekaasun koostumuksen muuttumiseen, kun kaasu on altistunut kosteudelle huonon asentamistyön seurauksena. Vialliset yksilöt ovat toimineet väärin ja lauetessaan voineet johtaa metallisirpaleiden sinkoutumisen matkustajia päin aiheuttaen pahoja vammoja. Viallisten turvatyynyjen epäillään tähän mennessä aiheuttaneen ainakin 16 kuolemantapausta ja yli 100 loukkaantumista. Nyt Takata on myöntänyt tienneensä ongelmista ja peitelleensä tarkoituksella tutkimustuloksiaan, sekä suostunut maksamaan yhteensä noin miljardi dollaria uhreille, uhrien omaisille ja autoteollisuudelle. Tämän miljardin päälle Takata joutuu korvaamaan viallisten turvatyynyjen korjauksista aiheutuvat kulut, joita Autocar arvioi kasautuvan yli 7 miljardia dollaria. Toyota käynnisti laajat takaisinkutsut Takatan turvatyynyjen vuoksi viime vuoden lopulla kutsuen korjaukseen noin 5,8 miljoonaa autoa. Myös seuraavien automerkkien tiedetään käyttäneen Takatan turvatyynyjä: Audi, BMW, Chevrolet, Dodge, Ford, Jaguar, Jeep, Land Rover, Lexus, Mazda, Mercedes-Benz, Mistubishi, Nissan, Saab, Subaru, Tesla ja Volkswagen. Peugeotin konseptiauto näyttää, miten kaikki on tulevaisuudessa sekaisin Peugeotin Instinct-konsepti tulee virallisesti näytteille tämän kuun Geneven automessuilla, mutta siitä tarjotaan jo pieni etukäteismakupala messunälän kiihottamiseksi. Eikä tämä makupala ole laisinkaan huonon makuinen! Konseptin suunnittelijan Matthias Hossannin mukaan Peugeotin tarkoituksena oli tehdä konseptiauto, “joka ei näytä UFOlta”. Ulkoapäin Instinct näyttääkin vain lievästi sci-filtä, mutta sisätiloissa ollaan selkeästi avaruusaluksessa – kuten niin monessa konseptiautossa yleensäkin. No, ehkä seuraavalla kerralla sisätilatkaan eivät näytä niin UFOlta, mutta ulkonäkö ei olekaan Instinctissä se juttu, vaan harkittuina pidetyt ominaisuudet. Instinct on Peugeotin mukaan esimerkki viidennen asteen autonomiasta, eli tasosta, jolla ihmisen ei enää tarvitse koskea missään tilanteissa ohjaimiin. Ratti kaarasta kumminkin löytyy, joten halutessaan sillä pääsee ajamaan. Kuljettaja voi siis valita kiinnostuksensa mukaan veteleekö matkan ajan hirsiä, vai nauttiiko ajamisen riemusta. Jos valinta kohdistuu Nukkumattiin, autonomiseksi ajomoodiksi voi vielä valita “softin”, jolloin auto ajaa mahdollisimman pehmeästi. Kiireiseen aamuun ajomoodit tarjoavat vetoapua mahdollisuudella saada kyyti töihin vaikka legendaariselta Sebastién Loebiltä itseltään. Toinen Instinctin demonstroima asia on auton sulautuminen osaksi muuta elämää ja kodinkoneita. Kotiin saapuessaan instinct osaa tarvittaessa laittaa kahvin tippumaan, tai ohjata pihavaloja. Mikäli liikuntaa ei ole viimeaikoina tullut harrastettua, Instinct ymmärtää parkkeerata auton kauemmas ovelta älykellolta saamansa informaation perusteella. Autossa olevien näyttöjen ja yhteyksien ansiosta autosta muokkautuu tarvittaessa työhuone, makuuhuone tai olohuone. Mihin sitä asuntoa kohta enää edes tarvitsee?  Waymo ja Uber tukkanuottasilla Robottiautojen kehittämisessä on käynnissä kova maailmanlaajuinen kilpailu, jonka kärkipaikkojen tuntumassa sijaitsevat yhdysvaltalaisyritykset Waymo ja Uber ovat ajautuneet riitoihin robottiautoteknologiaa koskevista salaisuuksista. Googlen robottiautodivisioonasta omaksi yhtiökseen eriytetty Waymo syyttää Uberia Waymon kehittämän teknologian luvattomasta käytöstä. Wiredin mukaan Googlen autoprojektin entinen työntekijä Anthony Levandowski imuroi (kuuluisan tietovuotajan Edward Snowdenin tyyliin) yhtiön palvelimilta 14 000 tiedostoa, irtisanoutui ja perusti robottiautoteknologiaa kehittävän Otto-nimisen startupin, jonka Uber osti itselleen viime vuoden lopulla. Waymo pääsi Levandowskin jäljille tavarantoimittajan lähettämän sähköpostin jälkeen, kun viestin liitetiedosto sisälsi luultavasti vahingossa yksityiskohtia Uberin käyttämästä lidar-järjestelmästä, jonka Waymo totesi muistuttavan hämmästyttävästi omaansa. Lidar, eli auton katolla sijaitseva “lasertutka”, on oleellinen osa monen yrityksen robottiautoteknologiaa, sillä auto havainnoi sen avulla ympäristöään. Waymo kertoo käyttäneensä miljoonia dollareita kehittääkseen oman lidarinsa nykyiselle tasolleen toimivaksi ja edulliseksi sarjatuotantoon. Mikäli Levandowski on vienyt tämän teknologian mukanaan, on Uberin siitä saama etu kiistaton.  Waymon tuomioistuimeen jättämässä haasteessa Anthony Levandowskin toimintaa kuvaillaan yksityiskohtaisesti, ja sen perusteella vaikuttaakin siltä, ettei Levandowskin ole onnistunut peittää jälkiään täydellisesti. Uberin kannalta ajankohta osuu muutenkin herkkään aikaan, sillä aiemmin tänä vuonna Uber ja yhtiön toimitusjohtaja Travis Kalanick joutuivat kovan kritiikin ja boikottikampanjan kohteeksi Kalanickin kuuluttua presidentti Donald Trumpin talousneuvonantajien ryhmään. Waymon syytteisiin yritys on toistaiseksi vastannut ottavansa ne vakavasti ja perehtyvänsä asiaan. Toivottavasti Uberin lentävän taksin kehittäminen ei ainakaan tule kärsimään.  Musta pömpeli katolla on kuuluisa lidar, eli lasertutka; robottiauton silmät. KUVA: Waymo ANTTI PENNANEN

Vieraana radiostakin tuttu autotoimittaja Arttu Toivonen. Autotie TKOssa ratkaistaan, saako autolla vähän töytäistä jalankulkijaa, jos tarkoitus on opettaa. Kuunteletko ohjelmaa kännykällä? Lataa Supla-applikaatio Androidille tai iOS:lle. Kuuntele koko jakso:   // Tsekkaa aiemmat jaksot täältä! Klipit: Viikon tärkeimmät uutiset   // Kameravalvontaa   // Toimittaja Arttu Toivosen haastattelu   // Autotie TKO: Autolla tönäisy opetusmielessä   //