16.07.2021
Opetuspoljin
Kuva ja teksti: Arttu Lustig
Ensimmäinen tunne, koko prosessista saada ajo-opetuslupa, oli hämmennys. Ihan suullisen perimätiedon mukaan ja omien hienoisten kokemusten mukaan viranomaiset ovat säälimättömiä ja pilkuntarkkoja, kun puhutaan mistään, mikä liittyy autoiluun. Nyt tätä ei ollut. Kaikki oli liian helppoa ja suorasukaista. Pelkäsin, että tein jotain väärin.
Ajo-opetusluvan saaminen oli omasta näkökulmasta kaksijakoinen. Toinen liittyy opettajan velvollisuuksiin ja toinen luonnollisesti oppilaan velvollisuuksiin. Opettaja käynnistää prosessin ajo-opetusluvasta ja lupaa ja vannoo laittavansa auton ajo-opetusluvan vaatimuksiin sopiviksi. Oppilas käy lyhyen kurssin, jossa henkisesti valmennetaan tieliikenteeseen.
Kyllä, luit oikein. Kukaan viranomainen ei tarkasta ennen ajo-opetuksen aloittamista auton sopivuutta ajo-opetukseen. Tämä on täysin opettajan vastuulla. Huolimattomasti ajo-opetukseen valmisteltu auto jää vasta kiinni, kun autolla suoritetaan koetta ajokorttiin. Tästä huolimattomuudesta ei kuitenkaan tieteekseni seuraa muuta rangaistusta kuin, ettei autolla voi suorittaa koetta.
Olin hyvin hämmentynyt tästä viranomaisten poikkeuksellisen lepsusta suhtautumisesta ajoluvalla opettamiseen. Odotin kuulusteluita, pelottelua ja auton pikkutarkkaa syynäämistä. Ei mitään. Toivottiin vain, että asennan opetuspolkimen oikein, koska poliisi saattaa tulla tarkastamaan. Olin niin hämmentynyt, että jouduin tekemään muutaman tarkistussoiton, joissa varmistin eteneväni prosessissa oikein. Koko prosessi oli todellakin kohdallani vain lomakkeen täyttäminen.
Päätin, että opetuspoljinta en itse asenna. Ammattilainen saa asentaa polkimen. Olin valmiiksi lukenut lehdestä katsastajien sadattelua ihmisten mitä mielikuvituksellisimmista opetuspoljinviritelmistä. En halunnut kuulua tähän joukkoon, vaan mennä ammattimiesten asentaman opetuspolkimen myötä turvallisuus edellä, vaikka tulisikin maksamaan ylimääräistä.
Autokorjaamoilla oli hyvin nihkeä suhtautuminen opetuspolkimen asentamiseen. Korjaamoille ei ollut selkeää kuvaa vastuukysymyksistä, jos jotain sattuu opetustilanteessa. Toisekseen ainakaan paikkakunnallani korjaamot harvoin pääsivät asentamaan opetuspolkimia. Ymmärsin hyvin, etteivät korjaamot halua välttämättä tehdä työtä, jonka takana eivät voi seisoa 100% varmuudella.
Viranomaisten huoleton suhtautuminen autoilun kotiopetukseen on johtanut myös tilanteeseen, jossa opettaja on täysin vastuussa opetukseen käytettävästä autosta. Tällä faktalla sain yhden korjaamon taivuteltua asentamaan polkimen autooni. Lupasin heille myös täysin vapaat kädet tehdä kaikki mahdolliset muutoksen autooni, jotta opetuspoljin on varmasti asiallisesti kiinni. Saisivat porata niin monta reikää kuin haluaisivat.
Niin autokorjaamo asensi opetuspolkimen autooni. Korjaamolle tuntui jäävän hiukan karvas maku asennuksesta. Pari sataa maksoi, mutta aikaa tuhraantui huomattavasti arvioitua enemmän. Automaattivaihteistoisen auton jarrupoljin toi erityisiä haasteita saada opetuspoljin asiallisesti asennettua. Opetuspolkimen asennuksen jälkeen paloi jarruvalo jatkuvasti. Jarruvalon herkkyyden saaminen sellaiseksi, että se palaisi vain jarrua painaessa haukkasi korjaamon tekemästä työstä ison osa ajasta.
Itse olin tyytyväinen työhön ja saamaani palveluun. Olin onnellinen, etten edes yrittänyt asentaa opetuspoljin itse. Mielenrauha asiallisesta opetuspolkimen asennuksesta oli tuhlatun rahan arviosta.
Keskustelu
Ei kommentteja
