30.08.2023
Uusi ajokortti - premium pialavetinen
Kuva ja teksti: Arttu Lustig
Kaikkihan alkoi siitä, että yksi pakoputken kannattimista oli ruostunut poikki. Tämä johti siihen, että auto piti erilaisia narahdusääniä. En aluksi ymmärtänyt, että pakoputki oli outojen äänien lähde. Tönin ja punnersin autoa eri suunnista pidemmän aikaa ihmetellen, miksi auto ei tehnyt niitä samoja narahduksia ja nitinöitä kuin ajaessa. Muutaman viikon päänpyörittelyjen jälkeen keksin kurkata auton alle, jossa roikkuva pakoputken perä vilkutti heti kättelyssä.
Kotona tein pienen tutkimuksen ongelmasta. Ruosteen syömän pienen kannatin katkeaminen tarkoittaisi yli 200€ kustannusta, kun pakoputken koko takapönttö pitäisi vaihtaa. Mielestäni kustannusten pitäisi olla mieluummin 2€ nurkilla, joka vastaisi enemmän vaurioiden määrää. Päämääräksi ottaisin siis sekatavarakaupan, josta ostaisin kerän rautalankaa.
Kauniisti kerin rautalangan pakoputken ympärille liittäen sen kumiseen kannattimeen. Tein pienen koeajon. Kaikki nirinät ja narinat olivat kadonneet. Olin hyvin tyytyväinen itseeni ja kekseliäisyyteeni, vaikka epäilin, että pielaveteläinen rautalankaviritelmä ei tulisi olemaan pitkäikäinen.
Seuraava aamu valkeni. Huomasin pankkikorttini kadonneen. Etsiessäni pankkikorttia huomasin, että en löydä myöskään ajokorttia. Muistin, että kummatkin olivat olleet samassa farkkujen taskussa. En ollut huolissa, koska olin varma, että kortit olisivat samassa pinossa, jossakin aivan käden ulottuvilla kotonani. Päätin ottaa tilanteesta hyödyn ja tehdä suursiivouksen. Kortit tulisivat varmasti vastaan siivouksen yhteydessä.
Inspiraatio suursiivouksesta suli nopeasti pieneen paniikkiin ja paikkojen putsaus muuttui paikkojen mylläämiseksi. Kortit olivat edelleen tavoittamattomissa. Katsoin jokaisen paikan useampaan kertaan. Muistelin, kuinka tulin sekatavarakaupasta kortit taskussa kotiin, virittelin rautalangan pakoputkeen ja vietin loppupäivän television ääressä. Järjen mukaan kortit olisivat akselilla auto, piha ja koti. Todellisuudessa kortit olivat poissa kuin eivät ikinä olisi olleet edes olemassa.
Käteinen ja lupa ajaa autoa olivat pois. Kaksi arjen peruspilaria olivat kadonneet savuna ilmaan. Tarkistin internetistä, että saisin 40€ sakot, jos poliisi pysäyttää eikä ajokorttia ole mukana. Muistelin milloin poliisi oli halunnut nähdä ajokorttini. Tästä saattoi olla yli 15 vuotta. Luotin, että ei nytkään kysyisi. Ajaessa ilman korttia kuitenkin kuumotti hiukan, että tänään olisi päivä, jolloin poliisi haluaisi varmistua ajokortistani.
Lopulta oli luovutettava. Päätin lähteä poliisiasemalle kertomaan, että olen kadottanut ajokorttini ja tarvitsisin uuden.Pistin hiukan parempaa päälle. Silitin t-paidan, tarkistin päälläni olevan reiättömät farkut ja kampasin hiukseni. Usean tunnin jonottamisen jälkeen poliisiasemalla kerrottiin, että uusi ajokortti pitäisi hakea Ajovarmalta. Asia voisi hoitaa Internetissä häiritsemättä toimistotyöntekijöiden kiireistä työpäivää. Suosittelivat, että käyn uudelleen valokuvattavana, jos kuvani on yli kuusi vuotta vanha. Kuvani oli 20 vuotta vanha. Nuoruuden kapeus oli tosiaan jo vaihtunut kypsiin kurveihin poskenpäillä.
Uusi kortti tuli yllättävän nopeasti, noin viikossa. Olin järkyttynyt kuvastani. Heti tuli selväksi, että en saisi kadota tai tehdä vakavaa rikosta, jotteivat viranomaiset laittaisi kostoksi kuvaa valtamedioihin esille. Tällaisena en halua edustaa kuin lompakon uumenissa.
Rautalanka viritelmä ei kestänyt. Onneksi netistä sai kuuden euron premium pielavetisen.
Keskustelu
Ei kommentteja
