31.01.2022
Väläyttelijä ja kokelas
Teksti ja kuva: Arttu Lustig
Olin siirtymässä liittymästä nelostielle suurempaan liikennevirtaan. Kiihdytyskaistalla vieressä huomasin rauhallisesti ajavan auton. Päätin hiukan himmata vauhtiani ja jatkaa matkaani tämän auton perässä. Keli oli kuitenkin tuima. Taivaalta satoi tienpintaan ja tuulilasiin kaikkea mahdollista näkyvyyttä ja kitkaa heikentävää ainesta. En halunnut pitää kiirettä ja Enskan muistisääntö: ”jos sataa, ei ajeta sataa”, oli mielessä, vaikka nopeusrajoitus olisikin antanut tähän mahdollisuuden.
Huomasin, että rauhallisesti ajavan kuskin auton takaluukussa oli valkoinen kolmio. Joku oli harjoittelemassa autoilua yhdestä haastavissa olosuhteissa. Ajoharjoittelija ajoi esimerkillisesti olosuhteisiin nähden. Nopeus oli reilusti alle nopeusrajoituksen ja turvaväli oli edellä ajavaan vähintään runsas. Otin mallia tästä urheasta kokelaasta ja itsekin laskin hiukan nopeutta lisäten turvaväliä.
Tämä oli ehkä pieni virhe hyväntahtoisuudestani huolimatta. Runsas väli antoi mahdollisuuden yhdelle autolle tulla ajoharjoittelija minun väliin. Välillemme tullut auto halusi huomauttaa tätä esimerkillisesti ajavaa ajoharjoittelijaa hänelle liian alhaisesta nopeudesta väläyttämällä pitkiä valoja useaan kertaan ennen kuin teki ohituksen ja kääntyi seuraavasta liittymästä omiin matkoihinsa.
Tämä seuraava viesti on sinulle väläyttelijä.
Ensimmäiseksi, jos katsoisimme opetusajoneuvon hansikaslokerossa olevaa ajo-opetuslupaa, niin voisimme todeta, ettei ajo-opetusluvasta löydy nimeäsi. Muilla kuin ajo-opetusluvan omaavalla ja viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua ajo-opetukseen. Ympärillä olevilla autoilla ei ole asiaa osallistua opetukseen. Muut sopeuttavat ajonsa liikenteen mukaan, niin kuin aina.
Auton sisällä on kokenut kuski, jonka viranomaiset ovat hyväksyneet antamaan ajo-opetusta. Ajo-opettajan ei pelkästään panosta omaa tietotaitoaan liikenteestä, vaan myös luottaa autonsa ajo-opetuksensa käyttöön. Ajo-opetusauton sisällä tapahtuu niin paljon hyviä asioita, joista sinunlainen väläyttelijä ei selvästi ymmärrä mitään.
Ajo-opetuksessa auto ajoi täydellisesti huomioiden niin liikenteen kuin sään. Sinun ratkaisusi oli ajaa auton perään ja vilkutella pitkiä valoja. Oliko joku vaarassa? Vai pitäisikö koko ympärillä olevan liikennevirran ymmärtää tarpeesi ja suhteuttaa ajamisen niin, että pääsisit määränpäähän minuutin tai kaksi nopeammin?
Ole hyvä ja myy autosi ja heitä ajokorttiroskiin. Suomalainen liikenne ei tarvitse sinua. Sinun takia meillä on teiden suolaus, ruuhkat, kaksi euroa litralta 98-bensiini, nimismiehen kiharat, parkkimaksut, nopeusvalvontakamerat, katsastus, autovero, pakollinen liikennevakuutusmaksu ja jäiset tuulilasit pakkasaamuisin. Kaikki nämä katoaisi, jos kaikki ajaisivat niin hyvin kuin se ajamista harjoitteleva kuski, jolle puskurissa kiinni ajaen vilkutit valoja.
Ajoharjoittelijat liikenteessä ovat suosikki autoilijoitani. Saan aina hyvän mielen, kun näen auton perässä valkoisen kolmion. Ehkä ratin takana on vähän jännitystä ja hämmennystä, mutta ne katoavat kokemuksen myötä. Kaikki olemme olleet tuo tyyppi ensimmäisiä kertoja ratin takana yrittäen parhaansa tietämättä tarkalleen mitä pitäisi tehdä. Annetaan ensikertalaiselle tilaa onnistumisille ja virheille. Annetaan luottamuksen rakentua muuhun liikenteeseen. Liikenne on yhteispeliä, ei kilpailua ja maksimointia.
Keskustelu
Ei kommentteja
