Auto25-satoa - viisi pientä sähköautoa -vertaileva esittely

Auto 25 -tapahtumassa on runsaasti esillä uusia sähköautomalleja, mihin en ole aiemmin ehtinyt tutustumaan. Nyt oli tarjolla nähtäväksi myös useamman auton kattaus pienempään ja edullisempaan hintaluokkaan.

Kirjoitan tähän blogitekstiini vertailevaa esittelyä viidestä pienemmän kokoluokan sähköautosta ja ne ovat: BYD Atto2, Citroen e-C3, Fiat Grande Panda e, Hyundai Inster sekä Renault 5.  Pyrin vertailemaan nimenomaan näiden uusien sähköautomallien hinnat-alkaen -versioita ja niistä edullisin on Citroen e-C3 You 25 290 eurolla ja kalleiin on Renault 5 Urban range Evolution 27390 eurolla. Muut asettuvat näiden kahden välimaastoon, mutta BYD:n hintaa en vielä tiedä.

Lisäsin vertailutaulukkoon myös aivan eri kokoluokkkaa olevan oman nykyisen ID.4 Pro Perfromance MAX 77 kWh RWD -sähköauton vuodelta 2021, koska se on nyt noin 215 000 kilometriä ajettuna markkina-arvoltaan näiden pienten sähköautojen uushankintahintaa halvempi. Monessa tapauksessa näiden uusien autojen kohderyhmä on aivan eri, kuin käytetyn ID.4:n, mutta toisinaan on myös tilanteita, ettei auton koko sittenkään ole kumpaankaan suuntaan ratkaiseva tekijä.

Nykyiset sähköautot rakennetaan usein pohjaratkaisuille, mitä sovelletaan useissa automalleissa sekä joissain tapauksissa myös eri merkkien välillä. Yksi erittäin laajasti käytetty pohjaratkaisu on Volkswagen Groupin MEB-alusta, mille on rakentunut todella laaja merkkien ja mallien kirjo myös jo konsernin omien merkkien ulkopuolelle. Koitan löytää vertailuviisikkoni autojen pohjaratkaisuja myös.

Renault 5 perustuu Renaultin omistamaan sähköautoja ja oljelmistoja valmistavan Ampere Cars -yrityksen valmistamaan AmpR Small -pohjaratkaisuun. Samalle alustalle on tulossa käsittääkseni ainakin myös Renault 4, Renault Twingo EV ja Nissan Micra EV -sähköautot. Käsittääkseni AMPR Small on suunniteltu ainoastaan sähköautojen alustaksi.

Stellantiksella on käytössään STLA-sähköautopohjaraktaisujen sarja: STLA small, STLA medium, STLA Large sekä STLA Frame. Löytämieni tietojen perusteella Citroen e-C3 ja Fiat Grande Panda e eivät perustu näistä mihinkään, vaan viidenteen ja eri liikenne-energiaratkaisut mahdollistavaan alustaratkaisuun, mikä kantaa nimeä Smart Car Platform. En kuitenkaan löytänyt tälle alustaratkaisulle Stellantiksen omilta sivuilta vahvistusta. Citroen e-C3:sta on tarjolla myös jopa 7-paikkainen Aircross versio.

Hyundai Inster tunnetaan Koreassa mallinimellä Casper ja auto perustuu ilmeisesti konsernin K1-alustaratkaisuun, mikä on laajasti käytetystä e-GMP -alustaratkaisusta poikkeava. Samalle pohjalle valmistetaan eri käyttövoimilla toimivia autoja.

BYD Atto 2 rakentuu BYD e-Platform 3.0 pohjalle, mikä on tarkoitettu nimenomaan sähköautojen alustaksi.

Seuraavaksi autojen kuvat ulkaoasun esittelyyn.

Hyundai Inster on kapea ja korkea auto, joka näyttää kokoaan pienemmältä ettenkin jos sillä ei ole vieressä vertailukohtaa. Kokonaisilme on persoonallinen ja todennäköisesti jakaa vahvasti mielipiteitä. 

Renault 5 oli omaan makuuni näistä ylivoimaisesti makeimman näköinen auto. Siinä on jotenkin sopiva annos kasarin retroa olematta kuitenkaan kovinkaan retroauto. Muita matalampi olemus muistuttaa enemmän perinteisempää hatchack-mallia.

Citroen e-C3 on Stellantiken autoista hieman tavanomaisemman näköinen, mutta sekin on korkea kaupunkiauton olemukseltaan.

Fiat Grande Panda e on vahvan persoonallinen auto ulkomuodoiltaan. Kyljen ovipelteihin on painettu Panda-teksti.

BYD Atto 2 on ehkä Hyundaita ja Stellatiksen autoja jotenkin sopusuhteisempi mittasuhteiltaan, mutta ei kovin innostavan ja mieleenpainuvan näköinen. Auto on myös tuntuvasti muita vertailuni autoja kookkaampi.

Pienet sähköautot eivät sittenkään ole kovin pieniä

Vuonna 2000 perheautojen mittapuuna saatettiin pitää Volkswagen Golfia ja siitä hieman pienempi auto oli Volkswagen Polo ja oikeat pikkuautot olivat sitten vielä pienempiä. Totean heti kärkeen, että nämä otsikossa pienemmiksi väittämäni sähköautot eivät sittenkään ole kovin pieniä. Nimittäin e-C3 on vain 13 cm tuota aiempaa Golf-versiota lyhyempi, mutta peräti 27 cm Poloa pidempi. Lisäksi huomiona, että Fiat Grande Pande e:ssä on tavaratilaakin noin 30 litraa enemmän kuin 2000-luvun alun Golfissa.

Vertailuni uusista autoista BYD Atto 2 on kookkain ja Hyundai Inster tarjoilee parasta ketteryyttä esimerkiksi ahtaille kaupunkien kaduille olemalla kapein. Samalla Inster on ainoa vertailun nelipaikkainen auto, kun muut on rekisteröity viidelle henkilölle. Renault 5 on vertailuryhmän lyhyin ja matalin auto ja sen olemus onkin lähempänä perinteistä ajatustani hatchback-autosta, kun muut lähempänä jotain urban SUV -mallia korkeine koreineen. Näiden autojen kompaktit ulkomitat eivät kuitenkaan välity ketteryytenä kääntöympyrän pienuuteen asti, koska kaikkia vertailun autoja kookkaamman ID.4:n takavetoisen version kääntöympyrä 10,2 metriä on niitä pienempi. Verottaako etuveto vertailuni autojen eturenkaiden kääntyvyyttä liikaa?

Autojen ulkomitat enteilevät kohtalaisen väljiä sisä- ja tavaratiloja. Miten nämä näyttäytyivät Auto 25 -tapahtumassa katsellessani?

Kävin istumassa kaikissa autoissa sisällä, vaikka ajamaan pääsin vain Insteriä. Listaan tähän kuvien kera tunnelmani autojen sisätiloista. Tavaratiloistakin lisään kuvat, mutta en lähde niiden käytettävyyttä sen enempää avaamaan, koska litrat näkyvät autojen mittatiedot sisätävässä taulukossani.

Hyundai Inster on sisältä juuri niin kapea, kuin mitä ulkomitat ja ulkonäkö antavat olettaa. Kaksi miestä istui etupenkillä kyynärpääkosketuksissa. Etupenkki on hauskasti muotoiltu hieman vanhanajan sohvatyyliin. Kokonaisuudessaan autossa on kapeudesta huolimatta jopa hämmentävän hyvin tilaa sisällä ja sen monikäyttöisyyttä lisää takaistuinten siirtämisen mahdollisuus, jonka ansiosta takana on kahdelle aikuisellekin jopa erinomaisesti istumatilaa.

Citroen e-C3:n kuskin paikalla saa ihan ok tilan kuljettajalle. Myös taakse mahtuu tarvittaessa lyhyitä matkoja varten aikuinenkin. Ohjaamo  on toiseen Stellantiksen autoon verrattuna hyvin arkinen. Ei oikeastaan herätä mitään intohimoja, mutta suorittaa tehtävänsä. 

Renaultin ohjaamo oli omaan makuuni tyylikkäin, aistikkain ja ajoasento oli kuljettajan paikalla eniten mieleinen. Takaistuin on kyllä lähes käyttökelvoton aikuisille, koska jo minun 176 cm vartalolle sopivaksi säädetyn etuistuimen takana en saanut kenkiä sopimaan oikein mitenkään jalkatilassa. Saati kun eteen istahti jälkeeni 186 cm kuljettaja, niin jouduin pyytämään hetkeksi kuskin istuimen siirtoa eteenpäin, että pääsin ulos autosta. Tämä on vertailuni autoista selkeimmin kahden aikuisen ja pienten lasten auto.

Fiatissa on sisällä käytetty mielikuvitusta tuntuvasti toista Stellantis-autoa enemmän. Leikkisyyden huomioita pystyi tekemään useita, kuten: kojelaudan ajotietokonetta kiertävä reunus markkeeraa historiallisen Fiatin Italian Torinossa sijainneen Lingotto -autotehtaan Pista testirataa. Siinä on jopa pieni autokuvake, mikä on kiertävinän sitä rataa. Kojelaudan ruskean sävyiset kohdat Prima-varustellussa versiossa ovat aitoa bampua, mitpäs muutakaan, koska Pandat syövät bambua. Tämän auton sisustus ja moni muu yksityiskohta ovat hauskoja. Yhden vielä mainitakseni, niin peräkontin kun avaa, niin sen yläosan muovissa on italiakielinen tervehdys. Tilaa on mukavan tuntuisesti näin pieneksi autoksi myös takana.

BYD Atto 2 sisustuksen materiaalit ovat Renault 5 ohella tämän vertailun autoista ehkä jotenkin laadukkaimman oloiset. BYD on tosin Relluun verrattuna sisältä perinteisemmän oloinen, ehkä jopa tylsä. Tilaa on sisällä erittäin runsaasti muihin vertailuni autohin verrattuna myös takaistuimella jaloille.

 

Pienemmilläkin moottoritehoilla ehtii liikenteen mukaan

Vertailuni kaikissa uusissa malleissa on yksi sähkömoottori edessä ja sen myötä ne ovat etuvetoisia. Tiedän että monet kokeneet sähköautoilijat kavahtavat sähköautossa etuvetoa, mutta minun mielestäni se sopii etenkin näihin pienempiin autoihin erinomaisesti.

Ylivoimaisesti ripein kulkija on BYD Atto 2 ja etenkin suurimman vääntönsä 130 kW / 290 Nm ansiosta se pesee sataseen kiihtyvyydellään myös oman ID.4 -vanhuksenkin. Vitos-Rellu kiihtyy satasen nopeuteen 9 sekunnissa, mutta autopjen kiihtyvyyksien 11 sekunnin tai sen yli menevät lukemat ovat sähköautoille tänä päivänä vaatimatonta tasoa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tuollakin kiihtyvyydellä ehtii kaikkiin tarvittaviin liikennetilanteisiin hyvin mukaan.

Atto 2:ta lukuunottamatta muiden vertailuni uusien sähkautojen huippunopeudet ovat 140 km/h tai alle, mikä saattaa polttomoottoriautoon tottuneelta mahdottomalta ajatukselta moottoritieajoa varten. Sähköautossa huippunopeuden käyttäminen ei kuitenkaan aiheuta pienistä polttomoottoriautoista tuttua korvia särkevää moottorin melua ohjaamoon. Esimerkin vuoksi mainitsen, että oman ID.4:ni ohjlemistolla rajoitettu huippunopeus on vain 160 km/h, mutta Saksassa Autobahnia vakionopeussäädin huippunopeuteen asetettuna ajaessa ajomukavuus oli aivan samalla tasolla, kuin esimerkiksi Suomessa 80 km/h rajoitusalueella ajaessa. Kulutus tietenkin kasvaa koska ilmanvastu kasvaa nopeuden neliössä.

Pienistä akustoista toimintamatkaa

Vertailuni uusien automallien ajoakustojen nettokapasiteetit asettuvat 39 kWh:n ja 45,1 kWh:n välimaastoon. Suurin on BYD:ssä ja pienin on Hyundaissa. Hyundai Insteriä lukuunottamatta ne on muissa LFP-akkuja ja kaikki ovat 400V jännitteen maastoon asettuvia, mutta nimellisännitteissä on eroavuuksia jonkin verran.

Stellantis-autojen, eli Pandan ja e-C3:n LFP-akustot ovat ilmeisesti kiinalaisen SVOLTIN valmistamia, mutta kiinalaisen CATL-yrityksen ja Stellantiksen voimin on nousemassa Espanjaan akkutehdas, mistä konsernille tulee todennäköisesti pian akkuja. Toisaalta olen lukenut myös, että BYD:n LFP-akkuja saattaisi olla tulossa konsernin autoihin. Tällä hetkellä ainakaan Pandasta ja e-C3:sta ei ole tarjolla vaihtoehtoisia akkukokoja.

Hyundai Insterin NCM akut saatetaan valmistaa Indonesiassa sijaitsevassa LGES:n ja Hyundain tehtaassa, mutta kovin varmalla pohjalla olevaa tietoa en asiasta löytänyt. Insteristä on tarjolla myös Longrange-versio ja sen akuston nettokapasiteetti on 46 kWh ja WLTP-yhdistetty toimintamatka 370 km.

BYD:llä on iso akkujen valmistaja, joten Atto 2:ssa on myös BYD:n LFP blade -akku. Atto 2 akku on valmistettu useimmista sähköautojen akuista poikkeavalla tavalla. Sen akku ei nimittäin koostu erillisistä moduuleista, vaan kennot on suoraan koottu akkukoteloon, minkä kansi toimii suoraan matkustamon lattiana. Tällä kerrotaan saavutetun tilankäytöllistä etua. Itse jäin pohtimaan akun korjattavuuskökulmaa. BYD Atto 2:teen ei ole ainakaan tällä hetkellä tarjolla muita akkukokoja.

Renault 5 on tarjolla myös isompi 52 kWh:n nettokapasiteetin akku Comfort Range -versiossa, jolla WLTP-yhdistetty toimintamatka on 411 km.

Hyundai Inster tarjoilee pienimmästä akustaan huolimatta suurinta 327 km WLTP-yhdistetty toimintamatkalukemaa. Taikana siihen on todennäköisesti auton kapeuden kautta pienimmän otsapinta-alan tuoma kokonaisilmanvastuksen pienuus. Suuria WLTP-toimintamatkojen eroavuudet eivät ole ja käytännän toimintamatkassa erot saattavat kääntyä myös toisin päin, mitä WLTP-mittausten tulokset näyttävät. Hain vertailutaulukkooni myös EV-Database -sivustolta Real Range Estimation -lukemat optimilämpötilan 110 km/h ajoon sekä sekalaiseen ajoon, koska ne kuvaavat kokemukseni mukaan hieman lähemmäs todellisia kesäisiä kuivan kelin toimintamatkoja, kuin WLTP-yhdistetty. Talvella kylmän takia tai kesälläkin sateen ja vastatuulen takia toimintamatka laskee vielä näistä EV-databasen lukemista. Edelleen hyvä nyrkkisääntö matka-ajoon on, että WLTP-yhdistetty toimintamatka jaettuna kahdella on ns worst-case -toimintamatka. Kaupunkiajossa keskikulutus voi olla lämmityksen tai ilmastoinnin takia lähes mitä tahansa riippuen toteutuvasta keskinopeudesta.

Näitä autoja tuskin kovin moni ostaa ajaakseen säännöllisesti 370 km moottoritietä tai edes käydäkseen näistä autoista jollain useamman kerran vuodessa Tampereelta Kilpisjärvellä. Siksi toimintamatka tuskin on hankintalistan proriteeteista tärkein. Samaan liittyy myös lataustehojen toteutuminen.

Hyundai Inster koeajo:

Auto 25 -tapahtumassa pääsin koeajamaan ainoastaan Hyundai Insteriä näistä autoista. Inster osoittautui erinomaiseksi kaupunkiautoksi, mutta kyllä sillä oikein mielikseen suoritti myös lyhyehkön moottoritiesiirtymänkin. Melutaso sisällä ei noussut millään tavalla häiritseväksi kitkarenkailla. Jousitus on aavistuksen napakan oloinen, mutta ei mielestäni haittaavalla tasolla pintakova.  Kyllä tällä autolla mielikseen suorittaisi arkisia siirtymiä töihin, kotiin, kauppaan ja lähiharrastuksiin.

DC-latauksen maksimitehoissa Stellantiksen Panda ja e-C3 vetävät pisimmäön korren, mutta 10 prosentista 80 prosenttiin latauksen keskitehot näyttävät olevan melko lähellä toisiaan ainakin EV-database -sivuston tietojen mukaan. Akuston esilämmitystoiminto suurteholatausta varten löytyy ainoastaan Insteristä, mutta LFP-akuista kuulen usein sanottavan, etteivät ne oikeastaan kaipaakan sitä ominaisuutta. Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan talvisista latauksista käyttäjien raportoimia latautehojen toteutumisia.

Hyundai ja BYD tarjoilevat käyttäjilleen monessa tilanteessa käteväksi osoittautuvaa V2L-ominaisuutta, jolla auton ajoakustosta voi ladata 230V jännitteellä vaikka sähköpyörän akkua, käyttää autoimuria tai mitä nyt kukin milloinkin tarvitsee.

Yhteenveto ja oma suosikkini

En tosiaan nyt päässyt koeajamaan kuin Insterin, joten oman suosikin valinta perustuu kovin pinnallisiin seikkoihin ja se on aika suvereenisti Renault 5. Se vaan on niin omaan silmään makeen näköinen. Oma valintani olisi tietenkin isommalla 52 kWh akulla ja Iconic cinq -varusteilla, jolloin toki hinta haluamallani värilla ja talvirenkailla hinta nousisi noin 35 000 euron tasoon. Siltikin se on vielä sähköautoksi mielestäi edullinen.

Lisään vielä loppuun, että olihan siellä edullisista autoista myös Dongfenb Nammo Box, mutta en ollut ennalta varautunut siitä kirjoittamiseen, joten esittelen sitä toiste. Auto 25 oli muutenkin erittäin vahvaa sähköautojen rintamaa ja sieltä on kuvina ja muistoina nyt useampaankin blogikirjoitukseen ainesta.