10.11.2018
Auto 2018 -Hyundai Kona Electric
Auto 2018 on Helsingin messukeskuksessa 9.-11.11.2018 avoinna oleva Suomen mittakaavassa iso automessutapahtuma. Paikalla on lähes kaikki merkittävimmät automerkit ja oheisia palveluita sekä tuotteita tarjoavia osastoja. Kirjoitin lähes kaikki merkittävimmät automerkit, koska minun kannaltani se kaikkein tärkein, eli Tesla loistaa edelleen osastonsa puuttumisella. Toki Tesloja oli parikin esillä messuilla siitä huolimatta. Minua automessuilla jälleen kiinnosti sähköautotarjooma ja yllätyin positiivisesti. Nyt on jo tilanne, että osastot jolla ei ole sähköautoja esillä lainkaan ovat vähemmistönä. Kirjoitan messuilta muutaman erillisen tarinan ja tämä on niistä ensimmäinen.
Hyundai Kona Electric
Ylivoimaisesti suurin kiinnostuksen kohteeni Auto 2018 -tapahtumassa oli Hyundai Kona Electricin näkeminen sekä koeajo. Auto sijoittuu ulkoisen olemuksensa perusteella johonkin urbaaniin katumastureista johdattuneeseen korkean lyhyeen autoluokkaan. Varsinaisesta katumaasturista edes ei mielestäni Konassa kuitenkaan ole enää kyse, koska ainakaan toistaisesti en ole kuullut edes huhuja muista kuin etuvetoversioista. Tunnustan että en yhtään pidä tämän luokan autojen olemuksesta, mutta Konassa on jotain, joka saa antamaan auton luokan anteeksi ja oikeastaan pidän auton ulkonäöstäkin.
Paikanpäällä nähtyinä nuo mustat lokasuojat eivät olleet alkuunkaan niin pahan näköiset, kuin näissä kuvissa ne minun silmääni pomppaavat. Onhan korkeasta olemuksesta se hyöty, että autoon istuminen on huomattavasti luontevampi tapahtuma, kuin mataliin autoihin takapuolen pudottaminen.
Hyundain kuljettajan paikalla saa ainakin mittaiseni (176cm) mies hyvän ajoasennon. Istuin on yhtä aikaa riittävästi tukea antavan ja mukavan tuntuinen. Lisämukavuutta saa tosiaan tässä lisävarusteversiossa ilmastoidusta nahkaverhoilusta ja sähkösäädöistä.
Kojelauta on mukavalla tavalla modernin näköinen ja pienen hetken nappuloita silmäiltyäni niitä osasi käyttää Ioniqista tutulla logiikalla. Auton sisusta on erinomaisella ja silmää miellyttävällä tavalla modernia ja laadukasta samaan aikaan. Sisällä hallissa sekä koeajoautona oli mallit, joissa oli ilmastoidut nahkapenkit. Näistä vaalea sisusta miellytti minun silmääni enemmän.
Takaistuimellakin on riittävät tilat myös kahdelle aikuiselle, mutta tässäkin autossa pitkälle matkalle keskipaikalle sijoittuu mieluummin vain pienempi lapsi. Takaistuimella istutaan ryhdikkäästi ja sieltä näkee myös hyvin ulos.
Tavaratila on Leafia tuntuvasti pienempi, mutta riittäisi esimerkiksi minun tarpeisiini mainiosti. Omalta osaltani tärkeä kynnyskysymys on kattotaakan salliminen ja Konassa sitä saa kuormittaa jopa 80 kiloon asti. Vetokoukkua Konan sähköversioon ei saa. Tai siis kyllä varmaan ennen pitkää koukkuja saa, mutta sille ei ole sallitu vetomassaa. Koukulla saattaa olla monille kuitenkin käyttöä ilman sallittua vetomassa esimerkiksi polkupyörätelineen kiinnittämiseksi, nimittäin esimerkiksi messuilla omalla osastollaan olleita sähköenskapyöriä ei kovin helpolla kattotelineelle nostella niiden korkeamman painon takia.
Tavaratilan pohjalevyn alla on lokeroitua lisätilaa pienille tarvikkeille ja siellä siis majailee turvassa esimerkiksi varoituskolmio.
Konan keulalta latausluukun alta löytyy Type2-liitin AC-latausta varten sekä kaksi pinniä lisää edellisten alta käyttöön otettaessa muodostuu DC-latauksessa käytettävä CCS-liitin. AC-latauksessa Kona pystyy yksivaiheiseen 7,2 kW:n tehoiseen lataukseen. Tämä tarkoittaa, että kauppakeskuksen 3x32A:n Type2-latauslaitteesta auton akku täyttyisi täysin tyhjästä täyteen alle yhdeksässä tunnissa. DC-pikalatuksessa Kona on melkoisen hyvä pystyen jopa noin 100 kW:n tehoiseen lataukseen ja akuston nestetoiminen lämmönhallinta takaa toistuvien pikalataustenkin onnistumisen ilman hidastumista. Konalla todellakin kelpaisi lähteä vaikka seuraavalle Lofoottien matkalle.
Konan nokkapellin alla ei ole frunkkia, kuten Teslassa, Bemarin i3:ssa, I-pacessa tai E-Tronissa, vaan siellä on hiukan polttomoottorimaisesti mallinnettu sähköauton teknologia, kuten on Leafissa, Zoessa tai e-Golfissa. Muovien alta löytyy AC-laturi, Invertteri sekä pohjalta pienikokoinen sähkömoottori sekä kiinteävälitteinen perä. Tehoa tämä nyt myyntiin tullut versio tarjoilee 150 kW:n verran ja vääntöä 395 Nm verran. Ja ne ovat sitten sähköautoille tyypillisesti käytettävissä heti, ilman mitään viiveitä ja aina.
Koeajoon pääsin todella raikkaan värisellä yksilöllä. Mukaan lähti oman poikani lisäksi suosittua Oikosulku blogia Autovouhotukseen kirjoittava sekä lehtiin laadukkaita juttuja kirjoittava Tuomas Sauliala poikansa kanssa. Lisäksi takapenkille istui myös Hyundai maahantuonnista Anu Laitila, joka on muuten ohimennen mainiten tekee erittäin hyvää sosiaalisen median työtä autoalalla.
Minulle sähköauton käynnistäminen ja sitä seuraava hiljaisuuden jatkuminen ovat jo tuttuja asioita, kuten myös regenergoinnin ja muiden sähköauto-ominaisuuksien hienoudet. Pääsimme siis ajamaan ajovuoron alettua melko pienenllä opastuksella.
Ymmärrettävästi messujen koeajolenkit tehdään tarkoin määritellyillä sekä rajatuilla ajoreiteillä, jotta ajovuorot rullaavat koko päivän ajan sujuvasti. Koeajon alku Messukeskuksesta oli luonnollisesti Helsinkiläistä kaupunkiliikennettä, mutta hetken päästä avautui pätkä moottoritietäkin.
Kaupungissa Kona on muiden sähköauojen tapaan aivan parhaimmillaan ajamisen täydellisessä helppoudessa, keveydessä ja sujuvuudessa kiitos erinomaisen voimalinjan. Moottoritien avauduttua polkaisin reippaammin vauhtipoljinta ja viidenkympin lähtövauhdista huolimatta välitön seuraus oli alla olevien kitkarenkaiden valitus märällä asfaltilla sekä luistoneston valon vilkuminen kojelaudassa. Silti jo tuon repäisyn perusteella on helppo uskoa Konan kiihtyvän luvatusti 7,6 sekunnissa 0-100 km/h nopeuteen.
Lyhyehköllä moottoritiepätkällä olin tunnistavinani suunnilleen samantasoista rengasäänimaailmaa, kuin on uudessa 40 kWh Leafissa. Varmasti Konan hintaisia autoja löytyy hiljaisempiakin, mutta äänimaailma ei nouse ainakaan minua häiritsevälle tasolle.
Tämän lyhyen koeajolenkin perusteella Konan kaista-avustin toimii Leafia paremmin. Ainakin se osasi yhden hiukan epämääräisen vasemmalle puolella olevan kaistamuutoksen huomioida todella hienosti. Myös adaptiivinen vakionopeussäädin toimi juuri niin hyvin kuin oletinkin sen toimivan.
64 kWh:n akulla saa jo useimmille autoilijoille vähintään riittävän toimintatkan, mutta silti odotan innolla saavani Konan pidempään koeajoon kokeakseni myös kulutuspuolta. Joka tapauksessa toimintamatka riittää minulle erinomaisesti.
Jään todella mielenkiinnolla odottamaan pidempää koeajoa ja matkatarinan kirjoittamista perinteisestä mökkimatkastani Viitasaarelle.
Aiemmin olen kirjoittanut Konasta:
Keskustelu
ei näin: "AC-latauksessa Kona pystyy yksivaiheiseen 7,2 kW:n tehoiseen lataukseen. Tämä tarkoittaa, että kauppakeskuksen 3x32A:n Type2-latauslaitteesta auton akku täyttyisi täysin tyhjästä täyteen alle yhdeksässä tunnissa."
7,2 kW tarkoittaa, 1x32A pistorasiaa, joten 3x32A rasian laskutoimitus on outo tässä. Tulos kyllä on periaatteessa oikein. Sitten toiseksi kauppakeskuksissa on tyypillisesti 1x10A tai 1x16A rasiat joten siinä ei laskutoimitus enää menekään oikein. Tästä voi myös päätellä selkeän heikkouden autossa: Kotona ei voi ladata kolmivaiheella toisin kuin esim Teslaa. Kuitenkin lähes joka kodissa järkevämpi lataustapa olisi 3x16A tai uudemmissa omakotitaloissa 3x32A
Hei MK,
kiitos kommentistasi.
Kyllä tuo kirjoittamani on aivan oikein.
Siinä on yksivaiheinen AC-laturi, jonka teho on tuo 7,2 kW.
Sen saman 7,2 kW se ottaa 1x32A tai 3x32A latauslaitteesta.
En ole juuri missään kauppakeskuksessa viimeaikoina nähnyt kuin 3x32A -latauslaitteita. Siksi otin vertaukseksi tuon kauppakeskuslataamisen.
Useimmat pystyvät kotonaan lataamaan Konaa 1x 8-20 Ampeerin latausvirralla, eli noin 1,8 - 4,5 kW:n teholla. Tuo ei sinänsä ole mikään heikkous, ellei aja tosi paljon säännöllisesti päivittäin. 20A:n latausvirrallakin 10 tunnin yössä ehtii ladata pitkästi yli 200km ajoja vastaavan energiamäärän.
Mutta se on tosiasia, että jos säännöllisesti ajaa peräkkäisinä päivinä yli 200km ja ei saa päivän aikana esim. töissä lataukseen autoaan, niin silloin tarvitaan vaikka Renault Zoe, jossa on 22 kW:n tehoinen kolmivaihelataus.
Kiitos selkeästä vastauksesta, Tosiaan näyttäisi tietoni olevan vanhentuneet. Kokemukset tosiaan rajoittuvat hybridilläni ilmaisiin Sello/Ikea/Iso-Omena-akselille ja näistä ainakin kaksi ensimmäistä on vain 3,2kW - tosin en välttämättä kertakäynnillä huomaa eroa, koska se on maksimi, jonka Outlander osaa imeä Type 2:lla. Näillä kokemuksilla voin sanoa, että vaikka kovin usein tuo latausaika ei välttämättä vaikuta, niin sitten kun se osuu kohdalle, niin voi harmittaa melkoisesti. Siksi AC-latausteho (tai oikeammin kotilataus tekniikasta riippumatta) pelkästään on yksi tärkeimmistä osa-alueista pisteyttäessäni seuraavaa autoani.
Varmaan aika lailla kaikki uudet julkiset laturit ovat 3x32 A, ja oliskohan Ikeakin päivittänyt omiaan nyt kun latauspisteet muuttuivat? Yksivaiheisia latureita varmaan näkyy vaan paikoissa, jossa laturit ovat tosi vanhoja, tai jossa on käytetty vanhaa lämmitystolppakaapelointia.
Itse vetelen 120-150 km päiväreissuja, ja puoli vuotta ollaan selvitty uudessa kodissa pelkällä schukolla, kun päivän aikana on mahdollisuus ilmaiseen kolmivaihelataukseen mm. Fazerilla, Jumbossa, Kaaressa ja Varustelekassa.
