Sähköautolla koirien kanssa -ruskaretki Barentsinmerelle

Teimme syksyllä 2022 vaimon ja kolmen koiramme kanssa sähköauto ID.4:llä ruskaretken pohjoiseen. Majapaikkamme sekä päiväretkien tukikohtamme oli Utsjoella sijaitseva Holiday Village Valle. Olen kirjoittanut aiemmin erittän tarkkoja lataus- ja kulutustietoja sisältäviä sähköautolla matkantekoa kuvaavia matkatarinoita, mutta nykyisellä autollamme matkailu on jo niin helppoa, että lyhennän jonkin verran niiden kuvauksia. 

Tiivistelmä sähköautoilun osalta

Kirjoitan ensin tiivistelmän sähköautoilun osalta kiireisemmille lukijoille. Sähköautolla on hienoa suorittaa maata pitkin matkailua Suomen lisäksi myös ulkomailla. Tällä kertaa hieman myös Norjassa. Kaikki latailut toimivat ykkösellä aivan kuten kuuluukin. Lataustehot olivat yhtä Norjan Ishawsweinen laturia lukuunottamatta odottamallani tasolla ja noin 80 - 125 kW:n keskitehojen välillä.

Liikenne-energian hinta oli tällä kertaa noin 7 - 8 euroa 100/km, eli edelleen mielestäni edullista matkailua. Latailut olisi voinut tehdä halvemmallakin, esimerkiksi jos olisin tehnyt ennakkoon VW:n Elli-lataussopimuksen kuukausihinnalla. En kuitenkaan tuota halunnut tehdä, koska minulla ei ole ko palvelulle normaalissa arjessa riittävästi käyttöä.

Meidän matkallamme sähköauton latailu ei muodostanut merkittävää odottamista kumpaankaan suuntaan matkatessamme. Ainoastaan viimeiset lataustauot olivat molempiin suuntiin ajaessa sellaisia, joissa olimme paikallaan auton takia. Muulloin me matkailevat ihmiset ja koirat tarvitsimme taukoja vähintään yhtä kauan kuin automme latausta. Meidän Volkswagen ID.4 ei edusta nykyisellä 2.3 ohjelmistolla sähköautojen latausnopeuksein kärkipäätä, mutta pian meidänkin autoon tuleva 2.4 päivitys parantaa latausnopeuksia. Polttomoottoriautolla nämä noin 1200 ja 1300 kilometrin siirtymät joku voi halutessaan ajaa vaikka pysähtymättä kertaakaan, mutta se ei ole meidän matkailumme idea. 

Mieluiten varaisin näin pitkälle matkalle yhden yöpymisen noin 2/3 kokonaismatkasta kohtaan, mutta tällä kertaa aikataulumme oli niin tiivis, että emme yöpyneet meno- tai paluumatkalla.  

Pohjoisessa seikkailee esimerkiksi 77 kWh akulla varustetulla ID.4:llä mihin vain haluaa. Toki sähkön saanti on edelleen hyvä varmistaa tarvittaessa etukäteen. Meillä oli majapaikassa Utsjoella latausmahdollisuus ja esimerkiksi 300. - 400 kilometrin päiväreissut sähköautolla eivät aiheuttaneet mitään haasteita.

Kokeneilla sähköautomatkailijoilla, kuten minulla latausoperaattoreiden käyttö on jo selkäytimessä, enkä enää edes käytä aikaa etukäteen selvitelläkseni latausmahdollisuuksia, jos matkailen Suomessa tai Norjassa. Jos matkalle lähtijöillä ei ole ennestään sähköautolla matkailusta kokemusta, on pohjoiseen ja Norjaan suuntautuvalle sähköautomatkalle on hyvä varatua esimerkiksi näiden operaattoreiden käytön valmistelulla:

• ABC-latausta käytetään ABC-mobiililla. Sitä ei voi käyttää muiden operaattoreiden RFID:llä ym.
• Recharge voi käyttää Fortum Charge & Drive mobiilisovelluksella tai tilatulla RFID-avaimenperällä. 
• K-latausta voi käyttää heidän mobiilisovelluksella tai tilatuilla RFID-avaimenperällä
• Tesla Super Chargereista osa on jo avoinna muillekin autoille. Muilla autoilla käytettävissä olevat asemat näkyvät Teslan mobiilisovelluksesta, jolla myös lataukset halinnoidaan.
• Pohjois Norjassa käytin Ishavsveien operaattoria heidän mobiilisovelluksella, johon syötin ennen ensimmäistä latausta maksukorttini tiedot.
• Minä en tarvinnut muita operaattoreita tällä reissulla, mutta myös Virta on hyvä olla RFID:nä sekä mobiilisovelluksena.
• Lähtökohtaisesti on syytä varoa ns roaminghinta-ansaa. Eli yleisesti kannattaa käyttää jokaisen latausoperaattorin latureita heidän omilla mobiilisovelluksilla tai RFID-tunnisteilla. Roaminhinnat ovat yllättäneet usein käyttäjiä.
• Oma lukunsa ovat kuitenkin autovalmistajien omat roaminginperusteella toimivat lataussopimukset. Meillä on VW, joten käytössämme on ID-autoille tarkoitettu We Connect ID -mobiilisovellus. Sieltä löytyy Lataus matkoilla -valikko, josta olen aikanaan tilanntu We Charge by Elli -RFID-kortin. Nämä autovalmistajien tarjoamat sopimukset ovat usein edullisin tapa ladata. 
  • Minulla on käytössä kuukausimaksuton Elli We Charge Free, jolla heidän sopimuksen piiriin kuuluvien suurteholatureiden lataukset maksavat 48 senttiä/minuutti (pl Ionity 79 snt/min).
  • Tarjolla olisi myös Elli We Charge Go -sopimus, jossa maksetaan 5,99 euroa kuukausimaksua, mutta suurteholatauksen hinta tippuisi 0,34 senttiä/min (Ionity edelleen 0,79 snt/min). 
  • 12,99 euroa kuukausiveloituksella suurteholaturien hinta tippuu jo 0,31 snt/min ja tällä sopimuksella Ionityn hint tippuu myös 0,35 snt/min tasolle. 
  • Itsekin opin vasta tällä matkalla, että Elli-sopimuksen piirissä olevat laturit löytyvät helpoiten VW:n We Charge ID -mobiilisovelluksen karttanäkymästä. 
  • Näiden hinnoittelu ulkomailla kannattaa selvittää esimerkiksi Ellin nettisvivuilta löytyvästä hinnastotaulukosta ennen käyttöä, ettei tule yllätyksiä. Itse en ole vieä selvittänyt, koska käytin Norjassa Ishawsweienin ja Teslan latureita.

Meillä siis matkanteon valinta oli koirien ja omankin jaloittelun takia tiuhaan pysähtely. Onneksi Suomessa löytyy jo latureita erittäin tiuhaan, joten on jo valinnan varaa, että missä pysähtyy ja lataa. Jos olisimme olleet kahdestaan liikenteessä, eli ilman koiria, olisimme varmaan jättäneet noin joka toisen latauksen pois ja ladanneet kerralla pidempään. Tuollainen rytmitys tuo tiettyä rauhallisuuden tunnetta lisää matkan tekoon. En nyt lähtenyt arvottamaan, että kumpi olisi kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi: nämä lyhyet lataukset korkealla latausteholla melko tyhjään akkuun, vai keskiteholtaan matalammat pidemmät lataukset harvemmassa. Kompensoisiko ns ylimääräisten taukojen siirtymiin ja latauksen aloitukseen sekä lopetukseen kuluvat ajat sen, minkä pidemmässä latauksessa häviäisi keskitehon kautta lataustapahtuman nopeudessa? Laakeamman latauskäyrän autossa ilman muuta on kannattavampaa harventaa lataustaukojen määrää.

Alla olevassa kuvassa autossamme vielä olevan 2.3 softaversion lataukäyrä, johon siis on tulossa parannusta seuraavassa ohjelmistoversiossa. Latauksen huipputeho nousee 125 kW:sta 135 kW:n tasolle ja käyrä jatkuu hieman korkeammalla latausteholla suuremmille varaustasoille.

Olennaisena pidän, että majoituksen varauksessa varmistaa, että auton saa ladattua majoituskohteessa ja mieluiten 3x16A, eli 11 kW:n teholla, mikäli autolla on tarkoitus tehdä päiväreissuja pidemmälle, kuten meillä. Jos tarkoitus on tehdä rektiä jalkaisin suoraan majoituksesta ja perillä ollaan useampi päivä, riittää myös 1x8A, eli ns sukopistorasiakin lataamiseen kohteessa.

Kokonaisuudessaan ajoa kertyi noin 3300 kilometriä. Nollasin ajotietokoneen pitkän aikavälin kulutuksen vasta jonkin matkaa Sahalahdelta lähdön jälkeen, joten katsoin Googlemapsilla jälkikäteen hieman tarkemman toteutuneen ajomäärän. Koko matkan keskikulutus oli 20,9 kWh/100 km, joten laskennallisesti matkan aikana kului liikenne-energiana noin 690 kWh sähköä. 

Tiivistelmä matkakohteiden osalta

Ehdimme lyhyessä ajassa näkemään Lapin upeaa maa- ja puustoruskaa Utsjoella ja Nuorgamissa sekä Norjan puolella Barentsinmeren rannoilla ja Utsjoelta itään päin.

Ensinnäkin suuri suositteluni majoituskohteestamme, Holiday Village Vallesta, jossa on hyvä palvelu, siistit modernit majoitustilat sekä meille sähköutoilijoille tärkeää sähköauton latausta saatavilla.

Oma suosikkimme on ollut Nuorgamissa Isonkivenvaara ja Pulmankijärven maisema. Myös Utsjoki - Nuorgam -museotie kannattaa kokea. Vaellusreittejä riittää vaikka kuinka paljon.

Varangin vuonon tienoo oli meille tuntematonta ja nyt suosittelen, että sekin kannattaa kokea jos mahdollisuus tulee eteen. 

Norjan puolella matkailu on edelleen Suomea hieman kalliimpaa, mutta eivät ruuan ja sähkön hinnat mitenkään kohtuuttomia olleet.

Seuraavaa matkaa varten saimmekin jo vinkkejä lukijoilta. Esimerkiksi Vardø majakan jälkeen olisi ehdottomasti kannattanut jatkaa pieni pisto vielä Berlevågiin, jossa olisi ollut tarjolla jylhää Norjan vuoristomaisemaa. Samoin meidän tämän kerran reittivalinnan sijaan ensi kerralla kannattaa ajaa Utsjoki - Karasjoki -väli Suomen puolta. Kuulemma siellä huomattavasti Norjan puolta paremmat maisemat nähtävissä. Onneksi on paljon hyviä syitä palata aina uudestaan Suomen ja Norjan Lappiin.

Menomatka 10.9.2022 Tampere - Kangasalan Sahalahti - Utsjoki

Menomatkamme alkoi Kangasalan Sahalahdella pidetyn tyttärenpojan ristiäisten kautta. Kotoa lähdettiin täydellä akulla ja kokonaismatka perille oli hieman yli 1210 kilometriä. Ajotietokoneen laskuri nollautui kuitenkin Sahalahden kohdalla, joten siihen kertyi menomatkasta 1162 km, jossa auton keräämä aktiivinen ajoaika oli 13 tuntia ja 15 minuuttia, eli ajon keskinopeus oli 88 km/h. Keskikulutus oli 20,1 kWh/100 km, eli sähköä kului laskennallisesti noin 234 kWh. Periaatteessa tuon olisi siis pystynyt optimoimalla ajamaan kolmella välilatauksella. Meillä oli mukana kolme koiraamme, Veeti 13 v, Poju 10 v ja Nero 5 kk, joten halusimme pitää taukoja lemmikkiemme hyvinvoinnin varmistamiseksi. Toki myös omaa hyvinvointia näin pitkällä matkalla lisää sopiva tauottaminen.

Menomatkan tauot kello15.37 Sahalahden ristiäisten jälkeen:

• Lataustauko 1. ABC Viitasaari kello 18.32, ABC-lataus, koirien ulkoilutus, meidän omat vessatauot sekä mukaan matkalla syötäväksi ostettu pizza. Lähdimme siis heti jatkamaan matkaa, kun saimme tilaamamme pizzan. Lataustauon kesto 30 min 30 s, jona aikana 38,829 kWh sähköä 0,30 euroa/kWh hinnalla, eli 11,65 eurolla hinnalla. (-bonus 5% ja maksutapa-alennus, jotka palautuvat minulle myöhemmin rahana). Latauksen keskiteho 76,4 kW, maksimiteho  127 kW.) ABC-latauksen tunnistautuminen sekä maksaminen tapahtuu ABC-mobiililla ja kannattaa aina ensin suorittaa latauksen aloitus jo autossa istuessa mobiilisovelluksessa ja vasta sen jälkeen nousta autosta kiinnittämään latauskaapeli.
• Neste Niemenharju pian Viitasaaren tauon jälkeen: noin 15 minuuttia pikaisesti yllättänyt vessatauko, ei latausta.
• Lataustauko 2. Oulu McDonald's Kaakkuri kello 21.27, Recharge-lataus, koirille ruokaa sekä ulkoilutus ja Mäkkäristä kahvit mukaan. Täällä lataus koostui kahdesta pätkästä, koska paikalla on kaksi eri tehoista laturia, joissa molemmissa minuuttihinnoittelu ja ID.4:n latausteho laskee aika nopeasti hitaamman, eli halvemman laturin tehotasolle ja taukomme kesti koirien syömisen sekä ulkoilutuksen takia kauemmin, kuin suurteholaturista kannatti ladata. Ensimmäinen, eli suurteholaturilla tehty lataus kesti 24 minuuttia 52 sekuntia, jona aikana 42,42 kWh sähköä 54 senttiä/minuutti hinnalla, eli 13,50 eurolla. Lataussähkö siis tuli maksamaan 31,82 snt/kWh. Latauksen keskiteho oli noin 102 kW ja maksimiteho 125 kW. Toinen lataus tällä paikalla kesti 14 minuuttia 10 sekuntia, jona aikana saimme 14,671 kWh lisää sähköä ja sen kokonaishinta oli 3,75 euroa. Lataussähkön hinnaksi siis muodostui 25,6 snt/kWh. Alhaisella varaustasolla lataukseen saapuessa ID.4 lataa vanhallakin ohjelmistolla hetken aikaa mukavalla teholla. Molemmat Rechargen lataukset käynnistin Fortum Charge&Drive kautta tilaamallani RFID-avaimenperällä.
• Lataustauko 3. Rovaniemi Tesla Super Charger kello 0.45. Jälleen koirat saivat ulkoilla ja juoda vettä, kuten jokaisella pysähdyksellä. Lataustauon kesto jäi dokumentoimatta, mutta latasimme 37 kWh 13,73 euron hinnalla, eli 37 senttiä / kWh. Nämä SuC-latauksien tunnistautumiset ja aloitukset sekä maksu ja lopetus muille kuin Tesloille suoritetaan Tesla-mobiilisovelluksen kautta.
• Lataustauko 4. K-lataus Sodankylä kello 2.34. Koirat halusivat jälleen pienen jaloittelun ja latasimme 30 snt/kWh hinnoitellusta laturista18 minuutin aikana 24,8 kWh lisää sähköä 7,43 euron hinnalla. Latauksen keskiteho oli 82,67 kW.
• Lataustauko 5. Neste Saariselkä kello 4.24. Tällä kertaa koiramme halusivat nukkua tyytyväisenä. Tämä oli menomakan ainoa lataustauko, joka tehtiin vain auton tarpeesta tai matkaseurueemme odotti autoa. 37 minuutin lataustauon aikana autoon kertyi 46,832 kWh lisää sähköä 20,52 euron hinnalla. Tämä laturi oli hinnoiteltu 54 snt/minuutti ja meille lataussähkön hinnaksi muodostui 43,81 snt/kWh.
• Muutama valokuvaustauko Saariselän ja Utsjoen välillä lataamatta.
• Loppulataus Holiday Village Valle Type2-latauksessa kello 7.47 alkaen. Saavuttuamme perille majoitukseen, laitoin auton saamaan 11 kW:n tehoilsta latausta, josta maksoimme majoittajalle 15 euroa/vuorokausi. Lasken menomatkan kokonaishintaan siis ensimmäisen vuorokauden hinnan osuuden. Tarkkaa loppulatauksen määrää en saa selville, koska en tullut katsoneeksi akuston varaustasoa saapuessamme perille, muistelen sen kuitenkin olleen noin 20% luokkaa, eli loppulataus on ollut noin 60 kWh sisältäen lataushäviöt.
• Yhteensä menomatkan latailut maksoivat 85,58 euroa, eli kotoa lähtien 1210 kilometrin matkalla noin 7,07 euroa/100 km. Ei siis tällä kertaa erityisen edullista sähköautoilua, toki edelleen vastaavaa bensa- tai dieselautoa edullisempaa.
• Yhteensä menomatkan latailut kestivät noin 2 tuntia ja 19 minuuttia.

Sahalahdelta lähtien menomatka kesti kokonaisuudessaan 16 tuntia, josta ajotietokoneen mukainen aktiivinen ajoaika oli 13 tuntia ja 15 minuuttia. Latauksia sisältäviin taukoihin kului aikaa 2 tuntia ja 19 minuuttia, joten latauksettomiin taukoihin kului noin 40 minuuttia. 

Kaikki menomatkan lataukset lähtivät ykkösellä käyntiin ja lataustehot olivat ID.4:n vanhalle softalle odotetulla tasolla joka kerta. Missään latauspaikassa ei ollut mitään ruuhkaa, joka olisi hidastanut lataukseen pääsemistä tai laskenut lataustehoa.

Ensimmäinen matkapäivä: Utsjoella ja Nuorgamissa

Ensimmäinen ruskaretkipäivämme siis alkoi erittäin vähäisillä vuorovedoin suoritetun ajon ohessa pidetyillä unenpätkillä. Ilmoittauduimme majoittajallemme aamuvarhaisella tekstiviestillä ja lähdimme tutustumaan aivan Holiday Village Vallen vierestä lähtevään Ellin polkuun. Rinkassa oli koirille ruokaa ja meille aamukahvitarpeet. Ellin polku oli noin vain noin 2,5 kilometrin mittainen kunnes saavuimme Tenojoen rannassa olevalle kodalle ja nuotiopaikalle. Koirat saivat nauttia ulkoilusta ja me ruskan kauneudesta kahvia nauttiessa. Saimme myös majoittajamme vastauksen ja huoneemme oli valmiina.

Takaisin majapaikkaan saavuttuamme suoritettiin pikainen tavaroiden majoittaminen sekä oma siistyityminen huoneella. Nautimme aamupalan majoituksen tasokaassa Deatny-ravintolassa. Aamun paikallaan olemisen aikana auton akkuun oli ehtinyt kertyä riittävästi energiaa, jotta se riittäisi mainiosti Nuorgamissa käyntiin, eli yhteensä noin 100 kilometrin päiväretken ajoihin. Suuntasimme siis Nuorgamiin Isonkivenvaaralle vapaasti vaeltamaan, jossa ruskan kauneus alkoi jo puhutella, vaikka sää oli pilvinen.

Toinen matkapäivä: Nuorgam ja Varangin niemimaalla Vardøn majakka

Toinen matkapäivä aloitettiin majoituksen aamupalalla Deatnyssa ja pian sen jälkeen suuntasimme jälleen 100% varaustasolla kohti Nuorgamin Isonkivenvaaraa. Menomatkalla halusin ajaa jälleen Utsjoki - Nuorgan museotien ruskavärien loistossa. Kyllä kannatti, koska nyt tämä upea maisema loisti edellisen käynti vihreyden sijaan ruskan väriloistossa.

Tällä kertaa vaelsimme Isonkivenvaaralla Skaidijärven reitin, jolle kertyi Veeti-koiravanhukselle aivan riittävästi kertarupamaksi pituutta, eli 6,31 kilometriä. Isonkivenvaara on minun silmääni parasta Suomen Lappia. Harvaa matalaa puustoa. Iso osa tarjoaa vieläkin noin 50 vuoden takaista mustaa muistoaan tuntumittarin aiheuttamista tuhoista, johon mahdolisena syynä pidetään ilmaston lämpenemistä. Meitä tämä pitkä upeat näköalat tarjoava tunturimaisema kiehtoo. Skaidijärven rannalla kota sattui tyhjenemään juuri edellisistä kävijöistä ja panin jälleen kahvit tulille. Kodalla kohtaamiamme lukuunottamatta emme tälläkään kertaa nähneet muita vaeltelijoita.

Koska päivä oli ensimmäisen vaelluksen jälkeen vielä niin nuori, teimme spontaanin täysin ennalta suunnittelemattoman seikkailupäätöksen lyhyen googlailun jälkeen. Päätimme yhdistää autolla suoritettavan siirtymän sekä meidän ja koirien lepohetken, joten suuntasimme ID.4:n keulan kohti Norjaa ja siellä Varangin niemimaata. Tarkemmaksi kohteeksi valittiin Varangin vuonon pohjoispuolen kärjessä sijaitseva Vardøn majakka, johon olisi matkaa jäljellä enää noin 150 kilometriä. Kummallakaan meistä ei ollut oikeastaan mitään ennakkokäsitystä, mitä odottaa.

Nuorgamista Norjan puolelle ajaminen on vastaavantasoinen tapahtuma kuin vaikka Torniosta Haaparantaan siirtyminen, eli ajetaan vain nopeusrajoitusten mukaan vihreää linjaa rajavalvonnan läpi. Yhtään ihmistä emme nähneet. 

Nuorgamista Norjan puolelle siirryttäessä luonto ei samalla tavalla tee totaalista muodonmuutosta, kuin Kilpisjärveltä laskeuduttaessa, vaan täällä jatkuu oikeastaan vastaava tunturilappi. Suurin ero oli tienviivojen värin muuttuminen valkoisesta keltaiseksi.

Varangin vuonon pohjalle saapuessa noteerasin kohteesta löytyvän Ishavsveinin sekä Teslan suurteholaturit, mutta en tarvinnut vielä sähköä, vaan jatkoimme matkaa. Menomatkalla Varangebottn kohdalla näimme vaikuttavan kirkon Varanginmeren rannalla Nessebyssä. Sitä piti käydä ihan paikanpäällä ihailemassa sekä kuvaamassa.

Nälkä alkoi jälleen vaivata ja google kertoi, että Vadsø-nimisestä kylästä löytyisi käymisen arvoinen Opticom-niminen kahvila-pizzeria. Ruokailun jälkeen halusin testata samasta kylästä löytyvää Ishavsveien laturia, koska en ole koskaan aiemmin käyttänyt kyseisen operaattorin mobiilisovellusta. Syötettyäni maksukorttini tiedot sovellukseen, lähti lataus käyntiin. En kuitenkaan tarvinnut sähköä, joten lopetin latauksen ja jatkoimme matkaa.

Tavoitteemme sijaitsee Vardøn saarella, mutta saarta lähestyessä iski hetkeksi epävarmuus, koska auton navigaattori näytti ajettavaksi edessä oikealla näkyvälle saarelle, johon ei näytä menevän siltaa tai lauttaa. Miten ihmeessä tuonne mennään? Pian tämä selvisi, Norjalaiset ovat kaivaneet 88 metrin syvyydessä käyvän 2890 metriä pitkän tunnelin meren pohjan läpi saarelle. Vaikuttava kokemus tuokin suomalaiselle.

Vardøn saari on Varangin niemimaan itäisin kohta, jossa riittäisi tutustuttavaa useammaksi päiväksikin, mutta meidän tavoitteemme oli siis majakka ja sen ympäristö ja siellä jälleen ulkoilu. Majakan lisäksi tutustuimme 2. maailmansodan aikaiseen sotamuseoon, joka piti sisällään vapaasti tutustuttavissa olevia juoksuhautoja, luolia sekä erikoisen näköisen betonikuution. Kaiken tällä hetkellä tapahtuvan keskellä oli kohde oli vaikuttava. 

Paluumatkalla latasin Vadsøn Ishavsveienistä 14 minuuttia ja 23 sekuntia ja auto sai 7,537 kWh sähköä 35,80 kruunun, eli hieman alle neljän euron hintaan, eli noin 53 snt/kWh. Lataus oli kuitenkin jostain syystä tällä 100 kWh tehoiseksi merkityllä laturilla vain 32 kW -tehoista, joten päätin keskeyttää lyhyeen ja siirtyä Varangin vuonon pohjalla olevalle Teslan Superille ottamaan paluuseen tarvittavan latauksen. Sieltä sainkin paremmalla teholla latausta ja otimme sitä 17 kWh:n verran 85,85 kruunun arvosta, eli noin 9 euron arvosta, eli noin 53 snt/kWh.

Perillä majapaikassa auto sai jälleen täyttyä yön aikana majoituksen 11 kW:n latauksessa.

Kolmas matkapäivä: Isonkivenvaara ja Bugøynes Varangin vuonolla

Kolmaskin päivä alkoi Village Vallen Deatnyn aamupalalla, jossa totesimme, että tänään sataa. Päätimme, että vaellamme aamulenkin koiriemme kanssa joko Utsjoella tai voimakkaamman sateen jatkuessa tarkistaisimme tilanteen jälleen Nuorgamin Isonkivenvaaralla. Päädyimme kohtalaisen lyhyeen vapaaseen vaellukseen Isonkivenvaaralla kelkkauraa seuraten.

Tästä matka jatku eilisen Varangin vuonon pohjoispuolen innoittamana kohti vuonon eteläpuolta ja sieltä olimme aamupalalla kiinnittäneet kiinnostuksen kohteeksi pikku-Suomen, eli Pykeijan, eli Bugøynesin. Kyseessä on mielenkiintoinen kylä, jonka 200 asukkaan keskuudessa on edelleen voimissaan kveenikulttuuri. Suurin osa asukkaista puhuu suomensukuista kveeniä. Tässäkin kohteessa voisi viettää vaikka päiviä kokemalla. Me haimme vauhtia upealta hiekkarannalta sekä syömällä mm paikallisesti merkittävää ruokaa, eli kuningasrapua ja lähdimme kipuamaan Ranvikan vuorelle. Kyseessä on Suomen Lapin maisemiin verrattuna jo jylhä vuori, johon vaeltamisen päätimme aloittaa Mosedalsveien-tien päässä olevalta jalkapallokentän parkkipaikalta. Tuo hyvinhoidetun näköinen jalkapallokenttä on jopa surrealistinen näky vuoren rinteellä oikeastaan keskellä tyhjyyttä. Me emme aivan huippulle asti kavunneet, jotta vanhin koiristamme ei rasitu liikaa, vaan jäimme noin puoliväliin nousua vuoren muodostamaan tuulensuojaan keittämään kahvit upeissa maisemissa.

Koska päivä oli edelleen valoisan puolella, päätimme suorittaa majapaikkaan paluun Tenojoen Norjan puolta, eli E75-tietä ajaen. Tämä tarjosi Nuorgamiin ja Utsjokeen uutta perspektiiviä. Nyt Suomen puolella olevat tunturit näyttivät entistä korkeammilta.

Päivän noin 320 kilometrin lenkki tehtiin ilman yhtään välilatausta ja auto pääsi jälleen saamaan majoituksemme latausta yön mittaan. 

Paluumatka 14.9.2022 Utsjoki - Kaarasjoki - Kautokeino - Tampere

Paluumatkaa edeltävällä aamupalalla teimme jälleen ratkaisun: ajaisimme vaihtelun vuoksi pohjoisempaa reittiä Norjan Kaarasjoen ja Kautokeinon kautta Suomeen ja siitä kotiin Tampereelle. Matkaa kertyisi noin 1300 kilometriä, eli vain noin 100 kilometriä enemmän. Google Maps kertoi matka-ajan arvioksi hieman yli 15 tuntia.

Lähdimme liikkeelle noin kello 11.00 täydellä akulla. Utsjoelta ajoimme rajasiltaa yli Norjan puolelle ja siitä E6-tietä kohti Kaarasjokea ja Kautokeinoa. Matkalla ihailimme pitkää Tenojokea, kunnes se hajosi yläjuoksullaan Kaarasjokeen ja Inarijokeen. Siitä matka jatkui tunturimaisemien ruskassa ja Karasjokissa pysähdyimme kuvaamaan sekä ihailemaan tunturin kauneutta.

Latauksia olisi laskennalliseasti riittänyt jälleen kolme, mutta meille niitä kertyi merkittävästi enemmän.

• 1. lataustauko: Kautokeino, Tesla Super Charger, jossa taasen koirille ulkoilua, meille vessatauko. En huomannut kirjata ylös latauksen kestoa, mutta energiaa autoon saimme 33 kWh ja hintaa kertyi 171,60 kruunua, eli noin 19 euroa, eli 58 snt/kWh. 
• Latauksettomia kuvaustaukoja Norjan tunturissa pari kappaletta
• 2. lataustauko: Seo Muonio Recharge Fortum C&D:n RFID:llä, samat manööverit matkustajille kuin edellisessä. Lataus kesti 19 minuuttia 7 sekuntia, jonka aikana sähköä saimme 26,963 kWh. Latauksen keskiteho toteutui noin 85 kW:n tasolle. Minuuttihinnoitellussa laturissa hintaa kertyi 10,80 euroa, eli 40 snt/kWh.
• 3. lataustauko: Seo Pello, jossa kolmannen kerran toistui ulkoilu. Ennen Pelloa keksin miksi Volkswagenin Elli -latauskorttini ei toiminut tällä matkalla aikaisemmin, kun huomasin VW We Connect ID -sovelluksesta, että siellä oli ko latauskortin tiedot poistuneet. Lisäsin kortin numeron ja Pellossa toimi aavistuksen edullisempi minuuttihintainen Recharge-lataus. Volkswagen Groupin Elli-lataushinnastosta minulla on valittuna kuukausimaksuton vaihtoehto, jolloin ko roamingiin kuuluvissa suusteholatureissa lataaminen maksaa 48 snt/min (ensimmäiset 90min, jonka jälkeen lisäksi 15 snt/min). Lisäksi enemmän käyttäville on tarjolla Ellistä kaksi eri kuukausiveloitusta tarjoavaa hinnoittelua, joissa minuuttihinta on jo erittäin edullinen. Tämä lataustauko kesti 10 minuuttia ja saimme 20,80 kWh sähköä 5,27 euron hinnalla, eli 25,3 snt/kWh. Tämähän oli edullista vaikka kyseessä oli minuuttihinnoiteltu laturi. Syynä oli lyhyestä lataustarpeesta johtuen korkealle 124 kW:n tasolle jäänyt latauksen keskiteho. Emme halunneet tässä kohteessa viettää enempää aikaa, vaan jatkaa matkaa lyhyillä ajorupeamilla ja useammilla koirien ulkolutustauoilla.
• 4. lataustauko Tokmanni Tornion pihassa oleva Recharge Elli-kortilla. Kävimme 34 minuuttia kestäneen lataustauon aikana pihapiirissa olevassa McDonaldsissa ja ostimme Tokmannista koirille herkkuja sekä ulkoilimme jälleen karvaisten ystäviemme kanssa. Sähköä ehdimme saada 55,09 kWh 16,73 euron hinnalla, eli nyt lataussähkön hinnaksi muodostui 30,3 snt/kWh ja latauksen keskiteho oli noin 97,2 kW.
• 5. lataustauko McDonald's Kempeleen pihassa oleva Recharge Elli-kortilla. Taasen pieni pala ulkoilua ja ruokailua sekä auton akkuun 28 minuutin aikana 34,06 kWh sähköä 13,88 euron hinnalla. Lataussähkön hinnaksi siis muodostui 40,75 snt/kWh koska latausken keskiteho jäi 73 kW:n tasolle. 
• 6. lataustauko Neste Niemanharju Pihtiputaalla. Tämä oli ensimmäinen kerta koko matkan aikana kun latauspisteeltä lähtiessä ajattelemani toimintamatkan puskurivaraus ei riittänytkään haluamalleni laturille, eli Viitasaaren ABC:lle. Auton kulutus nousi tuntuvasti yllättäen nousseen navakan vastatuulen sekä voimakkaan vesisateen takia. Onneksi nykyisin suurteholatureita on niin tiuhassa, että päätimme vain matkan aikana vaihtaa latauspaikan tavotettamme edeltäneeseen, eli Pihtiputaan Nesteelle, jossa käytimme VW:n Elli-kortilla jälleen Rechargen laturia. 20 minuuttia kestäneen latauksen aikana saimme 36,49 kWh sähköä 9,83 euron hinnalla. Lataussähkön hinnaksi muodostui 26,9 snt/kWh ja latauksen keskiteho oli 109 kW.
• 7. lataustauko Prisma Palokka ABC-lataus, jossa saimme 27 minuuttia ja 14 sekuntia kestäneen 30 snt/kWh maksavan lataustauon aikana 41,832 kWh sähköä lisää 12,55 euron hinnalla. Tällä kertaa matkalaiset nukkuivat latauksen aikana. Latauksen keskiteho toteutui noin 92 kW:n tasolle.
• Loppulataus kotilatauksessa 18 % varaustasolta maksaa noin 7,90 euroa.
• Yhteensä paluumatkan latailut maksoivat noin 95,96 euroa. Matkan toteutunut pituus oli 1296 kilometriä, eli liikenne-energian hinnaksi muodostui noin 7,40 euroa/100km. 
• Paluuamatkan latailuihin kului aikaa noin 153 minuuttia, eli noin 2 tuntia ja 33 minuuttia.

Utsjoelta lähdimme liikkeelle noin 11.00 ja olimme perillä kotona noin 4.15, eli matkan kokonaiskesto oli noin 17 tuntia 15 minuuttia. Tämä ei aivan täsmää lataukseen käytetyn 2 tuntia ja 33 minuuttia kanssa, koska pidin auton "käynnissä" parin latauksen aikana ja silloin myös ajotietokoneeseen kertyi lisää ajoaikaa, vaikka olimme paikallamme. Ajotietokoneen kertomana 1295 kilometrin aktiivinen ajoaika oli 15 tuntia ja 10 minuuttia 86 km/h keskinopeudella. 

Matkan keskikulutus oli 22,3 kWh/100 km, eli laskennallisesti sähköä kului paluumatkalla noin 288 kWh.