12.08.2022
Sähköautoilu- ja geokätköilyreissu Ouluun Polestarilla
Teimme kesälomalla Polestarilla muutaman päivän geokätköilyreissun Ouluun, josta jatkoimme Ylivieskaan veljeni luokse ja sieltä takaisin Jyväskylään. Sähköautolla matkailun kuulumisia on kyselty, joten tässä tulee!
Reissun suunnittelua
Sanovat, että sähköautolla matkaaminen vaatii hieman suunnitelmallisuutta. Kun siihen yhdistää geokätköilyn, tarvitaan vielä vähän lisää suunnittelua.
Ensin parhaat geokätköt. Kun purkkeja haetaan matkan varrelta, ei jokaisen pakastusrasian kohdalle kannata pysähtyä, vaan poimii vain hienoimmat toteutukset.
Kun kätköt oli kerätty listalle, oli aika katsoa Latauskarttaa ja miettiä, missä voisi ladata autoa sillä välin kun haetaan purkkeja. Ruokaa saa lähes joka laturilta, mutta jos haluaa jotain spesiaalimpaa, pitää sekin huomioida.
Latauskartasta siirryin nopeasti A Better Route Plannerin puolelle, koska halusin tietää, paljonko latausta oikeasti tarvitaan.
Suunnitelmassani Polestarin akun varaus olisi matkan lähtiessä 85%. Jyväskylästä Ouluun pääsisi hyvin ilman välilatausta, mutta halusin ladata autoa matkan varrella niin, että pääsisimme Oulu-Ylivieska välin ilman latauksia (koska en halunnut käyttää siinä aikaa lataamiseen).
Ylivieskassa saisimme auton latautumaan veljeni pihaan, joten perillä akun varaukseksi riittäisi 15%.
A Better Route Planner on todella huippu palvelu, mutta hajoilen sitä käyttäessä lähes aina. Sen käyttöliittymä on vähän turhan insinöörimäinen, eikä auta vaikka olen itsekin insinööri!
Tällä kertaa en millään keksinyt, miten saan valittua tietyn laturin matkan varrelta. Kun olin riittävän monta kertaa klikannut itseni vahingossa latausoperaattorien nettisivuille, tajusin, että “Add waypoint” -painike lisää kyseisen laturin matkan varrelle eikä ole vain disabloitu, vaikka onkin harmaa.
Välilatauksen lisääminen ABRP:ssa.
Pyhäjärven Vaskikelloilla olisi paljon kätköjä ja sopiva aika ruokailulle, joten välipysähdys sinne. ABRP laski, että akku pitäisi ladata 35% -> 92%, mikä kestää 1:15 h.
ABRP ehdotti yhtä välilatausta.
Seuraavaksi katsoin Pyhäjärven 50 kW laturien hinnat puhelinsovelluksista: Helen (Virta) 0,22 e/min ja Recharge (Charge & Drive) 0,25 e/min.
Minuuttihinoittelulla ei kannata ladata akkua ihan täyteen, koska mitä täydempi akku on, sitä hitaammin se latautuu. Halvemmaksi tulee ladata Polestar enintään 80%:iin, johon se lataa vielä suunnilleen 50 kW teholla, ja ottaa lisää virtaa lähempänä Oulua.
Laskin, että 35% -> 80% lataus kestäisi 41 min ja maksaisi 0,22 e/min hinnoittelulla 9 e (0,26 e/kWh), kun taas 80 -> 92% lataus kestäisi 23 min ja maksaisi 6,20 e (0,69 e/kWh). Aikamoinen ero!
Laitoin ABRP:iin Pyhäjärven maksimilatausprosentiksi 75%, jolloin sain toisen lataustauon Siikalatvan Hesburgerin 75 kW laturille. Sinänsä huono paikka, että lähellä ei ole ainuttakaan kätköä, mutta toisaalta siinä ei tarvitsisi ladata kuin 11 min, jolloin auto latautuisi 54 -> 71%.
ABRP:n ehdotus, kun kaksi lataustaukoa.
Vaihtoehtoisena paikkana olisi esim. Kärsämäki, jossa olisi geokätköjä ja Teslan kaikille avoin laturi, mutta sen 0,45 e/kWh hinta tuntui riistolta.
Auton lataus Pyhäjärvellä
Olin lukenut Facebookin sähköautoiluryhmistä, että latureilla on ollut viikonloppuisin ruuhkaa. Me olimme liikenteessä perjantaina, joten mietin vähän, että saisimmeko ladattua Pollea siellä missä haluamme. Jyväskylän ja Pyhäjärven välillä laturit olivat kuitenkin pääsääntöisesti tyhjiä, esim. Neste Lintulahti Äänekosken ja Viitasaaren välissä ja Matkailukeskus Niemenharju Pihtiputaalla.
Jokusen geokätköpysähdyksen jälkeen kaarsimme Pyhäjärven Vaskikelloille. Matkalla olimme tarkistaneet Virran sovelluksesta, että Helenin 50 kW pikalaturi on vapaana.
Olimme ladanneet auton akun reissua varten 100 %:iin. Jyväskylä-Pyhäjärvi välillä oli pituutta 192 km ja keskikulutus 17,7 kWh/100 km. Saapuessa akun varausprosentti oli 53% ja toimintamatkaa jäljellä 210 km.
Mutta voihan pahus, laturin ruudulla luki “Err”. Kokeilin silti onneani ja kiinnitin töpselin autoon ja vilautin laturille polettia. Se näytti toipuvan, mutta auto ilmoitti virheestä. Auttaisiko laturin boottaus? Painoin hätäseispainiketta, mikä sai laturin käynnistymään uudelleen, mutta sekään ei auttanut. Auto näytti virhettä ja laturi oli jotenkin sekaisin, sillä se näytti automme varaukseksi 64%, vaikka se oli 53%.
Viereisen ABC:n pihassa oleva Rechargen pikalaturi oli varattu, joten mikä neuvoksi?
Laskeskelimme, että kätköilyyn ja syömiseen menisi pari tuntia, joten viereinen 22 kW hidaslaturi, josta Polestar lataa 11 kW teholla, olisi itse asiassa aika hyvä vaihtoehto auto akun täyttämiseen. Ei tarvitsisi edes käydä kesken ruokailun pysäyttämässä minuuttihintaista latausta, koska tässää maksetaan kilowateista.
Polestarin lataus Helenin tolpasta Pyhäjärven Vaskikelloilla.
Geokätköjä löytyi neljä plus yksi labi, joka pyöritti pienen kierroksen Vaskikellojen äärellä. Vaskikellon ruokalista ei innostanut, joten suuntasimme ABC:lle maalaissalaatille. Keittössä oli perjantaisena iltapäivänä yllättäen puolen tunnin jono, mutta eipä se haitannut meitä koska ei ollut mihinkään kiire. Saatiinpa ladattua autoa pidempään.
Lopulta tauko venähti 2 h 20 min pituiseksi, minä aikana auto imaisi 25,6 kWh sähköä. Akun varaus nousi 53% -> 84% ja toimintamatka 210 km -> 340 km.
Lataus maksoi 0,25 e/kWh, yhteensä 6,40 e.
Tauon aikana Helenin pikaturille oli tullut lataamaan Volkswagen ID.4, jolla ei ollut yllättäen mitään ongelmia latauksen käynnistämisessä. Oli kuulemma toiminut edelliselläkin viikolla.
Raportoin Latauskartta.fi palveluun ensin pikalaturin toimimattomaksi, mutta nähtyäni ID.4 lataamassa raportoin vielä uudestaan että sillä toimii, mutta Polestarilla ei. (Laturin toimivuus oli muuten Latauskartassa 1,3 / 5 - miksiköhän en tajunnut katsoa tietoa ennen laturin valintaa?)
Olin jostain saanut käsityksen, että Pyhäjärvellä olisi kohtuu hyvät pikalatausmahdollisuudet, mutta ei siellä itse asiassa ole kuin kaksi 50 kW pikalaturia; Helen Vaskikelloilla ja Recharge viereisellä ABC:lla. Teslojen tilanne sen sijaan on hyvä, sillä ABC:lla on nelipaikkainen Supercharger.
Rauhallisempaan lataukseen ABC:lla on hämmentävä vajaatehoinen Rechargen 24 kW pikalaturi ja kaksi Rechargen 22 kW Type 2 laturia. (Tiedän, Type 2 töpselin tapauksessa laturi on auton päässä, mutta on helpompi kutsua kaikkia latureiksi…)
Vaskikelloilla on kaksi Helenin 22 kW Type 2, yksi ilmainen 16,5 kW Type 2 ja ilmainen työmaapistoke. Ilmaiset laturit bongasin vasta Latauskartta.fi sovelluksesta.
Auton lataus Oulussa
Tauon jälkeen matka jatkui satunnaisten geokätköpysähdysten tahdittamana. Tuli tutustuttua mm. Kärsämäen keskustaan ja paanukirkkoon, Temmeksen kirkkoon sekä Liisanlinnaan.
Temmeksen kirkon vartija ja Polestar kohtasivat.
Auton päätimme ladata uudestaan vasta Oulussa ABC Prisma Limingantullin pihassa sijaitsevalla Rechargen 50 kW laturilla samalla, kun hakisimme kaupasta iltapalaa. Polestar ei siinäkään vaiheessa varsinaisesti vaatinut sähköä, sillä varausta oli vielä 47% ja toimintamatkaa 190 km. Toivoimme kuitenkin pääsevämme maanantaina jatkamaan matkaa Ylivieskaan (130 km) ja mahdollisesti sieltä vielä Kalajoelle ja takaisin (90 km) ilman lataustaukoja, joten virtaa tarvittaisiin vähän lisää.
Pyhäjärveltä matkaa kertyi 165 km, kulutus 18 kWh/100 km.
Luulimme löytävämme laturin navigoimalla vain yksinkertaisesti Prismaan, mutta kierrettyämme kerran kaupan ympäri ilman näköhavaintoa laturista käskin auton navigoimaan siihen. Siinä se oli ihan tontin reunalla bensapumppujen vieressä jonkin huoltorakennuksen edessä. Rakennuksen seinässä oli iso latausta kuvaava ikoni, mutta emme olleet huomanneet sitä, kun ajoimme liikenneympyrästä pihaan.
Laturille oli juuri pysäköimässä Skoda Superb ja manailin, että pitikin kiertää pihassa kunniakierros, että menenettiin sen takia latauspaikka. Kuljettaja näytti empivän pysäköinnissä, joten kauempaa katseltuani päätin pysäköidä Polestarin Skodan viereen suoraan laturin eteen, vaikkei siihen ollutkaan piirretty pysäköintiruutua. Mehän saisimme sitä paitsi pikalatausta Skodasta huolimatta, koska se voi ladata vain Type 2:sta.
Lataus käynnistyi nopeasti Fortum Charge&Drive poletilla. Skodan kuljettaja tuli tässä vaiheessa tiedustelemaan englanniksi, mistä olen saanut poletin ja miten latauksen voisi maksaa. Laturissa oli suomenkieliset ohjeet tekstiviestillä maksamiseen joten neuvoin sen sitten hänelle. Ja olisihan se tietysti toiminut appillakin.
Prismassa meni 26 minuuttia, minkä jälkeen akun varaus nousi 47% -> 69% ja toimintamatka 190 km -> 280 km.
Lataus maksoi 0,25 e/min, yhteensä 6,50 e. Sähköä saatiin 21 kWh, mikä tarkoittaa 0,31 e/kWh.
Rechargen 50 kW laturi Limingantullin Prisman pihan nurkassa. Miten tähän teidän mielestä pitäisi pysäköidä?
Pysäköinti Oulussa
Vietimme kolme yötä Oulun keskustassa Sokos Hotel Arinassa, joka sijaitsee kauppakeskus Valkean kupeessa.
Arinalla on 38 autoa vetävä pysäköintihalli, joka maksaa 22 e/yö. Hallissa on 11 kW latausmahdollisuus kahdelle sähköautolle, mikä maksaa 10 e S-etukorttilaisille ja 15 e muille. Parkkihalliin ei voi varata paikkaa etukäteen, mutta lataus pyydetään varmistamaan etukäteen.
Koska saavuimme Ouluun vasta ysin maissa illalla, arvelimme Arinan parkkihallin olevan täynnä ja jätimme auton korttelin päähän Autosaari-parkkihalliin. Se oli pikkuisen halvempikin; 20 e/vuorokausi.
Halvinta olisi ollut hankkia Autosaaren 7 vrk pysäköintilippu 40 eurolla, mutta se pitää ostaa etukäteen asiakaspalvelusta, joka menee kiinni klo 16.30. Ei siis vaihtoehto perjantai-iltana kaupunkiin saapuville turisteille.
Vielä yksi vaihtoehto olisi ollut pysäköidä suureen Kivisydän-pysäköintilaitokseen, jonka yksi sisäänkäynti on ihan Arinan vieressä. Kivisydän maksaa kuitenkin 30 e/vrk, joten mieluummin kävelimme korttelin ja säästimme kolmesta yöstä 30 e.
Autosaari oli selvästi vanhempaa parkkihallikantaa, sillä siellä oli varsin kapeat kulkuväylät. Onneksi Polestarissa on 360° kamera, niin ei kuumottanut niin paljon ajaa kanttarien vierestä. (Miksi pysäköintihalleissa täytyy aina olla näitä vanteiden tuhoajia?)
Autosaaren normaalit pysäköintiruudut olivat kapeahkoja, joten olimme hyvin ilahtuneita, kun bongasimme sieltä leveitä perheruutuja. Perheruudut on varmaankin ensisijaisesti tarkoitettu lapsiperheille, mutta perhe mekin olemme. Yksi perheenjäsenemme on muhkea Polestar 2, joka tarvitsee etäisyyttä muihin autoihin, jotta sitä ei kolhita viereisten autojen ovilla.
Autosaari ei muuten ole pysäköintihalli korkeimmasta päästä, sillä ajokorkeus on vain 2 m. En tullut ajatelleeksi sitä lainkaan, kun komensin sähköisen takaluukun aukeamaan. Kun takaluukku oli auki, se oli melkein katossa kiinni. Onneksi ei satuttu valaisimen kohdalle, sillä silloin olisi kolahtanut! Onhan takaluukussa toki ominaisuus, että liike pysähtyy jos se osuu johonkin, mutta silloin osuma on jo tullut.
Polestarin takaluukku melkein hipoo Autosaaren kattoa!
Lataus Ylivieskassa
Oulusta Ylivieskaan kertyi matkaa 138 km muutaman geokätkön kautta poiketen. Kulutus oli 18,3 kWh/100 km. Akun varaus tippui 69% -> 37% ja toimintamatka 280 km -> 150 km:iin. Sillä olisi vielä hyvin päässyt käymään Kalajoella, mutta sateinen keli perui sen reissun.
Ylivieskassa saimme ladata autoa veljeni luona. Hän hankki viime syksynä Audi A3 lataushybridin ja asennutti sille kerrostaloasuntonsa parkkiruutuun Enston latausaseman kiinteällä Type 2 -kaapelilla. Se ei vaatinut liiemmin byrokratiaa taloyhtiön suunnalta, sillä uudessa yhtiössä parkkiruutujen sähköt ovat kiinni suoraan asuntojen sähkötauluissa ja kukin maksaa siis oman autonsa lämmittämisen tai tässä tapauksessa lataamisen. Tietysti lupa piti kysyä, mutta siinä se. Kätevää!
Veljeni latausasema on rajoitettu 14 ampeeriin ja sillä pystyy siten lataamaan 230 V x 14 A = 3,22 kW teholla.
Polestar kertoi, että tällä teholla toimintamatka kasvoi 15 km/h nopeudella.
Latasimme autoa ekana päivänä 7 tuntia, missä ajassa toimintamatka kasvoi 150 km -> 250 km ja akun varaus 37% -> 63%. Alku- ja lopputilanteen varausprosenttien perusteella laskin, että autoon olisi ladattu 19,50 kWh. Tämä ei tarkoita kuitenkaan kuin 2,76 kW lataustehoa. Erotus 3,22 kW tehoon on 15%. Päättelimme, että tämä olisi auton sisäisen laturin lataushäviötä. Häviö huomioiden ladattu määrä olisi 22,95 kWh.
Toisena päivänä latasimme akun täyteen; 63% -> 100%, 250 km -> 400 km. Lataukseen meni aikaa 10,5 h ja laskennallinen latausmäärä oli 27,75 kWh. Lataushäviö huomioiden 32,65 kWh.
Veljeni maksaa sähköstä siirtoineen tällä hetkellä 12,56 s/kWh, joten lataukset maksoivat noin 2,90 e ja 4,10 e.
Veljelläni on Ensto EVH161-HC000 latausasema kerrostaloasuntonsa parkkipaikalla.
Kotimatka
Kotimatkalle Jyväskylään lähdimme 96% akulla, mikä tarkoittaa 380 km toimintamatkaa.
Google Maps ennusti akun varauksen olevan 247 km jälkeen 32%, mutta ajoittaisesta kaatosateesta huolimatta ajoin taloudellisemmin ja varaus oli perillä 38%. Toimintamatkaa jäi jäljelle 150 km.
Kotimatkan kulutus oli 17,7 kWh/100 km ja keskinopeus 87 km/h.
Yhteenveto
Kuinka suunnitelma ja todellisuus kohtasivat?
Eihän ne kohdanneet lainkaan! :D Suunnitelmat muuttuivat lennossa, kun menomatkalla Pyhäjärven Vaskikellojen pikalaturi oli rikki ja ABC:n varattu. Mutta parempaan päin, sillä pitkällä pysähdyksellä hidaslaturistakin irtosi virtaa ihan kivasti eikä tarvinnut keskeyttää ruokailua latauksen keskeyttämistä varten.
Lisää sähköä saatiin suunniteltua ylimääräistä pysähdystä kätevämmin Prisman pihasta, kun keksimme että sieltähän saa kätevästi haettua iltapalaa ja ladattua samalla.
Missään vaiheessa ei tarvinnut mennä auton ehdoilla, ellei lasketa sitä, että Rechargen laturi oli Prisman pihan kauimmaisessa nurkassa ja olisin ilman latausta pysäköinyt lähemmäs ovea. :D
Kiireiselle kulkijalle tämä meidän taktiikka ei tietenkään toimisi. Mutta hän voisi ajaa Jyväskylästä Ouluun yhdeltä istumalta ja ladata auton yöllä hotellin parkkihallissa (jossa toivottavasti on vapaa laturi…).
50 kWh pikalatureita on Oulun ympäristössä vajaa kymmenen, mutta suurteholatureita vain kaksi Kaakkurin Mäkkärillä. Aika kehno tilanne verrattuna Jyväskylän Palokkaan, jossa on yhdeksän suurteholaturia ja muutama hitaampi.
Polestarin 2 Long Range Dual Motor toimintamatkamittari näyttää kiinteästi 400 km lukemaa 100% latausasteella ja laskee lineaarisesti prosenttien vähetessä. Se ei ota mitään kantaa siihen, miten autolla ajetaan tai mikä aiempi kulutus on. Kun tiedetään, että auton akun käytettävissä oleva kapasiteetti on 75 kWh, tämä tarkoittaa 18,75 kWh/100 km kulutusta. Kesäkelissä se pitää varsin hyvin paikkansa, sillä koko reissun kulutus oli auton mittarista katsottuna 18,9 kWh/100 km. (Sisältää lyhyitä ajoja tähän juttuun kirjaamieni lisäksi, siksi keskikulutus kovepi kuin juttuun kirjattujen kulutusten keskiarvo.)
Reissua suunnitellessa Latauskartta.fi palvelu oli mainio apu eri tehoisten laturien etsintään. Siitä on hyvä katsoa myös miten laturit ovat toimineet, sillä kuka tahansa voi raportoida sinne onko lataus onnistunut. Vakiolatureilla sillä ei ole merkitystä, mutta tien päällä on tärkeä tietää, jos jokin laturi on rikki! Palveluun voi kuka tahansa lähettää tiedot uudesta laturista; itse laitoinkin sinne Ylivieskan Halpahallille vastikään avatun Virran 22 kW Type 2 laturin. Hintoja Latauskartta ei sentään näytä, vaan ne täytyy katsoa operaattorien omista appeista.
Uusi sähköauton latauspiste Ylivieskan Halpahallin pihassa. En testannut, sillä käveltiin kauppaan.
Keskustelu
Kiva tarina reissusta. Seikkaperäiset selvitykset lataustehoista ja rangeista auttavat myös meitä sähköautoilua vasta suunnittelevia. Tykkään itse lueskella tällaisia pitempien reissujen kokemuksia, erityisesti tietysti lataamisen infran ja sujuvuuden kannalta, mutta toisaalta myös sen takia että saa perspektiiviä miten muut matkustavat ja rytmittävät reissujaan ja mitä ajatuksia ja fiiliksiä lataus vs tankkaus muutos heissä aiheuttaa.
Eli jään odottomaan uusia jennimäisiä postauksia Polestarin seikkailuista :D
Kiitos Juho, kivaa että tykkäsit jutusta! :) Itsellä sähköautoilu meni hirveän nopeasti siihen, ettei enää ole merkitystä sillä mikä auton range on (sitä kysytään usein) vaan että se on vaan riittävä meille. Mutta sitä ennen itseäkin olisi kiinnostaneet tällaiset asiat. Syksyllä seikkailut on vähän vähissä, mutta juttua on tulossa renkaista, kojelautakamerasta ja teippauksesta.
Meinaatko teippauttaa koko auton vai katon?
Moikka, törmäsin tähän blogiin näin uutena sähköauton omistajana. Itselläni ei ole mahdollista ladata kotipihassa ja uskon pärjääväni kauppareissulatauksilla ihan hyvin. Pikalatureista on vaan niin monenlaista kommenttia akkujen kulumiseen liittyen, niin oletko itse huomannut mitään heikkenemistä rangen suhteen? Itsellä hieman yli puolet latauskerroista on pikalaturilla, mutta yritän pitää akun 50-80 välillä koko ajan, joten latauskerrat on todella lyhyitä. Yritän olla murehtimatta akkujen kunnosta, mutta pientä stressiä se aiheuttaa.
Ei kiinnosta enää tämä sähköautoilu, vaihda bentsiiniin tai diseliin. Minä bentsalenkkari aina.
JG:
Koko auto sai uuden värin, siitä tuli oranssi! Juttu siitä tulee blogiin ensi kuussa. :) Instagaramtililläni @poloinenblogi väri vilahtelee silloin tällöin stooreissa jos haluat nähdä sen jo.
Hämmentynyt lataaja:
Meidän autolla on ajettu vasta reilu 5000 km ja ladattu 44 kertaa eikä siinä ajassa ole mielestäni mahdollista huomata rangen heikentymistä mitenkään. En olisi kovin huolissani heikkenemisestä, kun ei lataa täyteen jatkuvasti. Latauksien kestoa en ajattele ollenkaan. Arjessa koitan pitää maksimin 80%:ssa, ja vain pitkille matkoille lataan 100%:iin.
Jos kiinnostaa lukea akkutekniikasta ja latauskertojen vaikutuksesta yleisesti, tässä kiinnostava artikkeli. Kuva 6 näyttää myös hyvin eri prosenttivälien lataamisen vaikutuksen akun maksimikapasiteettiin. Toki tämä on yleistä eikä koske erityisesti auton akkuja. https://batteryuniversity.com/article/bu-808-how-to-prolong-lithium-based-batteries
Tässä puolestaan perusteellinen artikkeli sähköautojen akkujen kunnosta, ja siitä miten mikäkin vaikuttaa siihen. https://www.geotab.com/blog/ev-battery-health/