Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä

Tultiin pari tuntia sitten kotiin vanhempieni luota Lievestuoreelta. Varmaan aika moni muukin oli palaamassa pääsiäisen vietosta, mutta en silti arvannut, että liikenne olisi niin ruuhkainen kuin mitä oli. Kuusi kilometriä ennen Kanavuoren liikenneympyrää huomasimme saavuttavamme hitaasti matelevan autojonon pään ja auton nopeus piti tiputtaa niin alhaiseksi, että auto sai ryömiä itsekseen ykkösellä eteenpäin. Ajattelimme, että olisi tapahtunut joku kolari tai Kanavuoren tai Vaajakosken liikenneympyrä olisi tukossa, mutta mitään ei näkynyt. Kanavuoren liikenneympyrä oli ihan tyhjillään etelän suunnasta tulevista autoilijoita, kun saavutimme sen 23 minuutin päästä. Onneksi koko matkaa ei ihan tarvinnut ryömiä eteenpäin, vaan välillä ajettiin jopa 30 km/h. Keskinopeudeksi muotoutui vajaa 16 km/h.

Mieheni kuvaili aikansa kuluksi autojonoa. Tässä ollaan liki pysähdyksissä ja autojen jarruvalot vain välkkyivät.

Tässä lähestytään Leppälahden siltaa ja ajellaan jo melkein 30 km/h.

Pari jännää tilannettakin 23 pitkään minuuttiin ehti mahtua. Ensimmäinen tilanne tuli jo muutaman sadan metrin matelun jälkeen: jonossa edellämme ajanut auto ajoi tien oikeassa reunassa olevalle linja-autopysäkille ja teki siitä ilman mitään ennakkovaroitusta U-käännöksen. Hätäisempi olisi saattanut ajaa suoraan auton kylkeen, mutta onneksi en ollut hätäinen. Pienen äänimerkin tosin annoin, sillä oli aika yllättävää, että edellä ajava on yhtäkkiä poikittain edessä. Yksinkertainen vilkun näyttäminen olisi selventänyt tilannetta huomattavasti.

Leppälahden sillan jälkeen joku moottoripyörä ajeli suvereenisti tiiviin matelevan autojonon ohi vastaantulijoiden kaistalla. Ei siinä mitään outoa tietenkään ole, että ohitetaan hitaammin ajavia. Siinä sen sijaan on, että ohitusta jatketaan ohituskieltoalueella ja vastaantulijoiden tullen keskiviivan päällä. Pahalta näytti kun vastaan tuli rekka, mutta onneksi emme päässeet todistamaan moottoripyöräilijän liiskaantumista rekan kylkeen. Toinenkin moottoripyöräilijä ohitteli jonoa innokkaasti, mutta palasi sentään omalle kaistalle kun liikennettä tuli vastaan.

Kiireinen moottoripyöräilijä malttoi juuri väistää vastaantulijat.

Heti kun vastaantulijoita ei enää näkynyt jatkettiin ohitusta kiellosta huolimatta.

Kanavuoren ympyrää lähestyttäessä ruuhka alkoi purkautua ja ympyrän jälkeen pääsi ajamaan lähes nopeusrajoituksen mukaan. Vaajakosken ympyrää lähestyessä vauhti hidastui taas hieman, joten siirryin ympyrän sisemmälle kaistalle vievälle kaistalle. Outoa ettei kukaan käyttänyt sitä, vaan kaista oli ihan tyhjä. Sisempi kaista tosin oli tänään hieman varallinen, sillä ulompaa kaistaa ajanut meinasi ajaa siinä kylkeeni ajautuessaan ympyrässä jostain syystä osittain sen sisemmälle kaistalle. Piti vähän väistää. Heti perään auto sitten poistuikin jo Vaajakosken keskustan suuntaan, joten en tiedä mikä mielenhäiriö se poikkeaminen oli.

Motarille päästyäni kotimatka sujui tavalliseen tapaan eikä liikennettäkään tuntunut olevaan tavanomaista enempää. Jonnekin ruuhka vain liukeni. Kotia päästyämme nostelimme autoon kesärenkaat, sillä huomenna on Polon aika saada pesu, vahaus ja kesärenkaat alle.