Pollen ensimmäiset 1200 km - paljon plussaa ja pari miinusta

Meidän ja valkoisen orimme Pollen eli Polestar 2 yhteistä taivalta on kestänyt nyt kaksi kuukautta. Mittariin on kertynyt reilu 1200 km ja kokemukset ovat erittäin positiiviset!

Kilometrejä Polleen on kertynyt enimmäkseen kaupungissa. Pisin yhtäjaksoinen matka oli ajaa auto luovutuksen jälkeen Tampereelta kotiin Jyväskylään, joten varsinaisesta matkan taittamisesta ei ole vielä omalla autolla kertynyyt kokemuksia. Maantiellä olen kyllä ajanut käydessäni muutaman kerran vanhemmillani 30 km päässä.

Polestarilla on todella vaivatonta ja nopeaa lähteä liikenteeseen. Ei ole erillistä starttinappia, vaan auto herää henkiin kun iskee ahterin penkille. Tarvitsee vain painaa jarrua, valita vaihdevalitsimesta suunta ja painaa kaasua, niin jo mennään.

Tehoa meidän Polestar 2 Long Range Dual Motorissa on enemmän kuin tarpeeksi. Speksien mukaan sen pitäisi kiihtyä 0-100 km/h 4,7 sekunnissa, mutta en ole testannut kertaakaan kiihdyttää sitä täyskaasulla. Vähempikin reipas kiihdytys nostaa hymyn huulille ja jättää liikennevaloissa seuraavana olevan kauas taakse. Pääsääntöisesti lähden kuitenkin liikkeelle varsin rauhallisesti ilman sen suurempaa tehojen esittelyä.

Pidän avaimenperässäni Polestarin pikkuista sporttiavainta, jossa ei ole ainuttakaan painiketta. Niitä ei tarvitse, sillä ovet avautuvat lukosta kun tarttuu mihin tahansa ovenkahvaan. Vastaavasti ovien lukitseminen tapahtuu koskettamalla kevyesti jonkin oven kahvan ulkopintaa.

Lukituksen avaaminen ja sulkeminen toimii luotettavasti kosketuksella.

Pikkuinen sporttiavain sulautuu avainnippuun.

Autoon on myös iso painikkeilla varustettu avain, mutta annoin sen miehelleni, joka ajaa autolla harvakseltaan. Iso avain on yhdistetty hänen profiiliinsa, joten kun hän tulee sen kanssa autolle, istuimet ja peilit kääntyvät automaattisesti hänen asetuksilleen.

Myöskään takaluukun avaamiseen ei tarvita avainta. Eikä liioin käsiä, sillä takaluukku avautuu sähköisesti heilauttamalla jalkaa perän alla. Se on ihan lempiominaisuuteni Polestarissa! Alussa potkaisin autoa muutaman kerran takapuoleen, mutta nopeasti opin hillitsemään voimani. Polestarin takaluukun liikeanturi on paras mitä olen testannut, sillä se tunnistaa jalan tosi hyvin ja 99,9% käyttökerroista takaluukku aukeaa ensimmäisellä yrityksellä.

Ei ole niin justiinsa, mistä suunnasta jalkaa heilauttaa auton alla, vaan kunhan suunnilleen keskialueelle osuu niin luukku aukeaa. (Tai sulkeutuu.)

Takaluukun manuaalista avaamista rekisterikilven alla olevasta painikkeesta olen testannut tasan kerran, kun laitoin avaimet vahingossa repun mukana takakonttiin eikä jalalla avaaminen toiminut. Autolla ajaminen kyllä onnistuu avaimet takakontissakin.

Takaluukun sisällä on erilliset painikkeet pelkälle sulkemiselle ja sulkemiselle+lukitsemiselle. Jälkimmäinen on myös yksi lempiominaisuuksiani, sillä on älyttömän näppärää, kun voi vaan ottaa tavarat kontista ja saada yhdellä painikkeella takaluukun kiinni ja auton lukkoon.

Takakontissa oleva pystyyn nostettava väliseinä on ollut kovassa käytössä kaupassa käydessä. Ostoskassit pysyvät pystyssä, vaikka ajaisi kovempaakin.

Viikon ruokaostokset takakontissa. Väliseinä olisi vielä kätevämpi, jos siinä ei olisi noita nauhoja, jotka varmistavat, ettei luukku mene nurin niskoin.

Polestarin 360° kamerajärjestelmä tekee pysäköinnistä naurettavan helppoa, kun vertaa aiemman auton pysäköintitutkiin. Välillä pitää oikein muistuttaa itseä, että katso myös peileistä mihin ajat, ettei taidot ihan ruostu.

Vaan jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei tuo kameroiden kuvanlaatu ole maailman huippua. Tämänhän totesin jo koeajolla. Sivu- ja takakameran kuvat yhdistävä kohta näyttää välillä hassusti esim. takana olevan auton. Kadun varteen pysäköinnissä olen jopa hieman pettynyt kameroihin, sillä 360° kuva ei näytä kanttaria riittävän tarkasti, sillä auton päällä on harmaa laatikko joka peittää ihan lähimmät reunat. Kameran asetuksista täytyy valita pelkkä sivukamera, jolloin reunan näkee paremmin.

Pysäköidessä Polestarin mukautuva kaasupolkimen vaste on edelleen mahtava. Koska polkimen liikerata on hitaasti ajaessa pitkä, autoa voi helposti hivuttaa ruutuun jopa niin hitaasti, että mittari näyttää nopeudeksi 0 km/h. Hieman outoa tosin on, että kun ajaa näin hitaasti eteenpäin, auto nykii aavistuksen. En ole ihan varma, onko kyse seinän lähestymisestä vai jostain muusta. Peruuttaminen samalla nopeudella kohti seinää on sen sijaan täysin tasaista.

Polestarin Pixel LED kaukovaloja ehdin testata kerran ennen kuin tuli kesä ja valoisat yöt. Ne olivat vielä paremmat kuin muistin! En ollut tajunnut koeajolla lainkaan, että valot kääntyvät ohjauspyörän mukaan, vaan luullut vain että auto käyttää sumuvaloja kulmavaloina. Nyt kun ajoin selkeästi mutkaista tietä oli makeaa huomata, miten tie pysyi koko ajan valaistuna.

Olen ladannut autoa enimmäkseen 50 kW pikalaturilla kaupassa käydessä 1-2 viikon välein. Lataus on käynnistynyt joka kerta ongelmitta.

Olen melko friikki auton maalipinnan suhteen ja kuumottelin etukäteen ajatusta, että latauskaapeli voi osua auton likaiseen maalipintaan ja jättää siihen hiusnaarmuja. Polestarin helmat ovat kuitenkin maalaamatonta “ämpärimuovia”, joten kaapelin osuminen siihen ei haittaa.

Maalaamaton muovi ei naarmuunnu yhtä herkti kuin auton maalipinta, joten ei harmita vaikka latausjohto onkin sitä vasten.

Polestarin huonoin ominaisuus on ollut tähän mennessä paksu A-pilari, jonka sen taakse on jäänyt parikin kertaa toinen auto. Mitään vaaratilannetta ei ole päässyt syntymään, mutta esim. joku kerta liikenneympyrä lähestyessä olisin päästänyt kaasusta irti jo aiemmin, jos olisin nähnyt vasemmalla olevasta liittymästä ympyrään kanssani samaa tahtia saapuvan auto. Nyt piti siis hidastaa vähän reilummin, kun lopulta havaitsin, että ympyrässä onkin jo toinen auto.

Käyttöjärjestelmä on toiminut hyvin. Yleensä, kun autoon astuu sisään, se alkaa soittaa saman tien Spotifysta musiikkia siitä kohtaa mihin edellisellä kerralla jäi. Muutaman kerran näyttö on bootannut kun autoon on istunut, mutta se ei ole estänyt auton käyttöä. Ruudulla näkyy hetken “Polestar 2” teksti ja sitten kaikki on kunnossa taas. Musiikki pitää vain laittaa uudestaan soimaan.

Käyttöjärjestelmä on päivittynyt kerran, eikä siinä ollut mitään ongelmia. Päivitys piti hyväksyä näytöltä ja lukita auto sen jälkeen. Aikaa sille piti antaa muistaakseni 1,5 h. Seuraavan kerran liikkeelle lähtiessä näyttö boottasi ja auto ilmoitti, että päivitys on suoritettu. 

Kerran auto hukkasi GPS-signaalin ja se löytyi vasta, kun autolle teki TCAM (telematics) resetin painamalla pitkään huurteenpoistopainiketta (luit oikein :D). Tässä taisi mennä pari minuuttia.

Tulevana viikonloppuna osallistun Polestarilla EV Challenge taloudellisuusajokilpailuun. Mittari on näyttänyt kulutukseksi 18-21 kWh/100 km, joten en odota kisasta kovin ihmeellisiä tuloksia, mutta onhan sitä pakko lähteä testaamaan kun on lopulta oma sähköauto! Tällä reissulla pääsen kerryttämään myös kokemuksia pidemmän matkan ajamisesta ja latausten suunnittelusta.

Työpaikan piha tulvi erään sateen jälkeen niin, että piti käyttää tilaisus hyväksi ja ottaa autosta ns. peilikuva. :)