Vuosi Polestarilla - kokemukset, kulutus, kulut

Meidän Polestarilla oli viime kuussa yksivuotissyntymäpäivä! Aika ja kilometrit ovat rullanneet nopeasti ja Pollen mittariin onkin kertynyt jo 11544 km.

Kokonaisuutena Polestar on ollut todella huoleton kulkupeli. Kun vain muistaa ruokkia sen riittävän usein, niin ei muuta kuin kovaa ajoa! Nautin edelleen siitä, miten helppoa Pollella on lähteä liikenteeseen. Istun kyytiin, valitsen vaihteen ja ei muuta kuin menoksi. 

Kaasuvaste on miellyttävän rauhallinen, mutta kun nilkkaa ojentaa pikkuisen enemmän, auto lähtee kuin hauki kaislikosta. Ohjaustuntuma on hyvä ja istuimilla jaksaa istua pitkiäkin aikoja. Käyttöliittymä on myös mukavan selkeä.

Millaista ajoa?

Normaali autoiluni on enimmäkseen nurkkapyöritystä: noin 5 km pituisia ajoja töihin, harrastuksiin ja kauppaan talvella 12-17 kpl viikossa, kesällä vähän vähemmän. Viikossa kilsoja kertyy menoista riippuen vähän 100 km molemmin puolin.

Kuukausittain olen lisäksi ajanut keskimäärin yhden pidemmän reissun 200-300 km päähän.

En käytä ajaessa automaattista regenerointia tai yhden polkimen ajoa, vaan jarrutan itse jos haluan vauhdin hidastuvan. Se on rentoa ja energiataloudellista ajamista. Tavalliset jarrutuksethan tapahtuvat kokonaan sähkömoottorilla regeneroiden ja pyörien levyjarrut aktivoituva vasta kovemmissa jarrutuksissa.

Polestarin sähköinen voimalinja on yleisesti ottaen alentanut kynnystä “käynnistää” auto. Kun siinä ei ole polttiksen tapaan liikkuvia osia, ei harmita lähteä liikkeelle ex tempore vaikka sitä ei olisi esilämmittänyt. 

Myös lähipäästöttömyys vaikuttaa jossain takaraivossa siihen, että autolla voi ajaa huvikseen jonnekin tai vaan ihan pienen matkan. Polestarin myötä on tullut herkemmin ajettua toiselle puolelle kaupunkia ihan vain mennäksemme kävelylenkille. Auto parkkiin jonnekin ja töppöstä toisen eteen uusissa maisemissa!

Tästä lähdettiin lenkille urheilukentän takana olevalle pururadalle.

Sähköautoilua ilman kotilatausta

Satunnaisesti kävelylenkkejä on yhdistetty myös auton lataamiseen, mutta useimmiten olen silti ladannut Polestaria kaupassa tai treeneissä käynnin aikana. Meillähän ei siis ole kotilatausta, joten lataan autoni aina julkisilla latureilla. 

Lokakuuhun saakka latasin autoa enimmäkseen Lidlin tai Palokankeskuksen ilmaisella pikalaturilla kaupassa käynnin yhteydessä.

Polle Lidlin ilmaisella laturilla viime keväänä.

En todellakaan hankkinut sähköautoa siksi, että saisin ajaa ilmaiseksi (enkä edes ymmärrä, miksi sähköä tarjotaan ilmaiseksi!), mutta kun ilmaista sähköä kerran oli tarjolla, niin miksi sitä ei hyödyntäisi. Mutta siinä menee raja, että en todellakaan jää jonottamaan ilmaiselle laturille.

Syksyllä nuo ilmaislaturit alkoivat olla kuitenkin niin suosittuja, että en viitsinyt enää edes tarkistaa kauppaan mennessä, olisivatko ne vapaana, vaan siirryin suosiolla maksullisiin.

Marraskuussa Lidlin pikalaturit muuttuivat maksullisiksi ja tyhjenivät. Pikalatauksen hinta oli silti edullinen 0,24 e/kWh ja olisin mielelläni käyttänyt niitä, mutta ne toimivat niin harvoin, että lakkasin yrittämästä.

Talvella latasin autoa enimmäkseen ABC-latauksen 22 kW Type 2 -latureista. Ne ovat hitaita, mutta huomattavasti suurteholatureita halvempia. Keskimaalla ABC-Latauksen Type 2 maksoi talvella sähkön alv-alen aikaan 0,22 e/kWh ja suurteholaturit 0,31 e/kWh. Suurteholaturilla akun saisi kyllä nopeasti täyteen, mutta se maksaisi melkein puolet enemmän. Kyllähän niitä reissun päällä käyttää, mutta kun autoa lataa arjessa pelkästään julkisilla, katsoo mielellään vähän hinnan perään.

Polestar lataa Type 2:sta 11 kW teholla, joten 75 kWh akun saaminen tyhjästä täyteen veisi vajaa 7 h. Yhden kaupassa käynnin aikana ei siis todellakaan lataa akkua tyhjästä täyteen. Mutta ei akku ole ikinä kokonaan tyhjä enkä lataa sitä kokonaan täyteen, vaan se on enimmäkseen 20-80% välillä. 

Otinkin tavaksi ladata auton kahdesti viikossa treeneissä käydessä. Yhden 2-2,5 h treenin aikana sähköä ehtii saada 20-28 kWh, mikä tarkoittaa noin 25-35% lisää varausta. Treeneihin kävelee laturilta puoli kilometriä, joten se vaatii hieman vaivaa, muttei ole ylitsepääsemätöntä.

Polle latautumassa Seppälän Prisman parkkihallissa.

Kevään tullen palasin Lidlin pikalatureille (jotka toimivat nyt) ja käyn myös välillä Palokan ilmaisella pikalaturilla, jos siellä sattuu olemaan tilaa. Talvella auton kulutus oli niin kova, että oli varmempaa valita Type 2, johon mahtui aina. Nyt jos pikalaturi on varattu, se ei ole niin justiinsa, vaan lataan toisena päivänä.

Energiankulutus

Polestar 2 LRDM WLTP-kulutus on 19,6 kWh/100 km.

Huhti-syyskuussa Polestarin kulutus pysytteli hyvin linjassa WLTP:n kanssa, sillä se oli latauksista laskettuna pääsääntöisesti 19-20 kWh/100 km.

Talvella energiankulutus pompsahti ihan uusiin sfääreihin, koska autoa pitää lämmittää. Ja koska autoa ei voi ladata kotona eikä töissä, esilämmitykseen käytettävä energia otetaan aina ajoakusta.

Marras-maaliskuussa latauksista laskettu kulutus huiteli 32 kWh/100 km tietämillä. Auto näyttää hieman optimistisempia lukemia, koska se laskee mukaan vain ajon aikaisen kulutuksen ja sen näkökulmasta esilämmitykseen käytetty sähkö vain katoaa.

Alla olevassa kuvaajassa on sinisellä auton näyttämä kulutus jokaisella latauskerralla. Vihreällä puolestaan on viiva, joka näyttää koko kuukauden kulutuksen, joka on laskettu autoon ladatusta sähköstä. Lämmityskausi erottuu selkeästi!

Säästääkseni sähköä esilämmitin auton (eli pelkän matkustamon) talvella ennen ajoon lähtöä ja pidin lyhyillä matkoilla ajon aikaisen lämmityksen pois. Tämä siksi, että jos matkustamon lämmitys on ajaessa päällä, Polestar lämmittää myös akkua, mikä nostaa kulutusta lyhyillä matkoilla ihan sikana. Noilla 5 km/12 minuutin työmatkoillani jäinen akku ei ehdi lämmetä minkään vertaa eli sen lämmitys on turhaa. Matkustamo toki ehtii jäähtyä 12 minuutin aikana, mutta ei niin paljon, että se haittaisi, kun talvivaatteissa sitä kuitenkin ajelee.

Mieluiten tietysti pitäisin aina lämmityksen päällä, mutta niin kauan kuin kaikki sähkö täytyy hakea erikseen latureilta eikä akku täyty kotona yön aikana, mieluummin vähän säästelen.

Kirjasin talven aikana ylös auton näyttämiä kulutuksia 5 km/12 min työmatkallani sekä lämmitys päällä että pois. Ilman lämmitystä kulutus pysytteli enimmäkseen 16-20 kWh/100 km välillä. Lämmitys päällä kulutus oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina vähintään 25 kWh/100 km ja kylmemmillä keleillä helposti yli 35 kWh/100 km. 

Karkeasti voisi heittää, että muutaman kilometrin matkoilla, kun lämmitys on päällä, auto kuluttaa energiaa vähintään 1,5x verrattuna siihen, että lämmitys on pois päältä. Pitkillä matkoilla matkustamon ja akun lämmityksen vaikutus kulutukseen on pienempi, mutta näin lyhyillä matkoilla ero on huomattava.

Pitkillä matkoilla kulutus oli tietysti järkevämpää: ulkoilman ja ohjaamon lämpötiloista riippuen 23-26 kWh/100 km.

Toimintamatka

Kun vasta tutustuin Polestariin vuosi sitten pitkällä koeajolla, kysyin maahantuojan edustajalta, että miten pitkälle hän pääsee omalla Pollellaan yhdellä latauksella. Hän ei osannut sanoa, vaan kertoi lataavansa kun on tarve. Ihmettelin kommenttia silloin, mutta huomaan toimivani nyt ihan samalla tavalla. Polestarilla pääsee pääsääntöisesti riittävän pitkälle enkä siten ole itsekään osannut sanoa, mikä autoni todellinen toimintamatka on! Tähän blogijuttuun päätin nyt selvittää sen.

Polestar 2 LRDM WLTP-toimintamatka on 450-480 km. Auton mittaristossa täyden akun toimintamatka on realistisempi 400 km. Mittariston ennustama toimintamatka lyhenee lineaarisesti akun varauksen kanssa, eikä ajotapa tai todellinen kulutus vaikuta siihen mitenkään.

Lisäksi Toimintasädeavustaja-sovellus arvioi toimintamatkaa kulloisenkin hetken ajotyylin mukaan.

WLTP-toimintamatka on kokemukseni mukaan epärealistinen, mutta mittariston 400 km toimintamatka on ihan saavutettavissa kesällä.

En ole koskaan ajanut Polestarin akkua täydestä tyhjäksi. Pisin ajomatka ilman välilatausta on ollut 317 km, mihin kului 71% akun varauksesta; 89% -> 18%. Kulutus oli tällä matkalla auton mukaan 16,9 kWh/100 km. Toiseksi pisin matka on ollut 295 km, mihin meni 73% (18,5 kWh/100 km) ja kolmanneksi pisin 271 km, mihin meni 67% (18,2 kWh/100 km). 

Varausprosenteista voi laskea suuntaa antavan toimintamatkan.

Kesäreissujen kulutusten perusteella Polestarilla voi päästä yhdellä latauksella pikkasen yli 400 km,  jos akun ajaisi täydestä tyhjäksi. Mutta ei näin pitkiä matkoja ole mitenkään järkevää ajaa lataamatta.

Talvella toimintamatka luonnollisesti putoaa, kun akkua ja autoa lämmitetään. Lataustilastoni perusteella talven muutaman pidemmän ajon toimintamatka olisi ollut akun varausprosenteista laskettuna 290-320 km.

Oma juttunsa on arkinen nurkkapyöritykseni. Kovilla pakkasilla jatkuvat 5 km ajot ja niiden lämmitykset söivät akkua niin, että alimmillaan laskennallinen toimintamatka olisi jäänyt alle 200 kilometriin.

Latauskustannukset

Koska en voi ladata autoa kotona, liikkumisen kokonaiskustannukset ovat oletuksena keskimääräistä sähköautoilijaa korkeammat. Tämä oli tiedossa autoa hankittaessa, mutta laskimme, että autoilu olisi silti varsin edullista.

Kotilatauksen keskimääräisenä hintana on puolestaan aiemmin pidetty 0,15 e/kWh (sähkö + siirto). Viimeisen vuoden aikana sähkömarkkinat ovat tosin heittäneet sellaista volttia, että jos ei ole vanha halpaa sopimusta, voi sähköstä joutua maksamaan paljon enemmän.

Olen ajanut vuodessa Polestarilla 11544 km ja ladannut siihen sähköä 2940 kWh. Vuoden keskikulutus oli 25,5 kWh/100 km.

Autoa tilatessamme arvelin, että lataisin sitä eniten läheisellä Keskimaan ABC-latauksen suurteholaturilla, jossa sähkö maksoi silloin 0,25 e/kwh. Syksyllä hinta pompsahti 0,35 e/kWh:iin ja tippui joulukuussa väliaikaisen sähkön alv-alennuksen myötä 0,31 e/kWh:iin.

ABC-latauksen aiemmalla 0,25 e/kWh hinnalla ajaminen olisi maksanut 6,38 e/100 km eli kohtuu edullista. Joulukuusta huhtikuuhun voimassa olleella 0,31 e/kWh hinnalla ajaminen olisi maksanut 7,90 e/100 km ja 0,35 e/kWh hinnalla 8,93 e/100 km, mikä on vähän harmittanut, koska ne alkavat jo lähennellä pihien bensa-autojen kilometrikustannuksia.

Arvioidulla 0,15 e/kWh kotilatauksen hinnalla Polestarilla ajot olisivat maksaneet vuodessa 3,83 e/100 km. Se on todella vähän, vaikka Polestar ei ole sähköautona mitenkään vähäruokaisimmasta päästä. Se tosin vaatii ensin investoinnin kotilatausasemaan.

Toteutuneet latauskulut ovat jääneet kuitenkin huomattavasti ennakoitua pienemmiksi, kiitos ilmaisten laturien! Lisäksi pihistelin talvella lataamalla enimmäkseen halvemmalla Type 2 -latauksella.

Vuoden latauskulut olivatkin lopulta vain 3,40 e/100 km. En usko, että tähän päästään enää jatkossa, mutta kyllä tuossa on varaa nousta.

Alla olevassa kuvaajassa näkyy auton kulutus kuukausitasolla ja kuukaudessa sähköstä maksamani hinta sataa kilometriä kohden.

Polestarin lämmityksen ihanuudet ja ihmeellisyydet

Yksi sähköautoon siirtymisen kivoimpia lisäetuja on auton nopea lämpeneminen talvella. Siinä missä polttomoottoriautot lämpiävät pakkasella hitaasti, alkavat Polestarin sähkövastukset puskea lämmintä ilmaa ohjaamoon muutamassa minuutissa.

Useimmiten olen lämmittänyt auton ennakkoon. Jo kymmenessä minuutissa matkustamo lämpiää mukavaksi. 

10 minuuttia lämmitystä ja ikkunat ovat sulat ja sisällä lämmin.

Kaikkeen se 10 min ei sentään riitä. Viime viikon takatalvessa auto kyllä lämpeni, mutta paksu uusi lumi ei ehtinyt sulaa pois. Onneksi oli lumiharja edelleen mukana.

Polestarin lämmityksen/ilmastoinnin voi ajastaa ennakkoon tai käynnistää välittömästi Polestarin puhelinsovelluksella. 

Ajastaessa Polestarin lämmitystä autolle kerrotaan, mihin aikaan sillä lähdetään liikenteeseen ja auto tähtää lämmityksen valmiiksi siihen mennessä. Ajastuksen voi tehdä kerran tai laittaa toistumaan tiettyinä päivinä.

Kun Polestaria ei ole kytketty laturiin, esilämmitys lämmittää vain matkustamon. Latauksessa ollessaan se lämmittäisi myös akkua.

Ilmastointi tähtää aina 22 C° lämpötilaan, eikä sitä voi vaihtaa.

Puhelimesta käynnistäessä esilämmitys on päällä seuraavat 30 minuuttia.

Jos esilämmitys on ajastettu, en ole ihan varma lämmittääkö se kelistä riippumatta 30 minuuttia vai lyheneekö aika, jos pakkasta ei ole paljon. Olen lähtenyt monesti liikkeelle 10 min ennen määriteltyä lähtöaikaa ja satunnaisesti auto ei ole lämmennyt siinä vaiheessa vielä juurikaan.

Polestarin puhelinsovellus on aika kehno. Ilmastoinnin/lämmityksen päälle saaminen vaatii usein pari yritystä, eikä sovellus kerro selkeästi, onko komento lähtenyt autolle. Välillä “Käynnistyy” -viesti vilahtaa nopeasti, mutta sen jälkeen ilmastointi ei kuitenkaan ole sovelluksen mukaan päällä. “Käynnistä”-painikkeen uusi painallus yleensä kytkee ilmastoinnin. Sitten kun ilmastointi on päällä, se näkyy kyllä selkeästi.

Polestarin ilmastoinnin käynnistys puhelinsovelluksesta. Välillä 2. kuvasta siirrytään takaisin 1. kuvaan eikä ole selvää, onko auto vielä käynnistämässä ilmastointia vai pitääkö "Käynnistä" painiketta painaa uudelleen.

Muutaman kerran auto on jäänyt kokonaan lämmittämättä, koska sovellus ei ole saanut yhteyttä autoon.

Sovelluksessa voi lisätä ajastettuja lämmityksiä, mutta niitä ei voi poistaa eikä muuttaa.

Polestariin tuli viimeisimmässä ohjelmistopäivityksessä esilämmityksen yhteyteen  etuistuimien lämmitys. Minusta se tuntuu vähän turhalta ominaisuudelta, sillä käytän penkkien lämmitystä aniharvoin. En haluaisi myöskään tuhlata siihen energiaa, mutta onneksi se taitaa kuluttaa aika vähän sähköä.

Yleisesti ottaen Polestarin istuimet lämpiävät tosi nopeasti. Jo penkinlämmittimien ykkösteho lämmittää penkin muutamassa minuutissa niin kuumaksi, että se pitää kytkeä pois päältä.

Auton asetuksista voi automatisoida penkkien lämmityksen kytkeytymään päälle aina, kun autolla lähtee liikenteeseen. Ominaisuus ei ole ollut minulla käytössä.

Polestarissa on myös ratin lämmitys. Ajattelin etukäteen sen olevan lempiominaisuuteni, mutta sitä on tullut lopulta käytettyä aika vähän, sillä käytän kylmällä ilmalla aina hanskoja. Lyhyillä matkoilla nahkarukkasia (koska pitää tareta myös ulkona) ja pidemmillä “ajohanskoja” eli ohuita nahkahansikkaita. Lämmin ratti tuntuu kyllä ihanalta käsiä vasten, mutta jos käteni ovat kylmät, hanskat pitävät ne paremmin lämpöisenä kuin vain kämmenpuolta lämmittävä ratti. Ihan jäiset kädet kuuma ratinlämmitin sulattaa kyllä mukavasti ja sitten voi laittaa hanskat käteen!

Lempiominaisuus: sähköinen takaluukku

Rakastuin Polestarin jalan heilautuksella aukeavaan sähköiseen takaluukkuun välittömästi auton saatuani eikä tunne ole lieventynyt. Jalan heilautus toimii tosi hyvin, vaikka jalkaa heilauttaisi takapuskurin alla vähän vinossakin.

Takaluukun saa auki myös rekisterikilven yläpuolella olevasta painikkeesta, mutta sitä ei tarvitse käyttää käytännössä koskaan, ellei ole unohtanut avaimia auton sisään. Onneksi, sillä Polestarin pysty perä on todellinen kura- ja lumimagneetti.

Pollen perä lumisateessa ajetun EV Challengen jälkeen. Edessä toinen Polle, jonka perä on puhdistettu tauolla.

Lunta kertyi kisassa monen sentin kerros perän portaan päälle! Takaluukun avausnappia ei onneksi tarvinnut tälläkään kertaa käyttää, vaan jalkaa heilauttamalla luukku aukesi tässäkin.

Sähköisessä takaluukussa piilee pieni vaara, että sen voi kolauttaa kattoon, putkeen tms., jos sen avaa matalassa paikassa. Pari kertaa olen tajunnut parkkihallissa luukun avattuani, että se hipoi melkein kattoa! Toki normaalikin takaluukku voi osua kattoon, mutta se avataan kuitenkin käsivoimin eli nousua voi rajoittaa jos tila tuntuu ahtaalta. (Kolautin Polo Juniorin takaluukun aikoinaan korkealta alkavien tikapuiden alaosaan, koska en huomannut pysäköineeni niiden alle.)

Polestarin sähköisen takaluukun avautumisen maksimikorkeutta voi muuttaa helposti, jos pelkää, että se aukeaa liian korkealle. Kun luukku on auki, sitä voi käsin työntää haluamaansa korkeuteen. Uusi korkeus tallennetaan painamalla pitkään luukussa olevaa sulkemispainiketta kunnes siitä kuuluu merkkiääni.

Takaluukku osui melkein kattoon Oulun reissulla Autosaari-parkkihallissa.

Lempiominaisuus: adaptiiviset kaukovalot

Polestarin adaptiiviset kaukovalot olivat must-have -ominaisuus autoa tilatessa ja ne ovat kyllä mainiot! Kaukovalojen kantama on pitkä ja keila laaja. 

Automatiikka sytyttää ja sammuttaa osan kaukovalokeilasta muun liikenteen mukaan. Ominaisuus toimii kivasti ja luo turvallisuuden tunnetta pimeälle maantielle, kun vähintään tien pientareet on valaistu eikä vastaantulijoidenkaan kohdalla tarvitse ajaa sokkona. Myös toisen auton perässä ajaminen on paljon miellyttävämpää, kun pientareet on valaistu.

Moottoritiellä adaptiiviset kaukovalot toimivat oudosti. Joskus auto haluaa välttämättä pitää päällä enimmäkseen lyhyet valot, vaikka muuta liikennettä ei edes olisi. Satunnaisesti se sytyttää pitkät valot, mutta sammuttaa ne sitten äkkiä pois. Sitten taas joku toinen kerta pitkät valot pysyivät hyvin päällä ja sammuivat vasta kun vastaantulijoita oli paljon. Olen ajanut pimeällä moottoritiellä  vain muutaman kerran, joten en tiedä onko tässä jokin logiikka. Voisiko liittyä yhdistelmään moottoritie + ajonopeus?

Adaptiiviset kaukovalot eivät valaise edellä ajavan ja vastaantulijoiden kohdalta, mutt tien sivut näkyvät kivasti. Kuva moottoritieltä.

Hetkeä myöhemmin auto sammutti kaukovalot kokonaan. Kuva moottoritieltä.

Kerran moottoritiellä oli sankka sumu, jolloin auto ei tiennyt pitäisikö pitää pitkät päällä vai ei ja välkytteli niitä edestakaisin. Taisi häikäistyä omista valoistaan.

Ominaisuuksia ja omituisuuksia

Polestarin pysäköintitutkan ja 360° kamerajärjestelmän yhdistelmä tekee pysäköinnistä ihanan helppoa. Etenkin pysäköintihalliin ajamiseen ne ovat tuoneet mukavasti apua! Vanhassa torin alla olevassa parkkihallissa on kapea ja jyrkästi oikealle kaartava sisäänajoramppi, jossa olen aina pelännyt oikean puolen vanteiden osuvan kanttareihin. Nyt laitan kameran aina päälle kun ajan sinne.

Torikeskuksen parkkihalliin ajaminen 360° kameran avulla.

Muutaman kerran Polestar on aiheuttanut ylimääräistä sydämentykytystä tekemällä äkkijarrutuksen kesken peruuttamisen, koska se on kuvitellut, että peruutan jotain asiaa päin. Jarutus on niin napakka, että ehtii säikähtää, että on osunut johonkin, vaikka auto se vain jarrutti.

Automaattinen tukijärjestelmä aktivoitunut - Automaattinen jarrutus

Tämä tapahtui viime kesänä kahdesti jonkin heinän kanssa ja kerran omaan parkkiruutuun peruuttaessa, jolloin se varmisti, etten törmää ruudun reunassa olevaan tolppaa. Tämä on outoa, sillä olen peruuttanut parkkiruutuun lukuisia kertoja, eikä auto ole puuttunut tilanteeseen. Sivupeilistäkin näki, että olisin mahtunut väistämään tolpan hyvin ja mahduin kävelemään auton ja tolpan välistä. Ilmeisesti vauhtia oli tällä kertaa vähän enemmän ja auto puuttui peliin.

Tutkissa ei näy mitään estettä, mutta auto pysäytti tähän napakasti.

Ilmeisesti jokin takana oleva heinä oli liian uhkaava.

Automaattinen jarrutus iski kerran myös omaan parkkiruutuun peruuttaessa.

Polestarin vakionopeussäädin ei pidä tiukasti kiinni pyydetystä nopeudesta, vaan ylämäessä nopeus voi tippua hetkellisesti ja alamäissä nousta jopa 4 km/h yli pyynnin. Joustavuus on sinänsä ihan jees, mutta jos vakkarin pyyntinopeuteen on lisännyt mittarivirheen (esim. 85 km/h jotta auto kulkisi oikeasti noin 80 km/h), voi olla vaara, että alamäkeen sijoitettu nopeusvalvontakamera välähtää.

Pilot Assist ohjausavustinta käytän harvoin, koska auto ei usko, että pidän ratista kiinni! Lähinnä laitan sen päälle vain silloin, kun haluan avata juomapullon. Vaikka pitäisi kiinni ratista oikeaoppisesti kädet klo 9 ja 3 (tai 10 ja 2) kohdissa, että auto valittaa jatkuvasti, etten pidä siitä kiinni. Ilmeisesti otteeni on niin tasapainoinen, ettei rattiin tule mitään vastusta. Huomautus tulee jos ratista on pitämättä kiinni 7 sekuntia, eli aika usein rattia saa “ravistaa” kertoakseen autolle, että täällä ollaan.

Veljeni testasi Pilot Assistia viime kesänä ja huomasi, että auto uskoo paremmin kuskin olevan ohjaksissa, kun pitää kiinni ratin alaosasta ja käsivarsi nojaa ovessa olevaan kyynärnojaan. Minulle se ei ole hirveän hyvä asento, koska käsivarteni on lyhyempi enkä saa siten nojattua kunnolla. 

Polestarin Pilot Assist vaatii, että ratissa on sille koko ajan vähän vastusta. Vasemmassa kuvassa käden ote on liian rento ja automatiikka pyytää pitämään ratista kiinni. Oikeassa kuvassa ote on hieman jämäkämpi ja sillä voi ajaa pitkiä matkoja.

Vaikka Pilot Assist ei valittaisi kiinni pitämisestä, en silti olisi sen suuri fani. Se tuntuu kovin levottomalta, kun ratti liikahtelee koko ajan pikkuisen vaikka tie olisi suora. Ei auto sentään seilaa kaistalla, mutta pienet ohjausliikkeet tuntuvat koko ajan käsissä.

Polestarin istuimet ovat hyvät ja niissä on reilusti säätövaraa. Kesällä ne ovat kuitenkin melko hiostavat.

Polestarin puhelinsovellus on varsin yksinkertainen. Välillä se ei saa yhteyttä autoon ja muutaman kerran se on hukannut koko välilehden, jossa olisi auton tiedot, mutta omlempiin yleensä auttaa kun sen vain käynnistää uudelleen.

Ilmastoinnin ajastamisen ja käynnistämisen lisäksi puhelinsovelluksella voi tarkistaa akun varauksen, auton sijainnin ja avata/lukita ovet. Myös latauksen voi ajastaa ja sen ampeerimäärää rajoittaa, mutta niitä en ole testannut. Latauksen maksimiprosenttia ei voi muuttaa sovelluksesta, vaan sen voi tehdä vain auton kautta.

Polestar-sovelluksen päänäkymä ja akun tila-näkymä. Lataukselle voi asettaa ampeerirajan, mutta ei maksimivarausprosenttia.

Puhelinsovellusta voi käyttää Polestarin avaimena, mutta en ole uskaltanut luottaa siihen ainoana avaimena. Testasin sovellusta syksyllä niin, että pidin oikeaa avainta mukana folioon käärittynä, jotta pääsen sillä sitten sisään jos puhelin ei toimi. Puhelin toimikin muutaman kerran kivasti, mutta välillä sovellus piti käynnistää uudelleen eikä autoon pääsy ollut yhtä jouhevaa kuin oikealla avaimella. Ja joku kerta piti sitten kaivaa vara-avain esiin foliosta, kun auto ei totellut puhelinsovellusta.

Talvella tuskastelin, kun sivupeilit eivät sulaneet millään lämpimään parkkihalliin ajaessa. Sittemmin selvisi, että olin käyttänyt koko ajan väärää painiketta. Ihmettelin asiaa somessa ja sieltä tuli vinkki, että jossain autoissa sivupeilien sulatus on saman painikkeen takana takalasin kanssa. No sehän se oli! Minä olin yrittänyt sulattaa peilejä tuulilasin puhalluksella, vaikka olisi pitänyt kytkeä päällä takalasin sulatus. Olin maininnut asian jopa blogijutussani Polestarin koeajosta, mutta unohtanut… 

Ohjelmistopäivityksiä autoon on tullut vuoden aikana neljä tai viisi. Viime vuonna jokin versio vedettiin lyhyen jakelun jälkeen pois, koska siinä oli bugeja. En onneksi ehtinyt asentaa sitä silloin. Sen jälkeen olen varmuuden vuoksi odotellut muidenkin versiopäivitysten viikon-kaksi, ennen kuin olen uskaltanut asentaa niitä. Päivitysten kanssa ei ole ollut ongelmia.

Vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia

Polestarin turhin ominaisuus on mielestäni ääniohjaus, sillä se ymmärtää vain englantia. Kokeilin äänikomentoja muutaman kerran navigoimiseen, mutta eihän auto raukka tajunnut suomalaisia osoitteita. Tai ainakaan en osannut ääntää englantia niin, että se olisi tajunnut, mihin yritän. Päädyin jonnekin keski-Eurooppaan! Lämmitystäkin säädän helpommin käsin kuin puhumalla.

Mieheni mielestä Pollen turhin ominaisuus on puolestaan kattoikkuna. Emme olisi sitä autoon itse valinneet, mutta se tuli automaattisesti Plus-paketin mukana. Siitä ei tosiaan ole paljon lisäarvoa, ellei istu takapenkillä, jossa voi ihailla taivasta. Ainakin itse istun niin edessä, että kattoikkunan olemassaoloa ei edes huomaa.

Apple Car Play on myös itselleni täysin turha ominaisuus, vaikka minulla onkin iPhone. Car Play tuli Polestariin lopulta viime kesän ohjelmistopäivityksessä, mutta valitettavasti vain langallisena. Piuhan kytkeminen vaatii ylimääräistä vaivaa, joten se on jäänyt käyttämättä. Kerran kokeilin, että se toimii. Apple Car Play olisi ollut edelliseen autooni hieno ominaisuus ja kelvannut langallisenakin, mutta Polestarissa on itsessään jo Google Maps ja Spotify, joten Car Playn ominaisuuksille ei ole tarvetta.

Konepellin alla oleva etutavaratila on ollut meille tarpeeton ominaisuus, koska tavaraa ei ole koskaan niin paljon, etteikö se olisi mahtunut tavaratilaan ja takapenkeille. Rakenteeltaan Polestarin etutavaratila on kyllä ihan hyvä, koska se on hyvin eristetty eivätkä siellä olevat tavarat pölyynny.

Etutavaratilan avaaminen ja sulkeminen on vaivalloista, joten se ei toimi jokapäiväisessä käytössä. Avaaminen tehdään matkustamossa olevasta perinteisestä kahvasta, minkä jälkeen pitää vielä löytää tuulihaka konepellin reunan alta. Sulkiessa konepelti pitää muistaa painaa molemmin käsin lukkoon. Säilytän etutavaratilassa suko-latausjohtoa, joka mahtuisi toki tavaratilan välipohjan allekin, mutta onpahan siellä jemmassa kun sitä ei tarvitse koskaan. 

Hyvin pieniä ongelmia

Polestar 2 on toiminut tämän ekan vuoden erinomaisesti. Huoltoväli on 24 kk / 30 tkm, joten Polle täytyy viedä ajomäärilläni viralliseen huoltoon vasta ensi keväänä, kun se täyttää kaksi vuotta.

Ohjaamosta kuuluu välillä pientä resonointia oikean reunan ilmansuuttimesta ja keskinäytöstä sekä jostain minun vasemmalta puoleltani. Kaksi ekaa hiljenee jos niitä painaa sormella, mutta vasemman puolen ääntä en ole vielä paikallistanut ja keksinyt, miten sen saisi hiljenemään. Äänet eivät ole häirinneet niin paljon, että olisin jaksanut viedä autoa takuuhuoltoon. (Toisin oli edellisen autoni Leonin kanssa, jonka resonointiin hajoilin niin, että auto lopulta äänieristettin.) 

Polestarin resonoinnit olin unohtanut talven aikana kokonaan, mutta nyt ilmojen lämmettyä näyttö on alkanu taas siristä. Sen korjaisi todennäköisesti kyllä itsekin kiilaamalla näytön taakse pienen palan solumuovia. Ilmansuuttimen resonoinnin kuulen vain jos olen itse matkustajana eli äärimmäisen harvoin, joten siitäkään ei ole tullut sanottua.

Huomasin erään käsinpesun jälkeen, että Polestarin latausluukun kansi on kiero. Sen näkee siitä, että latausluukun ylä- ja alareuna ulkonevat hieman korin linjasta. Luukun sisäpuolelta katsottuna kansi ei ole kokonaan pidikkeen myötäinen, vaan ylä- ja alareunassa on parin millin rako. Pelkäsin vähän talvella, että rako täyttyy vedellä ja jäätyy, mutta sen kanssa ei onneksi ollut ongelmia. Varsinainen latausportti on täysin suojassa, joten ongelma on lähinnä kosmeettinen. En sillekään hirveän herkästi viitsi tehdä mitään, koska jos luukku vaihdetaan uuteen, se täytyy teippauttaa oranssiksi.

Polestarin latausluukku on kiero.

Talvella kävi kahdesti niin, että yksittäisestä ovenkahvasta ei tapahtunut mitään, kun ovea koitti avata. Kahva liikkui normaalisti, mutta lukitus ei auennut. Kun oven avasi sisäpuolelta, sulki ja kokeili avata ulkopuolelta uudelleen, kahva toimi normaalisti. Tämä taisi käydä kerran matkustajan ovelle ja kerran vasemmalle takaovelle.

Hämmentävämpi tapaus ovien kanssa sattui ihan muutama viikko sitten, kun olin kääntymässä työpaikan pihaan. Vasemmasta takaovesta kuului sellainen ääni, kuin lukitus olisi avattu ja samalla auto ilmoitti, että vasen takaovi on auki. Pysäköityäni auton tarkistin oven ja se tosiaan oli aavistuksen raollaan. Se ei kuitenkaan auennut kahvasta vetämällä, joten painoin oven takaisin kiinni niin, että se napsahti. Sen jälkeen oven sai avattua normaalisti.

Kerran talvella huomasin että Polestarin molempien eturenkaiden takaa repsottaa jokin pieni suojamuovi tms. Mieheni painoi sen takaisin paikoilleen, mutta pian se oli taas raollaan. Fiksarini jysäytti sitä kädellä vähän kovemmin ja sen jälkeen se on ollut kiinni. 

Keskinäyttö on täytynyt käynnistää pari kertaa uudelleen, kun Spotify ei ole löytänyt musiikkia tai Google Maps kadonnut kokonaan mittaristonäytöstä. Keskinäyttö käynnistetään uudelleen painamalla sen alareunassa olevaa pitkää viivaa noin 20 sekuntia. Jos sen tekee ajon aikana, auto toimii normaalisti mutta suuntavilkuista katoaa hetkeksi äänet.

Syksyllä Google Mapsin kanssa oli ongelmaa, että se jumittui useamman kerran viikon aikana kesken navigoinnin johonkin matkan varrella olleeseen paikkaan. Mittaristonäytöllä navigointi jatkui normaalisti, mutta keskinäyttö oli jumissa.

Kerran viime keväänä autolle piti tehdä TCAM reset eli telematiikan nollaus, kun auto hukkasin GPS-signaalin. TCAM reset tehdään painamalla pitkään huurteenpoistonappia.

Vaikka tästä listasta tuli pitkähkö, Polestarin ongelmat ovat olleet kaiken kaikkiaan todella pieniä ja kokonaisuutena se onkin ollut hyvin huoleton auto.

Kokonaiskustannukset

Polestar on ensimmäinen auto, josta olen kirjannut ylös kaikki suorat kustannukset. Seuraavassa kaikki suorat kulut mitä autosta on tullut. Arvonalenemaa tai sidotun pääoman määrää en osaa laskea.

Polestar 2 LRDM (sis. Pilot, Plus, valkoinen väri) hinta uutena oli 63 700 e. Autosta maksettiin heti 20 000 e ja loput 43 760 e rahoituksella (60 e rahoituksen kuluja). Luoton nimelliskorko on 1,2% ja todellinen vuosikorko 1,6%, mikä on muuten todella vähän tämän päivän rahoitustarjouksiin verrattuna! Lainan kokonaismäärä oli 45 129 e, mitä on lyhennetty 940 e/kk. Auto on tarkoitus maksaa kokonaan omaksi neljässä vuodessa.

Osamaksun lisäksi olen upottanut autoon vuoden aikana rahaa peräti 7570,34 e. Huh! Suurta summaa selittää auton teippaus (3720 e), sillä se kattaa liki puolet kuluista. Sen jälkeen suurimmat kuluerät ovat olleet talvirenkaat, pinnoitus ja vakuutukset.

Polestarista maksettiin viime vuonna ajoneuvoveroa yhteensä 192,64 e, mistä 53,29 e oli perusveroa ja 142,35 e käyttövoimaveroa. 

Autossa on Ifin Polestar-vakuutus, jossa on täydet bonukset ja 15 000 km ajomäärä vuodessa. Ei sijaisautoa, kaskon omavastuu 500 e. Vakuutuksenottaja on 42-vuotias nainen Jyväskylässä. Ifin keskittämisetujen jälkeen olen maksanut siitä vuodessa 697,40 e. Tuo ei ole ihan tarkka vakuutuksen vuosihinta, koska kasvatin talvella maksimikilometrimäärää, mutta lähellä kuitenkin.

Rengaskuluja kertyi uusista talvirenkaista, renkaiden allelaitosta, rengashotellista ja yhdestä paikkauksesta. Talvirenkaiden kulut jyvittyvät useammalle vuodelle, mutta tässä ne näkyvät kerralla maksettuna (1040 e). Renkaanvaihtokulut 100 e/kausi ovat korkeat, koska vaihdatan renkaat joka kausi vanteille eikä vain alle. Uusien vanteiden hinnalla tätä tekee kuitenkin kymmenisen vuotta. Rengashotelli maksaa 55 e/kausi ja se on näillä isoilla renkailla ihan ehdoton, jotta ei tarvitse kuljetella niitä edestakaisin ja yrittää survoa varastoon.

Syksyllä teetin autoon 770 e arvoisen kestopinnoitteen, joka helpottaa puhtaanapitoa. Auton pinnoitti luottofiksarini Glosspoint, jossa käytin Polestarin vuoden aikana myös kuudesti käsinpesussa. Valitettavasti Glosspoint lopetti toimintansa maaliskuun lopussa, joten nyt olisi Jyväskylästä uusi tasokas auton käsinpesufirma haussa! Pikapesussa käytin auton kahdesti. Pesuihin meni vuoden aikana yhteensä 203,90 e.

Oranssi Polestar ja turkoosi BMW kiilsivät kilpaa käsinpesun jälkeen.

Viimeinen menoerä oli kesällä hankittu kojelautakamera, joka maksoi 197,64 e. Hankin sen varmuuden vuoksi, ttä jos sattuu jotain, niin saan mahdollisesti todistusaineistoa. Se on todistanut pari vähällä piti tilannetta, mutta ei onneksi mitään pahempaa. Viimeisimpänä kamera tallensi vastaan tulleen irtonaisen peräkärryn!

Yhteenveto

Vuoden kokemuksella Polestar on ollut erittäin hyvä auto enkä koe tällä hetkellä mitään tarvetta vaihtaa sitä toiseen. Toki kooltaan vähän pienempikin auto riittäisi meille hyvin, mutta hyviä ehdokkaita ei ole tullut vastaan. 

Jos olisi pakko valita joku muu sähköauto kuin Polestar, niin kovimmat kilpailijat sille olisivat varmaankin katumaasturihtava Mercedes EQA, jonka koeajoimme toissa syksynä, ja BMW i4, jonka hinta tosin tahtoo karata turhan korkealle. Koon ja ulkonäön puolesta Cupra Born olisi mainio, mutta ID.3:sta tuttu käyttöliittymä saa ostohousut putoamaan jalasta. Haluaisin myös pitää koko kansan suosikista Tesla Model 3:sta, mutta se ei ole vaihtoehto, koska en pidä sen istuimista, valoista enkä alustasta. 

Jos Polestarissa voisi muuttaa jotain, niin eniten toivoisin energiankulutusta pienemmäksi etenkin talvella. Kulutus ei tosin haittaisi niin paljon, jos auton voisi ladata kotona. Nyt huhtikuussa kulutus on tipahtanut älyttömästi ja eikä autoa ole tarvinnut enää ladata edes joka viikko.

Sovelluspuolella Polestarissa parannettavia ominaisuuksia olisi langaton Apple Car Play ja parempi kulutuksen seuranta. Ensimmäistä tuskin tullaan näkemään, mutta toinen vaatisi vain paremman sovelluksen. Myös rengasmelua voisi hieman vähentää ja muuttaa frunkin käytettävämmäksi.

Nämä ovat kuitenkin pikkujuttuja. Ajotuntuma on mainio, penkit ovat mainiot, käyttöjärjestelmä on mainio. Nyt kevään tullen kulutuskin on taas ollut ihastuttavan matala. Ei muuta kuin jatketaan seikkailuja!