Sähköautoileva motoristi

09.12.2018

Sähköauto Kona Electricillä 285 kilometriä mökiltä kotiin tuiskussa ja sohjossa

Osoite kopioitu

Ajoin Hyundai Kona Electric -sähköautolla 408 kilometriä Vantaalta Viitasaarelle mökkeilemään. Lue matkatarina täältä. Nyt oli vuorossa kotiin Kangasalle paluu mökiltä, eli 285 kilometrin matka-ajo. Tiesin jo valmiiksi, että 64 kWh akulla tuossa ei ole mitään ihmeellistä, vain ajoa.

Periaatteessa siis tämä matkatarina sähköautolla ajosta olisi ollut tosi lyhyt: "lähdin matkaan, ajoin perille ja laitoin auton kotona latautumaan". Koska ajokeli poikkesi niin oleellisesti menomatksta, niin päätin kuitenkin kirjoitan lyhyen tarinan tästäkin matkasta.

94% ladatulla akulla lähtö mökiltä

Kona oli ollut mökillä saamassa 10A:n, eli 2,3 kW:n tehoista latausta ja akku oli lähdön hetkellä Lauantai iltana 94% täynnä. Olisin voinut ladata akun myös täyteen asti 16A:n latausvirtaa käyttäen jo huomattavasti ennen lähtöämme, mutta annoin auton olla tuolla pienemmällä latausvirralla, koska tiesin vajaankin akun riittävän helposti kotiin asti.

Matkaan lähdettiin samoilla asetuksilla, kuin oli ollut tulomatkallakin. Eco-ajoasetus, lämmitys 20C automaattiasennossa ja akuston talviasetus poistettuna käytöstä, koska akku ei ehdi missään vaiheessa kuitenkaan jäähtyä.

Talviajokeli raskaimmasta päästä sähköautolle

Tällä kertaa ajokeli oli hyvin raskas sähköautolle. Lunta pyrytti puuskittaisessa vastatuulessa, lämpötila oli nollan vaiheilla ja lumi suli sohjoksi tielle. Ja tätä keliä riitti koko matkan, mutta etenkin viimeiset 80 kilometriä Jämsästä Joustan kautta kotiin oli eritysen raskasta. Tie niin paksussa sohjossa, että monin paikoin oli hiljennettävä vauhtia tuntuvasti turvallisen ajon varmistamiseksi.

Koko matkalla keli oli sen verran haastava, että reitillä näkyi useampiakin autoja tienposkessa, kaiteessa ja yhden kerran poliisikin oli liikennettä ohjaamassa. Me pääsimme kuitenkin ajamaan tavoitereittiämme perille asti pienistä viivytyksistä huolimatta.

Hyundai Kona Electricin ajo-ominaisuudet sohjokelissä

Suunnilleen Jyväskylään asti pystyimme pitämään lähes normaalit liikennenopeudet, koska sohjo ei ollut vielä niin pehmeää ja auto ohjautui normaalisti ja oli muutonkin hallittavissa turvallisen tuntuisesti. Oikeastaan missään vaiheessa ei kaista-avustimesta ollut apua, koska mitään kaistamerkintöjä ei näkynyt. Adaptiivinen vakionpeussäädin kuitenkin toimi Jämsään asti, kunnes pysäköin auton hetkeksi tiensivuun ja puhdistin lumiharjalla auton keulaa. Tuon jälkeen vakionopeussäädin jälleen toimi. Luistonoesto reagoi vakionopeussäätimen sammuttamalla niin nopeasti, että sitä uskalsi käyttää sohjossakin ajaessa.

Sitten Jyväskylän jälkeen ja etenkin viimeiset 80 kilometriä Jämsästä Kuhmoisten kautta kotiin asti oli sohjoa jo niin paljon, että vahtia piti laskea. Syvässä sohjossa Kona eteni mielestäni aivan tyypillisen etuvetoisen auton tavoin. Sohjoa oli jo niin paljon, että auto nousi helposti sohjoliirtoon. Silloin ohjatuvuus ja hidastuvuus ovat todella heikkoja. Auto kuitenkin varoitti loogisen tuntuisesti orastavaan luistoon ja vauhtipolkimen nosto aiheutti viipymätä regeneroinnin kautta hidastuvuuden alun. Regenertointi osasi huomioida myös kitkan, eikä missään vaiheessa tuntunut riskiä, että se lukitsisi etupyöriä. Luistoissa auto tuntui käyttäytyvän ennemmin puskevasti kuin yliohjautuvasti, joka on hyvä ominaisuus yhtään kokemattomammille liukkaankelin kuljettajille. Ajovakauden hallinta ja luistonesto tekivät työtään melkoisen huomaamattomasti ja turhaan itsestään meteliä pitämättä.

Jämsästä Kuhmoisiin ja siitä kotiin matka-ajonopeuden pudottamisen lisäksi vastaantulijoiden kohdalla hidastin nopeuttani hieman, koska en voinut luottaa vastaantulijoiden hallitsevan ajoneuvojaan. Pienikin vauhdin pudotus mahdollisen törmäysriskin uhatessa pienentää tuntuvasti loukkaantumisriskiä. Hidastetusta vauhdista huolimatta saavutin yhden itseäni hitaamman auton, joka väistyi melkein heti levikkeelle päästäen minut ohitse. Itse taasen päästin yhden nopeammin ajavan vuorostaan ohitse. Pääosin ilmeisesti muutkin olivat todenneet kaahailun olevan turhaa.

Kulutus nousee raskaassa kelissä

Akku olisi raskaasta kelistäkin huolimatta riittänyt erittäin hyvin koko 285 kilometrin matkaan ilman yhtään välilatausta. Jämsän Patalahden lähestyessä pienen poliisien liikenteen ohjauksen aiheuttaman viivästyksen jälkeen oli meillä matkailijoilla jo niin kova tauon tarve, että pysähdyin Patikselle. Ostin mukaan kahvin, vichyä ja kävin vessassa. Otin tuon aikaa myös pikalatausta ihan vain muodon vuoksi. Kuuden minuutin tauon aikana akkuun ehti kertyä 4,6 kWh lisää energiaa.

Onnistunutta latausta kuitenkin edelsi aikamoinen yllätys ja taisto. Siitä kirjoitan pian tarkemmin erillisesssä tarinassa, koska tuo ongelma ei sinänsä liity tähän mökkimatkaan mitenkään. Olisin tosiaan päässyt perille hyvin ilman välilatausta. Halusin vain selvittää, että onnistunko ongelmasta huolimatta lataamaan.

Perillä kotona 285 kilometriä myöhemmin ajotietokone kertoi keskikulutuksen olevan 18,1 kWh/100km. Eli aika paljon enemmän kuin mökille mennessä toteutunut 15,8 kWh/100km. Tuolla raskaamman kelin kulutuksella toimintamatkaksi olisi toteutunut noin 350 kilometriä.

Yhteenveto

Hyundai Kona Electricin toimintamatka 64 kWh akulla riittäisi minulle kaikkiin omiin tarpeisiini hyvin. Pisin matka, jota ajan on tämä mökkimatka. Raskaallakin talvikelillä jäi vielä runsaasti pelivaraa akkuun.