#evwintertour2021 -Sähköpakettiauto Peugeot e-Expertillä EU:n pohjoisimpaan kohtaan

Ajoin osana #evwintertour2021 -tapahtumaa sähköpakettiauto Peugeot e-Expertillä Kangasalta Utsjoelle ja Nuorgamiin. Pakettiautosta oli käytössä pitkä versio 75 kWh akulla. Rahtia autossa oli noin 350-450 kg, josta suurimman osan muodosti Kempowerin siirrettävä DC-laturi.

#evwintertour2021 osallistui kuusi sähköautoa. Muut autot kuin pakettiauto tekivät yhteislähdön Tampereen Kaukajärven McDonald'sin pihassa sijaitsevalta Kempowerin tekniikkaan perustuvalta pikalatausasemalta. Olen kuvannut Tulossa: #evwintertour2021 -blogitarinassani ennalta tulossa ollutta matkaa.

Tähän blogikirjoitukseen kuvaan menomatkaa sähköpakettiauto e-Expertillä Kangasalta Utsjoelle. Jo aiemmin on julkaistu tarinat Viherautoilua -blogissa ja Perjantaikokin blogissa. Vahva kannustus niidenkin tarinoiden lukemiseen.

Lähtö 3.2.2021 kello 23.35 Kangasala

Sähköpakettiauto tosiaan ampaisi pohjoista kohti noin 10 tunnin etumatkan turvin. Aikaisemmalla lähdöllä tasattiin perillesaapumisaikaa suhteessa seurueen muihin autoihin. Olihan pakettiautolla odotettavissa selkeästi korkein kulutus ja akkukin oli autoista toiseksi pienin noin 68 kWh nettokapasiteetillaan.

Liikkeelle lähtiessä akku oli Helsingistä saavuttuaan noin 74% täynnä, eli noin 54 kWh energiamäärällä varustettu ja toimintamatka-arvio näytti 186 km lukemaa. Vajaa akku ei haitannut, koska se riittäisi joka tapauksessa Jämsään pikalaturille asti ja näin pitkällä matkalla yksi pikalataus lisää hukkuisi kohinaan.

Heti matkaan päästyäni totesin sähköpakun voimalinjan erinomaisuuden. Minulla on kokemusta useista polttomoottoripakuista ja myös Stellantis-pakettiautoista samalla korilla, mutta dieselmoottorilla ja manuaalivaihteistolla. Sähkö-Pösössä poissaolollaan loistivat moottorin jyrinät ja melu sekä vaihteiston ja kytkimen kanssa puljaaminen tai automaatin viiveet. Oli ilo kohdata siis pakettiautossakin sähköisen voimalinjan mukava, tasainen ja riittävän tehokas voimananto.

Jämsä Neste 1. pikalataus 3.2. kello 23.44

Vain 92 kilometrin ja vähän reilun tunnin ajon jälkeen oli ensimmäisen tauon paikka auton kulutusmittarin näyttäessä 32,9 kWh/100 km lukemaa 74 km/h keskinopeudella ajetulle pätkälle.  Päätin tehdä stopin Jämsässä Neste Jämsänportin tuplapikalaturilla.

Ajoin auton keulan pikalaturille, tuikkasin CCS-kaapelin autoon ja aktivoin latauksen RFID-avaimenperällä ja sähkö alkoi virrata akkuun. Itse suunnistin Shelliltä ostamaan iltapalaa ja vessaan. 

23 minuuttia myöhemmin Shelliltä palatessani huomasin pikalaturin raportoivan autolle annetun 18,9 kWh sähköä ja akun varaustason olevan 55%. Se saisi riittää, koska olin päättänyt ottaa jo Jyväskylän Palokankeskuksesta seuraavan pikalatauksen. Jos olisin lähtenyt kotoa täydellä akulla, olisin päässyt Jyväskylään saakka helposti ilman Jämsän latausta.

Jyväskylä Palokankeskus 2. pikalataus 4.2 kello 01.05

Palokankeskukseen saapuessani matkaa oli kertynyt 66 km lisää ja tämän välin keskikulutus oli auton mukaan 32,4 kWh/100 km 73 km/h keskinopeudella. Kaksi ensimmäistä pätkää ajoin käytännössä aivan normaalisti liikenteen mukaisia nopeuksia noudattaen.

Jyväskylässä olisi ollut tarjolla myös nopeampaa HPC-latausta, mutta päätin ajaa sen ohi muutamia kilometrejä pidemmälle Palokankeskukseeen maksuttomaan lataukseen. Jälleen tarjolla oli tuplapikalaturi.

Palokankeskuksessa auton lataukseen laittamisen yhteydessä akun varaustaso oli 20% ja toimintamatka-arvio 30 km, joten mitään asiaa ei olisi ollutkaan yrittää jatkaa lataamatta kohti Pihtipudasta. Tuolla välillä toki olisi tarjolla myös Äänekoskella yksi pikalataus, mutta päätin ajaa sen ohi, koska kyseessä on yksittäinen pikalaturi jonkin verran syrjässä ajoreitiltäni.

Yön pimeinä tunteina latasin Palokankeskuksessa 50 minuutin aikana 40,4 kWh verran ja lähdin jatkamaan matkaa 79% akun varaustasolla ja 212 km toimintamatka-arviolla. Keskilatausteho siis pysyi hyvällä 48,5 kW:n tasolla tällä 50 kW:n pikalaturilla, vaikka latasin noinkin täyteen akun. Hyvä juttu Pösön sähköpakulle.

Kaksi ensimmäistä ajo-osuutta olin ajanut liikennerajoitusten mukaisesti ja keskikulutus oli toteutunut niiden 158 km aikana 32,7 kWh/100 km tasolla. Pihtiputaalle siirtymällä päätin kokeilla, mitä sähköpakettiauton kulutukselle vaikuttaa, kun ajaa hieman hitaammin.

Pihtipudas K-Lataus, 3. pikalataus 4.2 kello 3.56

Saavuin Pihtiputaan aamuyössä K-lataukselle ja auton mittaristo näytti 8 km jäljellä olevaa toimintamatkaa. Totesin latauspaikan lähestyessä ja jäljellä olevan toimintamatkan huventuessa, että tämä sähköpakettiauto ei turhan aikaisin pelottele kuljettajaa akun alhaisesta varaustasosta, nimittäin minkäänlaista ilmoitusta ei tullut ennen laturille saapumista.

Laittaessani auton lataukseen oli matkaa kertynyt 133 kilometriä lisää ja akussa 12% varaustaso. Keskikulutus putosi 30,4 kWh tasolle ja tämä johtui eniten siitä, että laskin keskinopeuden 69 km/h tasolle. Keskinopeuksissa on huomioitava, että ne ovat laturilta laturille aikojen ja matkojen perusteella kertyneitä. Matkojen alussa sekä lopussa menee aina pieni hetki hidasteluun ja joskus jopa paikallaan seisomiseen. Käytännössä ajoin tuon välin 75-80 km/h nopeuksia ylläpitäen, koska se muun liikenteen vähäisyyden vuoksi oli mahdollista. Kulutus putosi kahdesta edellisestä hieman, mutta olisin itse odottanut pakettiauton ilmanvastuksella suurempaakin pudotusta. Koko tähän astisen matkan ajan oli vallinnut hieman vaativa talvikeli pakkasen pyöriessä -17°C tasolla ja miedon noin 5ms vastatuulen aiheuttaessa pientä lisävastusta. Lisäkulutusta tuli havaittavissa määrin myös Jyväskylä - Pihtipudas -välillä korkeista ja pitkistä nousuista, koska korkeahko omamassa ja rahti nostavat kulutusta. Tähän asti olin vielä pitänyt koko ajan sisällä mukavat lämmöt automaattisella asetuksella, mutta ajanut eco-moodilla. e-Expertissä eco-moodi poikkeaa omasta e-208:sta sillä tavoin, että autossa sisällä pysyy mukava lämpö, kun taasen omassa pikku-Pösössäni eco-moodilla lämpötila sisällä painuu noin +5°C taolle nopeasti ja se ei enää omassa mielessäni ole mielekästä autoilua.

Latasin Pihtiputaan K-latauksessa 43 minuuttia ja 36,19 kWh ja hintaa lataukselle kertyi 8,77 euroa. Matka jatkui 61% akun varaustasolla ja 138 toimintamatka-arviolla kohti pohjoista jälleen.

Seuraava pysähdys olisi Kärsämäen Juustoportin laturilla. Matkan varrella pohdin hieman lisää e-Expertiä autona ja totesin, että kuljettajan paikalla on itseasiassa todella hyvä istua ryhdikkässä ajoasennossa. Pakettiauton kantavuudesta johtuen, etenkin takajousitus oli hieman kovahko noin 350 - 450 kg kuormallani. Tässä yksilössä oli vakionopeussäädin ilman adaptiivisuutta ja sähkömoottori jaksoi erittäin tasaisesti pitää halutun nopeuden kovimmissakin nousuissa. Autossa ei ollut integroitua navigaattoria, mutta se ei minua haitannut, koska suunnistin Applen kartoilla CarPlayn kautta.

Matkalla Kärsämäelle pakkanen kiristyi näyttämään noin -22°C lukemaa ja vastatuuli pysyi noin 5ms tasolla.

Kärsämäki 4. pikalataus 4.2. kello 5.37

Kärsämäen Juustoportin pikalaturille saapuessani auto kertoi toimintamatka-arvioksi 10 kilometriä ja akun varaustaso oli 14%. Olin tullut tämän 79 kilometrin välin aivan normaaleita nopeuksia käyttäen ja keskinopeus toteutui 89 km/h ja keskikulutus tällä välillä ennätykselliset 37,2 kWh/100km. Tiesuudella oli pääosin 100 km/h nopeusrajoituksia ja ajoin nopeusrajoitusten mukaan koko välin, koska minulla ei myöskään ollut mitään tarvetta sääästellä sähköä.

Kärsämäellä latauksen aikana ehdin hieman katsella ajopeliäni. Tästä samasta korimallista on olemassa myös diesel-versio ja halusin nähdä miten sähkötekniikka asettuu konepellin alle. Siellä olisi tilaa rakentaa pieni frunkki varakaapeleille tyhjään yläosaan ja itselleni saattaisin sellaisen tehdäkin. Moottori e-Expertissä on sama 100 kW / 260Nm, kuin on Stellantiksen muissakin lukuisissa sähköautoissa. Ajoakusto, jonka kapasiteetti on 75 kWh brutto ja noin 68 kWh netto sijaitsee auton pohjan alla. Latausluukku on auton vasemmassa etulokasuojassa.

Kärsämäeltä olin päättänyt ajaa Oulun Kaakkurin HPC-laturille asti, joten latasin akun 79% varaustasolle asti. Auton antoi silloin toimintamatka-arvioksi 210 kilometriä. Tämä lataus kesti 55 minuttia ja pikalaturi ilmoitti toimittaneensa minulle 42,1 kWh verran sähköä. Latauksen keskiteho toteutui 46 kW:n tasolla ja keskeytin latauksen, kun latausteho alkoi laskea voimakkaasti.

Ajelin Kaakkuriin 80 km/h rajoitusalueilla normaaleita ajonopeuksia käyttäen, mutta satasen alueilla ajoin enimmäkseen noin 85 km/h nopeuksia ylläpitäen. Pakkanen pysytteli sitkeästi päälle -20°C lukemissa ja nyt pienen vastatuulen lisäksi vastukseksi tuli myös lumipyry.

Tällä ajo-osuudella huomasin myös, että vaikka pakettiauton kulutus pitää huolta tiheästä taukotarpeesta, niin kuljettajan kusiväli oli vielä lyhyempi, joten ennen Oulua piti ottaa vielä yksi "kuvaustauko" tien varressa.

Oulu, Kaakkuri HPC, 5. pikalataus 4.2 kello 8.17

Kaakkuriin saapuessa totesin, että 121 kilometrin siirtymän keskinopeus toteutui 72 km/h ja keskikulutus 31,4 kWh/100 km. Hitaammin ajamalla säästää pakettiautolla merkittävästi sähköä. 

Perillä auto ilmoitti toimintamatka-arvioksi 20 kilometriä ja akussa oli 16% varaustaso, eli hyvä lähtökohta tehokkaalle HPC-lataamiselle. Kaakkurin HPC-laturi antoikin jopa 91,3 kW:n lataustehoa, mutta se oli vain ohikiitävä hetki ja latausteho asettui pidemmäksi aikaa noin 70 kW:n tasolle. Noin 70% varaustason kohdalla latausteho tippui nopeasti jo 39 kW:n tasolle, joten kalliimpaa korkeatehoista latausta ei ollut järkevää jatkaa. Päätin lähteä jatkamaan matkaa akun varaustason ollessa 73% ja aikaa lataaminen oli ottanut 40 minuuttia ja siinä ajassa laturi oli toimittanut 39,16 kW:n verran sähköä. Keskilatausteho toteutui 59 kW:n tasolla. Tämä HPC-lataus oli ylivoimaisesti kallein koko menomatkan aikana 20 euron hinnallaan. Itse välttelen omalla e-208:llani HPC-latauksia, koska juuri koskaan en koe niiden lisähintaa säästetyn ajan veroiseksi.

Matka sai siis jatkua kohti Kemiä pakkasen pysytellessä kireänä. Ajellessä totesin, että maantiellä auto on hyvin ohjautuva ja helppo pitää linjassa muutoin, mutta liukkaalla kelillä alla olevien kitkarenkaiden pito tuntui heikolta. Pitkän akselivälin pakettiautoversiossa tulee varmasti lisää rauhallisuutta ajokäytökseen, mutta asia on hyvä osata myös huomioida parkkipaikkojen ahtaimmissa paikoissa ja ohjauspyörää saa pyörittää aika reippaasti venkslatessa. Mikäpäs tässä oli matkaa jatkaessa radion soitellessa hyvää musiikkia auringon noustessa.

Pakettiautolle 75 kWh akulla järkeväksi pikalatausten väliksi oli osoittautunut noin 115 - 150 kilometriä, joten Oulusta Rovaniemelle yli 200 km siirtymä olisi ollut myös liian pitkä ajettavaksi yhteen putkeen. Siksi päätin ottaa Keminmaalla Tupasvillasta seuraavan pikalatauksen.

Keminmaa Tupasvilla, 6. pikalataus 4.2. kello 10.37

Tupasvillaan saapuessa auton toimintamatka-arvio oli 20 kilometriä ja varaustaso 17%. Matkaa edellisestä pikalatauksesta oli tullut 122 kilometriä 79 km/h keskinopeudella. Keskikulutus oli tällä välillä vain 29 kWh/100 km.

Tupasvillassa kuljettaja otti hieman aamupalaa ja matka jatkui 45 minuutin latauksen jälkeen. Siinä ajassa laturi kertoi toimittaneensa 38,35 kWh sähköä. Matka jatkui jälleen ja nyt suuntana Rovaniemen K-lataus.

Rovaniemi K-lataus, 7. pikalataus 4.2. kello 12.56

Rovaniemen K-lataukseen saapuessa auto kertoi toimintamatka-arvion olevan 36 kilometriä ja akussa oli vielä 20% varaustaso. 59 minuutin lounas- ja lataustauon aikana pikalaturi ehti toimittaa 46,52 kWh sähköä ja matkan jatkuessa varaustaso oli 84%. 

Rovaniemellä akku saikin tulla hieman "ylitäyteen" pikalatauksesta, koska tämän jälkeen matkaa olisi jäljellä vielä 453 kilometriä ja sillä välillä on ainoastaan Sodankylässä 30 kW:n tehoinen pikalaturi jäljellä. Ei enää yhtään edes 50 kW:n tehoista pikalaturia.

Rovaniemen jälkeen maisemat sen kuin paranivat. Pakettiauton peileistä oli ilo seurata tapahtumia myös taaksepäin ja nyt sielä näkyi ajoittain myös kaunista maisemaa. 

SEO Sodankylä, 8. pikalataus 4.2 kello 15.35

Sodankylän SEOlle saapuessa autossa oli vielä ruhtinaalliset 44 km toimintamatka-arvio ja noin 28% varaustaso akussa. Olin tullut 128 km välimatkan tasan 80 km/h keskinopeudella ja keskikulutus toteutui 30,2 kWh/100km.

Tästä maksuttomasta 30 kW:n pikalaturista saisi nyt akku täyttyä melkoisen täyteen asti, jotta pääsisin Saariselan Holiday Clubiin ottamaan pienet unet hitaan Type2-latauksen aikana.

Rauhallisen ruokailun, kahvittelun ja somettamisen, eli noin 1 tunti 39 minuutin aikana akkuun ehti kertyä noin 38 kWh lisää sähköä ja matka jatkui noin 82% lataustasolla toimintamatka-arvion näyttäessä auton mittaristossa juhlajvaa 248 km lukemaa, silti akku ei riittäisi millään jäljellä olevaan 327 km matkaan.

Matka jatkui edelleen tiukassa parinkymmen asteen pakkasessa lumisilla teillä kohti pohjoista.

Saariselkä, Holiday Club, 9. välilataus Type2:sta 4.2. kello 17.20

Saariselällä oli vuorossa hetken lepoa miehistölle sekä sähköpakettiautolle Holiday Clubissa. Auto saatiin 32 km rangearviolla ja noin 21% varaustasolla saamaan 11 kW:n tehoista Type2-latausta lämpimässä parkkihallissa.

Kokonaisuudessaan noin 7 tunnin lepotauon jälkeen matka jatkui 100% täydellä akulla auton kertoessa toimintamatka-arvioksi rehvakkaasti 312 kilometriä. Tähän astinen ajomatka oli opettanut ottamaan siitä noin 1/3 tai vähän reilumminkin pois talvilolosuhteissa. Nyt matkaa olisi enää vähän reilut 200 km, joten pääsisin perille asti ainakin, jos malttaisin ajella hieman rauhallisemmin. Kulutusta tosin lisää pohjoisen voimakkaat korkeuserot. Matka jatkui kello 2.39 pohjoisen pimeässä yössä.

Matkan aikana pidin pari kuvaustaukoa ja lumiselle P-levikkeelle ajaessani totesin e-Expertin vetopidon olevan turhan kehno lumisiin talven oloihin alla olevilla kitkarenkailla ja valitsisin tähän autoon itse mahdollisimman hyvät pakettiautoon sopivat nastarenkaat. Toivottavasti Stellantis lisäisi pian sähköpakettiautoihin tarjolle optiona myös toisen moottorin ja nelivedon. Se olisi näihin sähköautoihin toteutettavissa helpolla ja kustannustehokkaasti kulutuksen kasvamatta välttämättä lainkaan.

Perillä Utsjoella Villagen Vallessa 4.2. kello 5.55

Perille Utsjoen Village Valleen saapuessa viimeisin osuus oli ollut mitaltaan 203 kilometriä ja auton toimintamatka-arvio näytti enää 6 km jäljellä olevaa matkaa, eli noin 11% varaustaso oli akussa jäljellä. Kahdeksen kilometrin toimintamatkan kohdalla auto antoi ensimmäisen ilmoituksen, että nyt on akku aika vähissä.

Majapaikassa Village Vallessa laitoin auton saamaan ensin lohkolämmitinrasiasta sukolatausta muita ryhmäläisiä odotellessa. Pienten aamu-unien jälkeen siirsin e-Expertin majapaikan saamelaisisännän ystävällisellä opastuksella saamaan kolmivaihevirtapistorasiasta 11 kW:n latausta.

Utsjoelle sähköapakettiauto e-Expertillä yhteenveto

Koko matkalle oli kertynyt pituutta 1196 kilometriä ja aikaa siihen oli kulunut Sahalahdelta lähdön jälkeen 31,5 tuntia, josta lataamisiin oli kulunut 14 tuntia ja 12 minuuttia. Lataamisista pisin oli 7 tunnin pysähdys Saariselällä.

Koko menomatkan keskikulutus auton mittariston mukaan oli 31 kWh/100km. Latureiden toimittamista kWh:sta laskettuna koko matkalla kului sähköä 396 kWh mukaanluettuna loppulataus kohteessa. Ladatusta sähköstä laskettuna keskikulutus toteutui 33,16 kWh, joka on mielestäni kovin maltillinen ja siinä on mukana jo lataushäviöt.

Koko matkan latausten kulut olivat yhteensä 65,98 euroa, eli 5,52 euroa/100km. Eli melko edullista matkaamista edelleen, kiitos myös maksuttomien latausten, joita sai Palokankeskuksessa, Utsjoella ja Saariselällä sekä majoituskohteessa.

Sähköpakettiautolla kelpaa ajaa vaikka pidemmällekin. Joskin rehellisyyden nimissä kirjoitan, että näin pitkä matka vaatii 68 kWh nettokapasiteetin ja sähköpakettiauton korkean kulutuksen muodostaman realistisen toimintamatkan johdosta matkaajalta jo jonkin verran sähköautoharrastuneisuutta. Lyhyemmillä ja etenkin taajamanopeuksien rajoituksilla liikennöitäessä pakettiauton toimintamatka voi toteutua, jopa luvattuun noin 300 km tasoon asti.