Autourheilijat Pohojanmaalla

Kaksisataa autourheiluihmistä kokoontui saman katon alle viime viikonloppuna, kun Härmän kylpylässä järjestettiin jokavuotiset Autoliiton AL-Sport liittopäivät. Käväisin siellä viime vuonna pitämässä ecorun- ja autoslalom-esitelmän, mutta tällä kertaa lähdin mukaan menoon koko viikonlopuksi.

Nimensä puolesta tapahtuma kuulostaa varmaankin ulkopuolisen korvaan kohtuullisen kuivalta, mutta oikeasti päivien aikana pidetyt esitelmät olivat varsin mielenkiintoisia. Eikä pidä myöskään unohtaa hyvä seuraa. :)

Tähtiajo

Aikaisin lauantaiaamuna; ennen päivän virallista ohjelmaa; ajettiin järjestyksessään 91. Tähtiajo. Olin kuullut siitä aiemmin vain nimen ja kiinnostikin nähdä, mistä on oikeasti kyse.

Tähtiajo on perinteisesti liittopäiviin kuuluva leikkimielinen kilpailu, jossa ajetaan määrätty reitti ja suoritetaan matkan varrella erilaisia tehtäviä, jotka voivat mitata ajotaitoa, yleistietoa tai oikeastaan mitä vaan maan ja taivaan välillä. Myös liikennesääntöjen noudattamista saatetaan tarkkailla.

Koitin vähän kysellä kisaan paria, mutta tiukassa olivat. Yksi kaveri kieltäytyi kunniasta, mutta totesi, että kun harjoittelen nyt, niin voitetaan yhdessä ensi vuonna koko kisa! Tiimiydyinkin sitten Autoliiton Jyväskylän osaston miesten kanssa, mikä olikin ihan hyvä tapa tutustua hommaan ilman paineita. Työnjako meillä oli kyllä selkeä: Osmo oli kuski, Juha kartturi ja minä takapenkin googlettaja. :D

Kisa alkoi verryttelytietokilpailukysymyksillä, minkä jälkeen lähdettiin liikenteeseen. Matkan varrella rastit olivat pääsääntöisesti kysymyksiä liittyen autourheiluun ja Härmän historiaan, joihin löysin vastaukset netistä aika vaihtelevalla menestyksellä. Parilla rastilla tehtävänä oli arvioida keilojen välimatkaa (vaikeaa!) ja yhdellä heitettiin auton ikkunasta sählypalloa ämpäriin.

Tähtiajon reitti.

Puheohjelmaa

Liittopäivien virallinen ohjelma alkoi Autoliiton kuulumisilla ja katsauksella autoilijoita koskettaviin ajankohtaisiin asioihin. Käsiteltävänä olivat niin alkuvuodesta kaatunut tieverkon yhtiöittäminen kuin ehdotus uudesta tieliikennelaistakin.

Lakiehdotuksesta nostettiin esiin joitakin huomioita ja listattiin myös asioita, mihin siinä ei otettu kantaa. Pyrkimys on kuulemma ollut mahdollisimman yksinkertaiseen ja lyhyeen lakitekstiin, mutta sen seurauksena pykälät ovat tulleet tietyllä tapaa väljemmiksi ja tulkinnanvaraisemmiksi.

Oudoin esitetty asia liittyi mielestäni ennalta-arvattavuuteen, joka nykyisessä laissa menee niin, että tienkäyttäjän pitää voida luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa liikennesääntöjä. Jatkossa tienkäyttäjillä on PÄÄSÄÄNTÖISESTI oikeus luottaa siihen. Mutta milloin ei? Pitääkö tietää, onko joku huumeissa ja saattaa ajaa miten sattuu? Kuten joku ehdotti, pitäisikö laittaa varoitusvalo niille joihin ei voi luottaa...

Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna kävi läpi uutta tieliikennelakiehdotusta.

AL:n esitysten jälkeen saimme kuulla Toyota Gazoo Racingin kuulumiset ja oikeastaan koko tarinan siitä, miten rallitalli on päässyt nykyiseen tilanteeseen. Todella mielenkiintoista!

Omat kuulumisensa kertoivat myös Autoliiton kummikuljettajat, jotka olivat tosi symppiksiä nuoria. Ovat kyllä todellakin ansainneet kumminsa, sillä ovat menestyneet kisoissa hienosti. Kummikuljettajia ovat tällä kaudella kartingia ajava Kaisa Eiristö, F-sarjassa rallia ajava Tapio Nirvi sekä rallicrossia ja jokkista ajava Jere Kalliokoski.

Kummikuljettajat olivat tuoneet tapahtumaan näytille varusteitaan; Kaisa koko karting-autonsa. :)

Kiertoajelu

Runsaan buffet-lounaan jälkeen pakkauduimme kolmeen linja-autoon ja lähdimme kiertoajelulle tutustumaan Kauhavan nähtävyyksiin. Vähän sitä mietti, että miten riittää aihetta kahdeksi tunniksi, mutta olihan siellä vaikka mitä, kuten PowerPark, Härmän uusi Nordic King - ravirata, Kauhavan vanha ravirata, Hunurijärven matkailukeskus ja tietysti peltoja silmänkantamattomiin.

Raviradalla oli ihan överi portti. :D

Meidän linja-autossamme oli kyllä sanalla sanoen HUIKEA opas! Sellainen etelä-Pohjanmaan kansallispukuun pukeutunut vanhempi herra, joka jutusteli mikrofoniin paikkakunnan historiasta ja muusta niin hauskasti, että porukka nauroi välillä katketakseen. Esimerkiksi Hunurijärven syvyys oli kuulemma sellainen, että jalat ylettyy pohjaan, mutta pää ei välttämättä aina pinnalle. Ja vaikka pohjalaiset saattavat kuulostaa täydellisiltä, niin eivät ole, sillä heiltä puuttuu viat. :’D

Linja-autosta ulostauduimme AL-Härmän Kalmookankaan jokkis/rallicross/motocorss-radalla, jossa oli tarjolla perinteiset rallimakkarat. Olihan lounaasta kulunut jo vajaa kaksi tuntia joten kaikilla oli varmaan kamala nälkä. Tai sitten ei. ;) Näimme myös rallicross-autojen harjoittelua ja AL:n järjestöassistentti Anna laitettiin auton kyytiinkin. Oli ilmeisen mahtava kokemus ainakin hihkumisesta päätellen. :)

Rallicrossia Kalmookankaan radalla.

Iltajuhla

Kiertoajelun jälkeen oli pari tuntia aikaa kylpeä ennen iltaohjelmaa. Hirveän iso Härmän kylpylä ei ollut, koska minusta kylpylä on iso vasta kun siellä on vesiliukumäkiä. Lyhyen uinnin jälkeen aika kuluikin lähinnä porealtaassa jutustellessa ja erilaisia saunoja testatessa.

Seitsemältä koitti juhlava illallinen, jonne sai pukeutua parhampiinsa. Tila oli somistettu tosi kivasti Autoliiton värein: lautasliinat olivat keltaiset ja pöydissä keltaisia narsisseja. Harmi, etten tajunnut ottaa niistä kunnollista kuvaa!

Leidit juhlissa. Kuva todisteena siitä, että omistan muitakin vaatteita kuin VW-hupparin... ;)

Aluksi Autoliiton toimitusjohtaja ja Kauhavan kaupunginjohtaja pitivät puheet, minkä jälkeen jaettiin kunniamerkkejä ja palkintoja ansioituneille jäsenille. Aivan uskomattoman intohimoista porukkaa kyllä löytyy, kuten esimerkiksi Tapiola-kiertopalkinnolla palkittu AL-Härmän puheenjohtaja, joka on ollut niin monessa hommassa mukana että kukaan ei varmaan pysy laskuissa ja jonka pj-aikana osaston jäsenmäärä on moninkertaistunut.

Kauhavan kaupunginjohtajan tervehdys.

Myös pari tuttua oli palkittujen joukossa. Jyväskylän osaston monitoimimies ja puheenjohtaja Juha Lamberg palkittiin AL-Sportin standaarilla numero 17. Mietimme kyllä, että joutuukohan sen palauttamaan, kun päivämäärä oli 1.4.2017 eli aprillipäivä! :D Jo 50-luvulla rallissa kartturoinut ja mulle ecorunista tuttu Raimo Alm puolestaan palkittiin Suomen liikuntakulttuurin ansioristillä.

Ruokalajien välissä julkaistiin aamuisen Tähtiajon voittajat. Voiton veivät kauhajokelaiset Heikki Hakala ja hänen vaimonsa. On kyllä pieni maailma, sillä jonkin aikaa kelattuani tajusin, että kyseessähän on Heikki kolmen vuoden takaisesta Onnellisten ajokoulusta!

Toiselle sijalle ylsi yllättäen Jyväskylän joukkue - harmi etten saanut googletettua palloja ämpäreihin, sillä muuten olisi tullut ykkössija. :’D Jälkeenpäin mua kyllä vähän nolotti se että selvitin vastaukset netistä, mutta kun ei sitä missään kielletty. Kuskit ja kartturit kävivät pokkaamassa pystit ja palkintolaatat, mutta muita autossa olleita ei palkittu. Se ei haitannut minua millään muotoa, riitti että sain olla täysillä tunnelmassa mukana!

Tähtiajon palkintolaatat. Kuskin tähti on tosi hieno!

Illan päätteeksi ohjelmassa oli vielä rallicross-kilpailu simulaattoreilla. Siihen oli karsittu osallistujia kiertoajelun jälkeen ja lisäksi oli erillinen kutsuvierassarja. Tietenkin paikalla oli myös kuuluttaja, joka selosti screenillä näytetyn kisan kulkua. Simulaattorit olivat hienot, mutta ajaminen näytti kyllä vaikealta!

Tiukka vääntö simulaattoreilla.

Simulaattorirallin ratana oli AL Härmän oma rata.

Sunnuntain ohjelmaa

Varhain sunnuntaiaamuna pidimme Ecorunin lajiryhmän kokouksen, kun kerrankin suurin osa jäsenistä oli samassa paikassa. On se vaan ihan eri juttu sopia asioista kasvotusten kuin sähköpostin välityksellä! Pohdimme mm. tankkausten luotettavuutta ja sitä, miten sähköautot pystyttäisiin ottamaan mukaan kilpailuihin.

Aamupäivällä Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoi suosituista ikäautoilijakoulutuksista. Ne ovat parin tunnin keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan iän tuomista haasteista ja esitellään myös autoilua helpottavia apuvälineitä.

Teppo kertoi, kuinka hänellä oli aiemmin tapana suositella koulutuksissa automaattivaihteista autoa, mistä seurasi yleensä vastustusta: automaattivaihteet menevät aina rikki! (Sarkastisesti hän kommentoi, että jännästi automaatit menevät vain rikki niiltä jotka eivät niitä omista…) Nykyisin vaihteistokeskustelu meneekin niin, että ensin kysytään, kenellä kaikilla on automaattivaihteinen auto. Vaihtaisittekoko enää manuaaliin? No eihän sitä kukaan vaihtaisi. :) Hauskaa, miten asiaan tulee ihan eri sävy, kun ääneen pääsevätkin autojen omistajat!

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli yli 400 000 yli 70-vuotiasta ajokortinhaltijaa!

Ikäautoilijoista hypättiin nuorempaan sukupolveen, kun aiheeksi vaihtui Autoliiton ajokoulu. Se on oppimisympäristö, josta löytyy “yhden tiskin periaatteella” kaikki tieto, mitä B-luokan ajokortin hankkimiseen opetusluvalla tarvitsee: oppimateriaaleja, tehtäviä, riskitilannevideoita, lomakkeita, kuvakoeharjoituksia yms. Osa materiaaleista, kuten teoriakoeharjoitukset, on kaikille avointa, mutta mm. oppimateriaalit on tarkoitettu vain Autoliiton jäsenille ja vaativat kirjautumisen sivuille.

Sunnuntaina saimme kuulla myös mm. kilpailujen järjestämisestä, Autoliiton näkymisestä eri tapahtumissa sekä jäsenmäärän kehittymisestä. Vuonna 2010 Autoliiton jäsenmäärä ylitti 100 000 rajan ja viime vuonna se oli jo 125 000. Saapa nähdä, mikä tilanne on vuonna 2019, kun liitto täyttää huikeat sata vuotta!

Jo ennen puolta päivää oli aika päättää tapahtuma. Vielä yksi buffet-lounas (jälkiruokajäätelö-buffet oli ehdoton suosikkini x) ja sitten oli aika suunnata kotia kohti. Kotimatka kului rattoisasti, kun mietimme AL Jyväskylän ja ecorunin nettisivujen ja somekanavien tekoa. Olisin mielelläni niitä tekemässä, mutta tuntuu että aika ei riitä...

Yhteenveto

Liittopäivien parasta antia oli ajatusten vaihtaminen niin kanssakilpailijoiden kuin Autoliiton väenkin kanssa. Juttelin koulutuspäällikön kanssa pitkät tovit liikenneturvallisuudesta, -säännöistä ja muusta ja oli tosi kivaa! Viestintäihmisten kanssa juttelin puolestaan nettisivuista ja heitin muutamia ideoita niiden kehittämiseksi. Nettisivuasiat ovat sydäntäni lähellä, sillä teenhän verkkopalveluita työksenikin. AL:n edelliset nettisivut tulivat tiensä päähän, mutta kyllä näissä uusissakin vielä tekemistä on. Tietoa on niin paljon, että se uppoaa valikon syövereihin eikä sivuilta ei meinaa löytää etsimäänsä.

Lliittopäivien osallistujien keski-ikä tuntui yleisestä hiusten väristä päätellen olevan melko korkea. Itse olen aika lailla sieltä nuoremmasta päästä vaikken mikään parikymppinen enää olekaan. Tämä on mielestäni harmillista, sillä nuoremmat voisivat tuoda osastojen toimintaan uusia tuulia. Mutta ihmiset ovat niin kiireisiä nykyisin. Kun kuuntelin palkittujen henkilöiden meriittejä, niin täytyy vain ihmetellä, mistä heiltä löytyy niin paljon aikaa auto-urheilulle ja kaikelle mikä sitä sivuaa. Ilman tällaisia ihmisiä jäisi monta asiaa telemättä ja järjestämättä!

Läksiäislahjaksi saimme riihenseinästä repäästyä leipää ja parkkikiekon, jossa vakuutetaan ettei myöhästytä.