Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!

Viime viikolla ilmat muuttuivat niin kesäisiksi, että iski kauhea kuume päästä ajamaan moottoripyörällä. Ei siis muuta kuin tiistaina viestiä Nurmi MP:lle, että voisivatko herättää Eerikin talviunilta. Kyllähän se onnistui, suorastaan seuraavaksi päiväksi, vaikka tarvetta oli vasta perjantaille. Mutta ajattelivat, että tykkäisin ehkä ajaa sillä jo helatorstaina. No todellakin, mutta harmillisesti en saanut järkättyä kyytiä, joten perjantaille meni.

30 tkm huolto ja vähän muutakin huoltoa

Talven aikana Kawasaki ER-5:lle 30 tkm huolto, joka sisälsi lukuisia tarkistuksia sekä jarrunesteen, öljyn ja öljynsuodattimen vaihdon. Samalla vaihdettiin myös eturengas ja uusittiin (ilmeisesti) alkuperäiset ketjut, rattaat ja "damper rr hubshock". Tuo viimeinen 50 euron arvoinen osa oli minulle laskua lukiessa ihan hepreaa, mutta huollon Aaro näytti minulle oikein räjäytyskuvan kanssa, että kyseessä on takarattaan ja takapyörän väliin tuleva kumi, joka vaimentaa värähtelyä tms. 

Ennen pyörän luovutusta kävimme vielä läpi huolto-ohjelman tarkastuskohdelistan ja sain kysellä vapaasti kaikista kohdista, mitä ne tarkoittivat. Aaro myös suositteli öljyämään ketjut joka tankkauksen välissä (n. 250 km) ja aina sateen jälkeen. Huolto-ohjelma suositteli öljyämistä 600 km välein, mutta molemmat paikalla olleet työntekijät totesivat sen turhan harvaksi väliksi. Ja mulla taisi venähtää viime kesänä 700 kilsaan... Täytyy jatkossa rasvailla tiheämmin, jotta uudet ketjut varmasti pysyvät hyvänä! Uusi ketju täytyy myös kiristää noin tuhannen kilsan ajon jälkeen. Saa nähdä osaanko tehdä itse vai käynkö poikkeamassa huollossa.

Kawasaki ER-5 huolto-ohjelma.

Kokonaisuudessaan huolto maksoi 485,66 e. Työhön meni aikaa pikkaisen yli 3 tuntia ja se maksoi 183,13 e. Osat ja nesteet kustansivat puolestaan 302,53 e, mistä eturengas (Michelin Pilot Street 110/70 R17) 71,40 e ja ketjut+rattaat+vaimennuskumi puolestaan 163,12 e. Aikaisen talvisäilytyspaikan varaajan etuna huolto ja osat tulivat 15 % alennuksella.

ER-5:n Huolto tuli ketjujen ja renkaan vaihdon takia aika kalliiksi, mutta mitään yllätyksiä siinä ei ilmennyt, vaan Nurmi MP:n syksyllä antama hinta-arvio piti paikkansa muutaman euron tarkkuudella. Laskussa oli vielä erikseen mainittu, että pyörännapaan meni O-rengas ja siinä syy miksi hinta-arvio heitti vajaat kolme euroa.

On miellyttävä asioida liikkeessä, joka on näin tarkka jo arvioissaan eikä jätä asiakkaalle mitään epäselvyyttä, mitä pyörälle on tehty ja mihin rahat oikein menivät. Lisäksi ilmapiiri on miellyttävä ja kaikesta voi kysyä ja tosiaan vastaukset ovat perusteellisia, kuten tuon rataspakan kumin kanssa sain huomata. Aiemmassa paikassa kaikki tuli kyllä tehtyä, mutta siellä palveluun ei kiinitetty tällä tavalla huomiota.

Lasku huollosta. 

Ekat ajelut eivät menneet ihan putkeen...

Illalla lähdin onnellisena liikenteeseen kauniissa kesäsäässä; suunnitelmana oli ajaa Uuraisille, Hirvaskankaalle ja Laukaaseen. Alle kilsan ajettuani pysähdyin risteykseen kääntyäkseni isommalle tielle. Lähtiessäni uudestaan liikkeelle pyörä tuntui jotenkin oudolta. Kokeilin isompaa vaihdetta, mutta pyörä ei silti tuntunut kulkevan kuten pitäisi. Oliko mulla kuitenkin väärä vaihde? Ei olisi ihme jos olisi pyöränkäyttötaidot ruosteessa talven jäljiltä. Koitin vielä uudestaan pienempää vaihdetta, mutta lisäkaasusta huolimatta pyörä ei ottanut kierroksia vaan kulki vähän vaivaisesti. Lopulta se sammui kokonaan ja viimeisillä voimilla rullailin sen tien reunaan. Koitin käynnistää pyörää muutaman kerran, mutta se ei jaksanut käynnistyä edes ryypyn kanssa, vaan kuulosti hyvin vaivaiselta.

Mietin hetken toimintasuunnitelmaa: talutanko pyörän seuraavalle bussipysäkille vai tien yli pienemmän tien reunaan, mistä pääsen tarvittaessa vaikka kotiin? Päädyin ylittämään tien, kun liikennettäkään ei ollut haittaamassa. Talutettuani pyörän risteävän tien reunaan pois risteysalueelta laskin pyörän seisontatuen alas ja laskin pyörän sen varaan, mutta yllättäen pyörä lähtikin kallistumaan minua kohti. Koitin työntää sitä takaisin pystyyn, mutta kallistuskulma oli jo liikaa voimilleni. Yritin vielä kannatella pyörää hetken muutaman sentin maasta ilmassa ja tähyillä apuvoimia, mutta kun ketään ei näkynyt mailla halmeilla, jouduin luovuttamaan ja laskemaan pyörän varovasti kyljelleen. Oli kyllä sellainen olo, että näenkö mä nyt unta?!

Juuri kun olin lähdössä viereiseen taloon pyytämään apua vastaan tuli auto, joka pysähtyikin kun vähän huidoin. Kuski oli huolissaan, että onko minulle käynyt jotain, mutta ei, tarttisin vaan lisävoimia pyörän pystyyn saamiseen. Kuskin ja matkustajan avulla 200-kiloinen pyörä saatiin helposti nostettua takaisin pystyyn ja iloiseksi yllätyksekseni sen maalipintoihin ei jäänyt mitään jälkiä! Vain vasemman peilin taustaan tuli muutama naarmu, mutta niitä siinä oli jo ennestäänkin.

Auton jatkettua matkaa koitin käynnistää pyörää uudestaan ja nythän se olikin ihan yhteistyökykyinen. Tai no, käynnistäessä ryypyllä kierrokset pysyivät tonnin kieppeillä, vaikka ryypyn kanssa ne vasta yleensä nousevat ripeästi yli 3000:een. Hetken päästä kokeilin ottaa ryypyn pois ja pyörä pysyi edelleen käynnissä. Jatkoin siitä sitten kotiin kun pyörä tuntui kulkevan, pyörin lähikortteleissa.

Lopulta uskalsin luottaa pyörään sen verran että päätin ajaa Palokan keskustaan tankkaamaan. Ajattelin, että talvi oli jotenkin pilannut bensan säilöntäaineesta huolimatta ja siksi pyörä kävi niin hassusti. Juuri kun olin saanut pysäköityä pyörän tankille, viereisen auton luona ollut mies tuli sanomaan, että turhaan tulen tankkaamaan. Maksuautomaatti oli syönyt hänen pankkikorttinsa ja hän oli vaimonsa kanssa odottanut huoltomiestä jo puoli tuntia. Pahoittelin tapahtunutta ja koitin lähteä jatkamaan matkaa, mutta tällä starttinappi ei saanut moottoripyörää inahtamaanknaa, vaikka käytin sen välillä virrattomana ja tsekkasin ettei virrat olleet menneet pois hätä-seis-napistakaan.

Mietin, että tulisiko tästä nyt päivä, kun Autoliiton Plus-jäsenyydelle tulisi käyttöä? Saisin vietyä moottoripyöräni hinurin lavalla takaisin huoltoon. Juttelin samalla miehen kanssa moottoripyöristä ja selasin vähän ohjekirjaa josko siellä olisi ohjeita starttaamattomuuteen. Sitten koitin vielä kerran startata pyörää ja sehän käynnistyi niin kuin ei olisi koskaan mitään ongelmia ollutkaan! Sitten en kyllä uskaltanut enää sammuttaa pyörään. Toivotin miehelle onnea pankkikortin takaisin saamisessa ja suuntasin tankkaamaan Seppälään.

Seppälässä sain tankattua pyörän, mutta startatessa se ei taas inahtanutkaan. Siinä vaiheessa tajusin, että olin unohtanut pitää kytkimen pohjassa tai vaihteen vapaalla startatessani pyörää! Tämän siitä saa kun ajaa vain automaattivaihteisella autolla! Mulla oli varmasti sama ajatushäiriö Palokan bensa-asemalla.

Kaikessa säädössä oli tuhraantunut sen verran aikaa, että päätin ajella vähän lyhyemmän lenkin lähiympäristössä. Vähän jännitti vieläkin, että pyörä sammuisi jonnekin tien poskeen, mutta koko loppuillan se toimi kuin mitään ongelmia ei koskaan olisi ollutkaan. :) Semmoinen 70 km kertyi mittariin kun ajelin Muurameen, poikkesin Isolahteen, ajoin samaa tietä takaisin Muurameen ja sieltä vielä Säynätsalon ja Vitapoliksen kautta kotiin. Muutamia syviä monttuja oli kyllä Isolahdentiellä, sai olla tarkkana etenkin vasta-aurinkoon ajaessa ettei osu niihin. 

Eerik Muuramen Vitapoliksessa, taustalla Päijänne ilta-auringossa.

Kawasaki ER-5 myytävänä

Viime kesänä ajot jäivät tosi vähälle, joten toteutin syksyisen suunnitelmani ja laitoin noin kuukausi sitten moottoripyörän myyntiin Nettimotoon. Hinnaksi laitoin 2500 e, mikä on moniin Kawasaki ER-5:iin verrattuna korkeahko, mutta pyörä on toisaalta hyvin varusteltu ja erinomaisessa kunnossa. Juttelin myyntiaikeistani Nurmi MP:n myyjän kanssa ja oli ilahduttavaa kuulla, että hänen mielestään hinta oli ihan ok. Mulla ei ole pakottavaa tarvetta saada pyörää kaupaksi, joten ei ole tarvetta polkea hintaa. 

Yleisesti ottaen kyllä vaikuttaa siltä, että aika heikosti Erkit ovat tänä keväänä vaihtaneet omistajaa ja luulen että Eerik jää minulle. Eikä se kyllä haittaa. Tänä keväänä podin pitkästä aikaa ajokauden aloituskuumetta, joka kasvoi sitä mukaa kuin lämpötilat mittarissa. Tänään joku tuntematon numero oli soittanut minulle ja ensimmäinen ajatus oli, että voi ei, haluaako joku nyt kuitenkin ostaa moottoripyöräni. Mies nauroi minulle, että koita nyt hyvä ihminen päättää mitä teet sen kanssa! :D

Jälkikirjoitus

Laittelin eilen Aarolle viestiä, että onko mitään arviota, miksi Eerik sammui matkalle. Työkaverini ehdotus oli, että se oli vielä vähän talvihorroksessa, mutta mikä oli huollon näkemys?

Vähän nolotti kyllä kertoa, että kippasin pyörän... Mutta en kuulemma ollut ensimmäinen vastaavassa tilanteessa. Sitä kun on vähän tilanne päällä ja keskittyminen herpaantuu, niin on muillakin pyöriä kaatunut. Mä olin onnekas kun Eerik selvisi vaurioitta. :)

Syitä voi olla monia, mutta yksi arvio oli, että jokin oli estänyt polttoaineen syötön. Sitten kun pyörä kävi kyljellään, se jokin syötössä liikahti ja polttoaine pääsi taas liikkumaan. Jos vika toistuu niin täytyy viedä pyörä huoltoon, mutta muuten en jaksa stressata siitä.