Poloisen vuosi 2019 - Leonidas lepäsi kun Jenni ajeli sähköautoilla

Sähköinen vuosi

Vuosi 2019 oli blogissani todella sähköinen! Ajoin taloudellisuusajokisoja useilla eri sähköautoilla, minkä lisäksi voitin Nissanilta pariksi viikoksi Leafin käyttööni helmikuussa ja toukokuussa osallistuin huikealle Secton e-roadtripille Helsingistä Milanoon.

 Ajokilometrejä eri sähköautoilla kertyi yhteensä yli 8200 km!

• Nissan Leaf 900 km
• Hyundai Kona 640 km
• Hyundai Ioniq 1350 km
• Tesla Model 3 950 km
• Audi e-tron 1170 km
• Volkswagen e-Golf 1700 km

Oli mielenkiintoista huomata sähköautojen kilometrien karttuessa, miten alussa lataaminen oli jännittävää, mutta se arkipäiväistyi nopeasti. Vaikka toki toimimattomat ja varatut laturit aina vähän stressasivat. Myös akun toimintamatkan riittävyys stressasi aina vain vähemmän ja pieniakkuisilla autoilla totttuikin siihen, että lataa jossain 30 km rangen tietämillä, vaikka bensa-auton tankkaa yleensä jo 150 km kohdalla. Nissan Leafissa ja Volkswagen e-Golfissa 150 km rangehan on talvikelissä melkein täysi akku!

Koeajojutun ehdin kirjoittaa vain kahdesta sähköautosta; Nissan Leafista ja Audi e-tronista. Artikkeli Tesla Model 3:sta jäi kesällä kesken; pitäisiköhän se kirjoittaa loppuun? 

Ajoin Tesla Model 3:lla myös oman pikku seikkailuni serpentiinitietä pitkin Milanon läheiselle vuorelle.

Eniten kilsoja kertyi e-Golfiin, jonka sain lainaan Volkswagenin maahantuojalta peräkkäisinä viikonloppuina ajettuihin Lahden ja Espoon taloudellisuusajokilpailuun. E-Golfin akku on harmillisen pieni ja päivän pyrähdys Porvooseen uusien Hyundai sähkö- ja hybridimallien esittelytilaisuuteen vaati hieman harrastuneisuutta, koska autoa joutui lataamaan reissun aikana niin monta kertaa. E-Golf oli siltikin suosikkini näistä kaikista sähköautoista, koska se vain tuntui niin kotoisalta. Autona paras oli ehdottomasti Audi e-tron, mutta se on järjettömän kallis.

Volkswagen esitteli vastikään Golfin tulevan 8. sukupolven, mutta e-Golfin valmistus jatkuu nykyisellä korimallilla. Haluaisitteko siis lukea siitä koeajojutun? Vai jäädäänkö ennemmin odottelemaan ensi kesänä tulevaa Volkswagen ID.3 sähköautoa?

Volkswagen e-Golfin latasin työpaikkani edustalla sijaitsevalta Väre energian pikalaturilta. 

Tuntuu kyllä, että elän jonkinlaisessa sähköautoilukuplassa, kun seuraan Facebookin Tesla Club Finland ja Sähköautot Nyt! -ryhmiä. Siellä sähköautoista jutellaan joka päivä ja kuin niitä olisi kaikilla, vaikka todellisuudessa Suomessa on vasta reilu 4000 täyssähköistä henkilöautoa. Koko henkilöautokanta on 2,7 miljoonan luokkaa (2018 tieto), joten sähköautoja on vain noin 0,15 % koko autokannasta. Niiden määrä on kuitenkin tänä vuonna tuplaantunut ja ensi vuonna tahti tulee kiihtymään entisestään, kun uusia malleja puskee markkinoille lisää ja lisää.

Lataushybridejä suomalaiset ovat ostaneet tosi paljon, koska pienipäästöisinä niistä saa kivasti verohelpostusta vs. saman auton polttismalli. Ehkäpä minun pitäisi tutustua niihin ensi vuonna! Mieheni on ollut kiinnostunut Mercedes-Benz A-sarjan lataushybridistä, mikä pitäisi ainakin käydä koeajamassa.

Taloudellisuusajokilpailut

Sähköautojen lisäksi blogini aiheet pyörivät tänäkin vuonna taloudellisuusajokilpailujen ympärillä. Omalla autolla en kisannu enää koska sillä ei pärjää ja koska en jaksanut enää tankkausrumbaa, lainasin kisoihin sähköautoja. 

Ekan cup-kilpailun ajoin Hyundai Ioniq sähköautolla, joka on taloudellisuudessa omaa luokkaansa ja olisinkin voittanut kisan, ellei siinä olisi tullut sakkoja yhdestä pienestä kartanlukuvirheestä, mikä pudotti sijalle neljä. Sen jälkeen kisamotivaationi lopahti, kun totesin ettei ole enää mahiksia menestykseen kauden kokonaistuloksissa. Tosin itse asiassa jos kaksi muuta kisaa olisi mennyt hyvin, olisin sittenkin voinut sijoittua, sillä cup-tuloksissa huomioidaan vain parhaiten menneet kisat. 

Hyundai Ioniq electric latautumassa kauppakeskus Redissä.

Elokuun taloudellisuusajokisan ajoin Audi e-tronilla. Minun piti saada kisaan alunperin Volkswagen e-Golf, mutta kuukausia myynnissä ollut auto meni kaupaksi  juuri ennen kisaa. Tämä kauppa ratkaisi käytännössä myös ecorunin NEZ- eli pohjoismaiden mestaruuden.

Taloudellisuusajon NEZ-mestaruuden voittaa se, joka saa eniten yhteenlaskettuja pisteitä kauden kilpailusta. Mitä enemmän luokassa on autoja, sitä enemmän voittaja saa pisteitä. Jos olisin ajanut elokuun NEZ-kilpailun pienten sähköautojen luokassa, ko. luokan voittaja BMW i3 olisi saanut enemmän pisteitä kuin ison sarjan voittaja Jaguar i-Pace ja voittanut NEZ-mestaruuden. Nyt BMW i3 ja Jaguar i-Pace päätyivät tasapisteisiin, jolloin sääntöjen mukaan painavampi auto voittaa mestaruuden. Jaguar otti tietysti kaiken ilon irti mestaruudesta, mutta oli tuo I-Pacen voitto mielestäni vähän hassu, koska auto sinänsä ei ole mitenkään taloudellinen...

Terveisiä Audin takakontista! Ei se oikein taloudellisuusajokisaan soveltuva auto ole, mutta muuten kyllä mukava.

Kauden viimeiset kisat lokakuussa ajoin jo ylempänä mainitsemallani e-Golfilla. Se oli kylmää touhua ja toppahousut tulivat tarpeeseen, kun energian säästämisen nimessä ilmastointi ja lämmitys piti pitää pois päältä. Espoo EV-Challenge kisassa jouduin kaikesta pihistelystä huolimatta keskeyttämään, kun akku ei riittänyt maaliin...

Leonidaksen kuulumiset

Sähköautoilusta johtuen oma autoni Seat Leon vietti tosi paljon aikaa parkissa. Sen mittariin ei kertynyt vuodessa kuin hiukkasen alle 6000 km. En uskalla edes ajatella, miten paljon yksi kilometri sillä maksaa… Olisi fiksua laittaa se tarjolle johonkin vertaisvuokrauspalveluun kuten Bloxcariin, mutta en raski edelleenkään antaa sitä kenen tahansa poljettavaksi. Vaikka auto on kuinka ulkona säilytettävä käyttöesine!

Yhden sähköautoilurupeaman jälkeen olin muuten jo unohtanut niin tehokkaasti miltä polttomoottori tuntuu, että jouduin käymään kysymässä huollossa, että mitä ihmeen ääntä Leonidas pitää. Kyseessä oli kuitenkin ihan normaali käyntiääni...

Leonidas täytti keväällä jo neljä vuotta, mikä tarkoitti myös sen huolenpitosopimuksen päättymistä. Tai olisi sitä voinut jatkaa, mutta jatkovuoden kuukausihinta olisi ollut niin posketon, että päätin lopettaa sen. Kiinnostaisiko teitä lukea, miten huolenpitosopimuksen kulut jakautuivat ja kannattiko se?

Leonidaksella kävimme geokätköilemässä ja ihailemassa Himoksen maisemia elokuussa.

Eerikin kuulumiset

Ai niin, onhan mulla moottoripyöräkin! Se ei ole saanut blogissani pariin vuoteen palstatilaa, koska olen keskittynyt autoihin. Aika vähän viime kesänä tuli ajeltua ja olen taas mietinyt että pitäisikö pyörä vaan myyydä. Mutta sen vakuutukset eivät maksa kuin 170 e, talvisäilytys 200 e ja perushuolto jotain 100 e luokkaa niin aika halpaa sitä on pitää.

Luulin että kilsoja ei olisi tullut viime kesänä paljon mitään, mutta yllättäen niitä kertyi kuitenkin joku 1500 km, mikä on ihan normiajomäärä minulle. Sain myös lopulta toteutettua monta vuotta suunnittelemani matkan siskoni luokse. Ei Kuopioon ole Jyväskylästä valitsemaani kiertotietäkään kuin 200 km, mutta yleensä puudun jo 150 km kohdalla niin reissu on jäänyt tekemättä. Mutta nyt tuli käytyä ja kivoja mutkateitä oli mm. Pieksämäen ja Sorsakosken välillä.

Pääsin matkustamaan Putossalmen lossillakin Kuopion reissullani. 

Mitä ensi vuosi tuo tullessaan?

Alkuvuodesta saatte ainakin lukea automatkailijan parhaasta oppaasta sekä kokemuksia espanjalaisesta liikenteestä. Mietin myös, että pitäisikö ottaa koeajoon Toyota Corolla, jota on myyty tänä vuonna ihan älyttömästi. Mitä mieltä olette? Mistä haluaisitte lukea?