Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa

Menin marraskuussa Helsinkiin Nissanin turvallisuusteknologiatapahtumaan Onnibussilla, mutta kotiin palasin vähän tykimmällä pelillä: Nissan Juke Nismo RS:llä! Tapahtumakutsun yhteydessä Nissanin edustaja kysäisi, että kiinnostaisiko koeajaa se ja minähän olin heti valmis. Edellinen Juke Nismo oli siisti, joten mielelläni otin testiin tämän faceliftatun version.

Kotimatkan fiiliksiä

Sain auton alleni tapahtumapaikalta Teurastamolta, josta suuntasin parin kilsan päähän kaverini luokse Vallilaan. Nissanin edustaja näytti minulle, miten saan Spotifyn soimaan autossa ja sitten vaan menoksi. Paitsi että en keksinyt, mistä saan säädettyä Juken sivupeilejä... :o Päivällä ajetussa Qashqaissa säätönuppi oli ovessa, mutta ei Jukessa. Sisävalon kanssakaan nuppi ei tullut vastaan, vaan löysin säätimen vasta puhelimen taskulampun avulla varjoisasta paikasta kojelaudan vasemmasta alanurkasta.

Peilien säätönappi on piilossa ratin katveessa.

Täytyy sanoa, että oli aika jännää navigoida pimeässä ja sateisessa Helsingissä tuntemattomalla autolla. On ihan eri asia ajella kaupunkia huvikseen ristiin rastiin, mutta kun pitäisi mennä kantakaupungissa paikkaan X, jota ei voi edes asettaa täsmällisesti navigaattoriin, niin voin kertoa että tulee aikamoinen soppa kun minä olen kuskina. Navigointitaitoni kun ovat sitä luokkaa, että tipun kartalta kun kävelen Tennispalatsin päästä päähän. Ja tämä on tositarina! :D Sitten vielä kun navigaattori ei näyttänyt kovin hanakasti katujen nimiä, niin oli hieman haasteita löytää kaverin neuvomaan paikkaan. Nooh, ei minun tarvinnut kiertää kortteli kuin kaksi ja puoli kertaa ympäri ennen kuin löysin perille. :P

Kotimatkalla kahvikuppiavustin eli kuljettajan vireystilan valvonta -toiminto olisi päässyt tositestiin, mutta harmillisesti ominaisuutta ei ollut Jukessa. Nissanin edustaja tuumi, että auto on niin hauska ajaa, että siinä ei yksinkertaisesti voi väsyä! :) Kyllä, Juke Nismo RS on hauska auto, mutta nelostie on niin tylsä ajettava, että edes Juke ei pystynyt pelastamaan tilannetta. Jo puoli kymmenen maissa eli reilun tunnin ajon jälkeen aloin olla valmista kauraa nukkumaan. En vain yksinkertaisesti ole niitä ihmisiä, jotka voivat ajaa autolla yötä myöten etenkään, kun on ollut aikainen herätys ja aktiivinen päivä.

Hartolassa oli ihan pakko pitää tauko, kun silmät eivät enää meinanneet pysyä auki ja reaktioaika oli varmaan tippunut puoleen. Suunnittelin ottavani vartin unet Juken takapenkillä, jonka ihanan pehmoiselle alcantarapinnalle olisi kelvannut kellahtaa. Hillomunkin ja Fenix-juoman jälkeen olo oli kuitenkin sen verran uudestisyntynyt, että jätin (päivä)unet väliin. Koko loppumatka sujui ällistyttävän pirteissä fiiliksissä; harvoin nautittuna kofeiini näyttää toimivan hyvin.

Pitäisi kyllä melkein käydä hakemassa esim. Qashqai koeajoon Helsingistä ihan vain siksi, että voisin testata miten kuljettajan vireystilan valvonta toimii. Sen verran varmasti minua aina käy unettamaan ratissa, että olisin täydellinen koekaniini!

Koeajofiiliksiä viikonlopulta

Jyväskylässä pyörin Jukella lähinnä marketeissa jouluvaloja metsästämässä. Parkkipaikoilla AVM eli Around View Monitor -kamerajärjestelmä oli ihan mahtava! Nissanin testipäivässä totesin sen käteväksi, mutta kun pääsin käyttämään lukuisia kertoja tositilanteessa niin olin kyllä täysin myyty. Huomasin  peruuttavani välillä ruutuun jopa kokonaan kamerakuvan perusteella, kun siitä näki kokonaisuuden ja parkkiruudun viivat niin hyvin.

Vaikka Leonin pysäköintitutka onkin hyvä, niin kyllä se jää vahvasti kakkoseksi, kun vaihtoehtona lisänäköaisti. Mutta mutta - jos kamera on saanut rapaa silmäänsä, ei sillä tietenkään näe mitään. Parasta olisikin jos autossa olisi molemmat. Koeajamassani Jukessa peruutustutkaa ei ollut, mutta se on kuulemma mahdollista hankkia lisävarusteena.

Auton peruutus ruutuun takakameran ja AVM-järjestelmän avulla. Paksu keltainen viiva näyttää, mihin auto kääntyy ratin nykyisellä asennolla. 

Viikonloppuna satoi ainakin kymmenen sentin ensilumi ja ajattelin, että nytpä pääsen testaamaan nelivetoa, kun sellainen edellisessä testaamassani Juke Nismossa oli. Pettymyksekseni sitä ei kuitenkaan ollut tässä yksilössä, sillä sen saa ainoastaan automaattivaihteiseen malliin ja tämä oli manuaali. Hyvitykseksi manuaalivaihteisessa mallissa oli nelikkoa syvempi takakontti. Nelivetoja tuntevammat varmaan osaavat kertoa, miksi näin, koska minulla ei ole mitään havaintoa.

Juken takakontti on kuulemma kasvanut edelliseen malliin nähden. Ainakin tämä manuaalivaihteisin kontti on syvempi kuin nelivedossa.

Kaksivetoisuudesta huolimatta Juke ei ollut moksiskaan lumesta ja se ylitti hämmästyttävän helposti pihaliittymäämme auratun pienehkön lumivallin. En testannut ylittää Leonidaksella samaa vallia, mutta vähintäänkin se olisi ottanut pohjakosketuksen lumesta. Juke vain meni määrätietoisesti yli, mistä mielestäni huomasi, että kyseessä oli vähän normiautoa korkeampi crossover.

Juke Nismo RS:ssä oli pari muutakin ominaisuutta, jotka tekivät siitä mukavan talviauton. Ajan autolla yleensä aina hanskat kädessä, jos ulkona on alle viisi astetta lämmintä, sillä en tykkää pitää kiinni viileästä ratista paljain käsin. Juke Nismo RS:n ratti on kuitenkin päällystetty samalla ihanalla alcantaralla kuin istuimetkin, mikä saa ratin tuntumaan lämpöiseltä käsiä vasten. Minäkin pystyin luopumaan hanskoistani, kun auto oli hieman lämmennyt! Silittelin välillä ajaessani rattia ihan vain siksi, että ratti oli niin pehmoisen tuntuinen.

Juken ohjaamo. Talviajettavuus olisi täydellinen, jos myös vaihdekepin nuppi olisi alcantarapäällysteinen.

Urheilulliset istuimet ja ovien kyynärnojatkin ovat pehmoista alcantaraa.

Jos keli sitten onkin niin kylmä, että ei tarkene ajaa paljain käsin, niin ei huolta: Juken monitoiminäyttö toimii myös hanskat kädessä! Lisäksi näytön painikkeet ovat sen verran isoja, että niihin on helppo osua. Tässä on asia, josta Volkswagen-konsernin suunnittelijat saisivat todella ottaa mallia. Leonin monitoiminäyttö ei toimi hanskoilla ja lisäksi painikkeet ovat niin pieniä ja lähekkäin, että oikeaan kohtaan on välillä vaikea osua ajaessa. Tähän voisi tietysti kommentoida, että eihän Espanjassa tarvitse ajaa hanskat kädessä, mutta kun saksalaisessa Golfissa on ihan sama näyttö...

Vaikka Juken navigaattoria voikin käyttää hanskat kädessä, ei se muuten ole kovin hyvä. Leonin naviin ja vaikka Google Mapsiin verrattuna se oli aivan liian epätarkka, sillä se näytti aika vähän katujen nimiä vähänkin kauemmas zoomatessa se näytti enää vain pääkadut. Siitä oli siis vaikea saada kokonaiskuvaa kaupungin kaduista ja se oli osasyy siihen, miksi Helsingissä ajelu meni vähän sompailuksi.

Jyväskylän keskustassa on Juken navigaattorin mielestä aika vähän katuja. Toki lisää katuja tulee esiin tarkemmalla zoomilla, mutta niiden pitäisi näkyä jo aikaisemmin.

Tältä Jyväskylän keskustan pitää näyttää 500 m zoomaustasolla! Verrokkikuva Leonin navigaattorista.

Jukessa oli myös Nissanin turvallisuuspäivässä testaamamme kuolleen kulman varoitin ja kaistavahti, jotka eivät 350 km ajon perusteella toimineet ihan täydellisesti. Ensinnäkin kuolleen kulman varoitin oli vähän turhankin virkaintoinen tapaus: se varoitti välillä vastaantulijoista, kaiteista ja parhaimmillaan pelkästä ilmasta. Ehkä jälkimmäisessä kyseessä olivat näkymättömät autot? Ei voi tietää. Joka tapauksessa kuolleen kulman varoittimen toiminta oli hyvin epämääräistä, vaikka se ei yhtään takaa lähestyvää autoa missannutkaan.

Kuolleen kulman varoittimen huomiovalo.

Kaistavahtia testailin kotimatkalla Helsingistä useampaan otteeseen, mutta en oikein päässyt perille siitä, milloin se varoittaa. Ainakin tuntuu, että kaistaviiva pitää olla ylitetty selkeästi, ennen kuin auto huomauttaa asiasta, vaikka viivan ylittäisi hyvinkin loivassa kulmassa.

Tästä asiasta olen valittanut joka kerta, kun olen koeajanut Juken, mutta valitan taas: isot peilit ja paksu A-pilari muodostavat aikamoisen näkemäesteen. Toisin kuin viimeksi, en tällä kertaa meinannut ajaa niiden takia kenenkään päälle, mutta kyllä niiden takaa sai vähän kurkistella risteyksissä. Ja kuten seuraavasta kuvasta näkyy, autotkin meinaavat jäädä katveeseen. Kuvat on otettu ihan todellisesta tilanteesta, kun seisoin risteyksessä ja odotin omaa vuoroani liittyä päätielle.

Peilit ja A-pilarit muodostavat näkemäesteen.

Pitkä miinus Jukelle tulee myös aataminaikaisesta ajotietokoneesta, joka oli siis sama kuin edellisessä mallissa. Pieni nestekidenäyttö nopeus- ja kierroslukumittarien välissä tuntui vain niin vanhentuneelta; etenkin kun olimme juuri testanneet mm. uutta Qashqaita, jonka mittaristossa oli näyttö liikennemerkkien tunnistuksineen. Eipä ollut nestekidenäytössä sellaista.

Juken mittarien välissä oleva ajotietokone on aika kehno.

Yleisesti ottaen tuntui siltä, että Juke ei olisi muuttunut edellisestä mallista juurikaan, mutta onhan siihen tullut mm. LED-valot, isompi tavaratila ja edellä kuvaamani Safety Shield -teknologiat.

Etuvalot ovat nyt hieman bumerangin muotoiset ja mielestäni tosi paljon paremman näköiset kuin edellisen pelkät viirut. Tiesittekö muuten, että niiden muoto on tarkkaan aerodynaamiseksi mietitty? Opin tämän vuosi sitten, kun kävimme paikallisella jälleenmyyjällä koeajamassa Pulsaria ja siellä oli Nissanin esittelijä paikalla.

Juken päivävalot eli huomiovalot.

Juken ajovalot. Bumerangin muotoiset viirut konepellillä ovat parkit.

Juken takavalot palavat vain ajovalojen kanssa. 

Joku kyseli multa Twitterissä Juken kulutuslukemia. Helsinki - Jyväskylä väliltä kellotin 6,7 l/100 km. Sekalaisessa kaupunkiajossa kulutus oli puolestaan vähän vajaata yhdeksää litraa. Se on tuolle innokkaasti murahtelevalle 160 kW/218 hv moottorille mielestäni ihan kohtuullinen. Murahtelulla meinaan sitä, että tyhjäkäynnilläkin autoon sisään kuuli, että nyt ei ole ihan tavallinen kulkine alla! :D Valmistajan lupaukset kulutuksesta ovat maantie 6,1 l/100 km, yhdistetty 7,2 l/100 km ja kaupunki 9,5 l/100 km.

Yhteenveto

Juke Nismo RS oli ennen kaikkea hauska auto ajaa ja se eroaa mukavasti massasta. Penkit ja pehmoinen ratti olivat huiput. Ajotietokone on kuitenkin todella ajastaan jäänyt ja auto kaipaisi kipeästi uudistusta sille puolelle. Myös navigaattorin käytettävyys on heikko suurpiirteisten karttojen vuoksi.

Ai niin, ihmettelittekö muuten kirjoituksen otsikkoa? Kun näin pitkästä aikaa Juken, minulle tuli siitä ekana mieleen möhköfantti, sillä onhan se muotoilultaan aikamoinen punkero. Kulkupuoli ei kuitenkaan ole möhköfanttia nähnytkään. Juke Nismo RS:ssä kun painaa pikkuisenkin kaasua, niin hymyilyttää oikein, miten halukkaasti se olisi heti valmis menemään vähän vauhdikkaammin. Tero sitten totesikin, että siinä on sellaista terrierimäisyyttä. Ja niin otsikko oli keksitty! :)