Talvipyöräni on viime aikoina kenkkuillut. Viime kuussa sen etuvaihtajan vaijeri alkoi rispaantua ja viime viikolla puhkesi takarengas. Vaijerin vaihtoa pitkitin kuukauden jättämällä etuvaihtajan pysyvästi kakkosrattaalle, mutta puhjennut rengas piti paikata vähän nopeammin.
Olin ihan siinä uskossa, että reilulla kuviolla varustetut
Schwalbe Snow Stud nastarenkaat eivät ihan hevillä puhkeaisi, mutta toisin kävi. Kotipihalla tuntui, että takarengas on hieman tyhjillään ja kun pääsin 20 metrin päähän pyörävarastoon, rengas tyhjenikin jo silmissä kuuluvan pihinän saattelemana. Keskeltä renkaan kuvion kohoumaa löytyi selkeä reikä ja kohouma oli puoliksi haljennut. Reikään ei ollut tarttunut mitään, joten syyllisestä ei voi olla varma. Todennäköisesti kyseessä oli kuitenkin
Kauramoottorin tappajasepeliksikin kutsuma hiekoitussepeli.
Hurjan näköinen reikä pyörän nastarenkaassa.
Nastarengas irtosi helposti vanteelta ja sisäkumin paikkaus kävi sujuvasti. Jälkeenpäin sain vinkin, että ulkokumin olisi voinut paikata sisäpuolelta, mutta tehdään se sitten jos sisäkumi puhkeaa uudestaan. Yllättäen
Huoltopilotissa oltiin laitettu ulkokumi takavanteelle vasten pyörimissuuntaa, joten käänsin sen renkaan paikkauksen jälkeen oikein päin. Kiekon saaminen takaisin takahaarukkaan niin, että jarrut toimivat, oli taas aikamoisen säädön takana, mutta ei siitä sen enempää. Hankala pyörä on hankala.
Vaihdevaijerin vaihtaminen meni vähän säädöksi, sillä en saanut vaihdevivun ruuvia auki. Poikkesin sitten Huoltopilotissa pyytämässä apuja ja muutamassa sekunnissa mielestäni pilalle mennyt ristipääruuvi aukesi. Ilmeisesti siihen tarvittiin vai tosi terävä ristipääruuvimeisseli, sillä omani irrotti ruuvista vain metallihippuja. Samalla ostin uuden vaijerin, sillä kotoa löytynyt ei ollutkaan yhteensopiva vaihdevivun kanssa.
Illalla meinasin ryhtyä vaijerin vaihtoon, mutta nyt vaijerin etuvaihtajaan kiinnittävä kuusiokoloruuvi ei inahtanutkaan. Suihkin siihen öljyä liukasteeksi ja seuraavana päivänä ruuvi aukesi.
Vaijerin saaminen sopivaan kireyteen tuotti seuraavat harmaat hiukset, sillä en saanut pingotettua sitä millään riittävän kireälle. Ajattelin, että vaihtajan pikkuruuveilla se menee oikeaan asentoon, mutta niihin koskeminen oli virheliike. Aina ketju hankasi johonkin. Jossain vaiheessa tajusin, että vaihdevivussa on vaijerin pituussäätö ja kävin pyörittelemään sitä, mutta kun pikkuruuvien säädöt olivat jo pilalla niin eihän se vieläkään asettunut. Tunnin ruuvailun ja poljinten pyörittelyn jälkeen olin valmis luovuttamaan, mutta juuri silloin vaihteet alkoivat kuin ihmeen kaupalla toimia.
Olihan siinä vaihdevaijerissa vielä kolme säiettä jäljellä...
Kun olin saanut talvipyörän kuntoon, päätin samoilla vauhdeilla huoltaa myös vähän kesäpyörääni. Suoristin sen ohjaustangon, joka oli ollut alusta saakka vinossa hieman vasemmalle ja napsuttelin pinnoihin jo syksyllä ostamani pinnaheijastin-tikut, molempiin kiekkoihin 16 kpl. Talvipyörässä on samanlaiset heijastimet ja voin sanoa, että kyllä muuten näkyy! Lidl Crivit pinnaheijastimet eivät ole hinnalla pilattuja: 36 kpl paketti maksoi muistaakseni 4,90 e. Samanlaisia heijastimia saa myös muista kaupoista, mutta niitä saa samalla hinnalla paljon vähemmän.
Jos löydätte Lidlistä heijastimia, niin älkää jättäkö ostamatta!
Pinnahejastimet pyörävarastossa salamavalolla kuvattuna.
Kävin muuten ostamassa tällä viikolla myös uuden pyörän pumpun. Neljä vuotta sitten
Biltemasta ostettu jalkapumppu on toiminut hyvin, mutta vähitellen männän reikä on venynyt niin että sen pumppailut alkaa olla nyt pumpattu.
Pumpun pohjalle on käynyt vähän hassusti?
Ajatuksena oli ostaa tilalle kunnon jalallinen käsillä pumpattava pumppu pyöräliikkeestä. Sattumalta sellaisia tuli myyntiin Lidliin ja koska sieltä ostetut tavarat ovat ennenkin olleet laadukkaita, ostinkin pumpun sieltä. Hintaa oli 8 euroa ja takuuta 3 vuotta. Jos tuo nyt hajoaa, niin ostan sitten seuraavaksi jonkun kalliimman. Hieman minulla oli tekniikkaongelmia osata käyttää uutta pumppua, mutta miehisen avun saattelemana sain sillä ilmaa talvipyörän renkaisiin. En vain ollut uskaltanut painaa pumppua käsillä riittävästi ja sitten katsoin väärää asteikkoa…
Uusi ja uljas pumppu. Katsotaan miten kauan se kestää.
Käsien peseminen pyörän huoltamisen jälkeen on ollut aina ihan tuskaa, kunnes autonhuoltokurssilla tutustuin karheaan käsienpuhdistustöhnään. Lika irtosi käsistä sillä niin hyvin, että sitä oli saatava välittömästi kotiinkin. Pienen etsinnän jälkeen löysin Biltemasta tuotteen nimeltä
käsienpuhdistusaine, joka oli vastaavaa. Sen käyttöönoton jälkeen pyörän huolto ei ole ollut enää yhtään niin vastenmielistä kuin ennen, koska kädet on saanut puhdistettua helposti. Ainut vika on siinä, etten saa purkkia itse auki, koska kansi on niin jäykkä. Joudun aina pyytämään aviomieheni avaamaan purkin valmiiksi, kun lähden pyörää huoltamaan. :D
Rakkaan mieheni piti avata käsienpuhdistustöhnä myös valokuvausta varten. :P