Taloudellisuusajoa sähköautolla - Kuopion Autokauppa EcoRun 6.4.2019

Hienoja uutisia! Sähköautot ovat tänä vuonna mukana taloudellisuusajon EcoRun-cupissa BEV-luokkana.

Mutta olisitko arvannut, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun sähköautoilla pihistellään? Jo kauan sitten 90-luvulla lajin kukoistuskaudella postin pikkuiset Elcat-sähköautot kisasivat omassa luokassaan! 

Sähköautot ovat ecoruniin enemmän kuin tervetulleita. Olen totaalisen kyllästynyt taloudellisuusajokilpailujen aikaa vieviin ja äärimmäistä tarkkuutta vaativiin takkauksiin ravistelulenkkeineen ja sähköautoilla nämä kaikki jäävät pois. Jäävät ne tosin pois kaasuautoillakin, joiden kaasutankki täyttyi automaattisesti parissa minuutissa vain nappia painamalla.

Mutta miten sähkön kulutus sitten mitataan? Todellisen kulutuksen saisi ymmärtääkseni mitattua lataamalla akun täyteen kisan alussa ja lopussa energiamittarin kanssa. Se on käytännössä mahdotonta kisaolosuhteissa, koska lataaminen veisi liikaa aikaa ja vaatisi useita latureita. Niinpä ainakin tällä kaudella sähkön kulutus katsotaan suoraan ajotietokoneesta.

En usko, että sähköautojen ajotietokoneiden näyttämä lukema on absoluuttisen tarkka kuten ei ole pottomoottoriautoissakaan, joissa heittoa on välillä desikaupalla. Sähköautojen tuloksiin pitää siis suhtautua varauksella.

Mutta ei nyt heitetä kirvestä kaivoon ennen kuin testataan! Sähköautot ovat tulevaisuutta ja taloudellisuusajon on lajina mukauduttava siihen ellei halua kuolla kokonaan pois.

Menomatkalla Kuopioon satuin samaan aikaan latausasemalle Tesla Model 3 kanssa. Upea auto, jonkamuotoilukieli oli jostain ihan eri maailmasta kuin Konan. 

Ensimmäinen taloudellisuusajokilpailu sähköautolla

Kuopiossa ajettiin huhtikuun alussa ecorun-harjoituskilpailu, jossa kaikkien autojen kulutukset katsottiin simppelisti autojen ajotietokoneista.

Minun piti alunperin lähteä kilpailuun Jyväskylän Autotarvikkeen lainaamalla Hyundai Ioniq sähköautolla, mutta se ehdittiin myydä ennen kisaa, joten autoksi vaihtui Hyundai Kona - sähköinen sekin.

Oli selvää, ettei korkealla Konalla pärjäisi yhtä hyvin kuin aerodynaamisella Ioniqilla, mutta sain silti hyvää harjoitusta taloudellisuusajoon talven tauon jälkeen ja lisäksi tärkeää kokemusta kisailusta sähköautolla. Tulevana viikonloppuna ajan kauden ensimmäisen virallisen kisan Hyundain maahantuojan lainaamalla Ioniq electricillä!

Ajettuani pari kautta ecorunia Jaakon kanssa kaipasin vaihtelua ja rekrytoin Kuopioon kartanlukijaksi kaverini Ilpon. Hän pärjäsi oikein hyvin ja omasi paikallistuntemustakin, mistä oli mukavasti etua. Oli silti ihan erilaista ajaa ensikertalaisen kuin kokeneen kanssa, kun ei ihan täyttä vastuuta aikataulutuksesta uskaltanut antaa.

Kilpailun ensimmäisellä jaksolla oli pitkä pätkä moottoritietä sekä jonkin verran taajamaa. Jaakko olisi osannut uskomattomalla Excel-taulukollaan laskea tarkkaan, miten kovaa moottoritiellä olisi pitänyt ajaa, mutta nyt se meni lähinnä mutulla. Ajoin kyllä keskinopeutta varastoon, mutta en ajatellut ollenkaan, miten paljon reitin lopulla Siilinjärven keskustassa olevat liikennevalot veisivät aikaa. Jouduttuamme pysähtymään kahdesti samoihin valoihin - joilla on Ilpon mukaan oma tahto - ei aikataulumme pitänyt enää millään ja myöhästyimme puolisen minuuttia aikatarkastuspisteeltä.

Seuraavat jaksot pyörivät Kuopion taloudellisuusajokilpailuille tuttuun tapaan apilan lehtinä Pajulahdessa sijaitsevan Man-Oil aseman ympärillä, jossa oli kaikki kilpailun AT:t maalia lukuun ottamatta.

Taloudellisuusajo on välillä todellista extreme-testiä, kun autolla ajetaan vaihtelevissa olosuhteissa suhteellisen kovaa. Hiekkateilläkään ei passannut jäädä himmailemaan, sillä jaksojen keskinopeuspyynnit olivat olosuhteisiin nähden varsin korkeat 65-68 km/h.

Hyvin nopeasti kävi ilmi, että korkealla korilla ja pehmeällä alustalla varustettu Kona ei ollut ihan paras auto tälle reitille. Tiet olivat sen verran kehnossa kunnossa, että Subarun ralliauto olisi ollut toimivampi ratkaisu! Meno oli välillä aika huojuvaa.

Reitille osui useampia kelirikkoisia teitä, joiden olosuhteet vaihtelivat mutavellistä jäätikköön. Välillä tuntui, että auto oikein juuttui mutaan ja välillä taas luisteltiin mutaliirrossa. Eräässä varjoisessa mäessä tiessä oli syvät jäiset urat ja kiitin onneani, ettei autoliike ollut ehtinyt vaihtaa Konaan kesärenkaita toisin kuin erään toisen kilpailijan autoon. Totta puhuen kitkarenkaillakin vähän jännitti…

Rapa lensi niin, että vihreää autoa ei meinannut enää tunnistaa vihreäksi kilpailun jälkeen.

Miten taloudellisuusajo sähköautolla sitten eroaa perinteisellä polttomoottorilla ajamisesta?

Suurin ero tulee tietysti sähköauton regeneroivasta jarrutuksesta, jolla auton voi hidastaa lähes pysähdyksiin saakka koskematta varsinaisiin jarruihin ja samalla akku latautuu. Vähän kuin turboboostattu moottorijarrutus siis! Tämä tekee sähköautosta paljon anteeksiantavamman hidastuksille kuin polttomoottori, mutta toki silläkin mielellään välttää turhia pysähdyksiä.

Hyundai Konan regeneroinnin voimakkuus valitaan rattivaihteilla neljästä eri tasosta, joista miedoin on sama kuin rullaisi vapaalla. Pidin kilpailussa maantiellä regenin ykköstasolla ja kasvatin sen mukaan, miten nopeasti auto piti saada hidastumaan. Regenin voimakkuus pääsi tosin välillä yllättämään ja jouduin välillä korjaamaan liikaa hidastumista kaasulla.

Taloudellisuusajokilpailujen reitit ovat yleensä 200 km tai yli, mikä on osalle sähköautoista jo kantaman ylärajalla. Raskaan kelin yllättämä BMW i3:lla (jonka akun koko on 33 kWh) ajanut tiimi pohti jo tauolla, että pääsevätkö yleensä maaliin.

Reilun kokoisella 64 kWh akulla varustetulla Hyundai Kona electricillä ei tätä ongelmaa ollut, vaan 197 km pituisen kilpailun jälkeen siinä oli rangea jäljellä vielä 158 km. Helmikuussa ajamaani Nissan Leafiin verrattuna se oli todella leppoisa sähköauto, kun akun riittävyydestä ei tarvinnut stressata yhtään.

Konan kulutusmittari näytti kilpailun päätteeksi 15,1 kWh/100 km. Saimme kuitenkin sakkoa yhdestä myöhästymisestä ja yhdestä ennakkoon saapumisesta (Wtf? Missä teimme laskuvirheen?) yhteensä 5%, joten lopullinen kulutus oli 15,86 kWh/100 km. Se oikeutti kahden sähköauton luokassa kakkossijaan.

Konan lukemat kilpailun jälkeen. Autossa on harmillisesti vain yksi nollattavissa oleva ajotietokone joka sisältää niin kulutuksen kuin tripinkin, joten jouduin poikkeuksellisesti käyttämää kännykkää trippimittarina auton sijaan. 

Ensimmäiseksi porhalsi BMW i3, jonka kulutus oli mittarin mukaan 13,4 kWh/100 km; sakkojen jälkeen 13,67 kWh/100 km. Ja pääsivät tosiaan maaliin, rangea jäi jäljelle vielä 20 km.

Kuopion kilpailussa testattiin myös EcoRunin uuden yhteistyökumppanin Kihon ajoneuvojen seurantajärjestelmää. Kaikkien osallistujien autoihin laitetaan seurantapalikat, jotka lähettävät koko ajan pilveen tietoa, missä autot liikkuvat ja millä nopeudella.

Järjestelmä tulee olemaan käytössä tulevan viikonlopun AL-Helsinki EcoRunissa, mutta en tiedä missä laajuudessa. Lajiryhmässä olemme ainakin pohtineet, että siitä voitaisiin tarkistaa saapumisajat aikatarkastuspisteille sekä tarkkailla mahdollisesti ylinopeuksia samaan tapaan kuin Skoda Economy Runissa.

Ps. En ole ikinä kuorruttanut autoa näin tehokkaasti mudalla!