19.10.2020
7900 sähköautoa tieliikenteeseen rekisteröitynä Suomessa Q3/2020
Sähköautot ja lataushybridit, eli latausautot kaikkinensa lisääntyvät nyt kiihtyvällä tahdilla tieliikenteessämme. Syyskuun lopussa 2020 tieliikenteeseen oli rekisteröity Suomessa 7900 sähköhenkilöautoa ja 40 021 lataushybridihenkilöautoa. yhteensä latausautoja oli siis 47921 kappaletta. Kasvu on voimakasta, koska vuosi aiemmin, sähköautoja oli 4204 kpl ja lataushybrideitä 20 829 kpl, eli yhteensä 25 033 kpl. Määrissä on tapahtunut lähes kaksinkertaistuminen vuoden aikana.
Liikennekäytössä olevien ajoneuvojen rekisteröintimäärien lähde: Traficom/tilastotietokanta
Väestömäärän lähde: Tilastokeskus/väestörakenne
Latauspaikkojen määrän lähde: Sähköautoilijat ry, latauskartta.fi
Tesla on yleisin sähköauto teillämme
Sähköautoista 3060 kappaletta on Tesloja, eli ylivoimaisesti suurin osa, peräti 39% kaikista sähköautoista. Toiseksi yleisin sähköauto teillämme on Nissan, mutta Volkswagen tulee melkoisella varmuudella ottamaan toisen sijan vielä tämän loppuvuoden aikana nostamalla 956 määräänsä niin voimallisesti uuden ID.3-mallin toimitusten myötä.
Lataushybrdeistä yleisin automerkki teillämme on Volvo 10 501 määrällään ja toisena tulee BMW 6500 kappaleellaan. Bemareista ilmeisesti 294 kappaletta on I3:sen REX-versioita.
Sähköautotiheys kehittyy
Kun tarkastelen sähköautojen määrää maakunnittain ja suhteutan määrät viimeisimpään tietoon väestömääristä, huomaan sähköautojen tiheyden lisääntyvän mukavalla vauhdilla. Q3/2020 koko maassa sähköautoja oli 1,43 kappaletta tuhatta asukasta kohden, kun lukema oli vain kolme kuukautta aiemmin 1,16. Q2/2020 raportistani voi verrata maakunnittain sähköautotiheyden muutoksen yhden kvartaalin aikana.
Eniten sähköautoja on edelleen Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa lukumäärältään ja suhteessa asukaslukuunsa. Myös etelä-Pohjanmaan 1,08 kpl/1000 henkilöä on mielestäni maininnan arvoinen suoritus.
Myös latauspaikkojen määrä kasvaa
Viime vuosina onneksi myös latauspaikkojen määrä on kasvanut hyvällä tahdilla ja syyskuun 2020 lopussa Suomessa oli 1190 julkista sähköauton latauspaikkaa ja huomattavasti runsaammin yksittäisiä latauspisteitä.
Julkisia latauspaikkoja käyttävät sähköautojen lisäksi myös lataushybridit ja ainakin minun sähköautokokemuksellani jälkimmäiset tarvitsevatkin jopa enemmän asiointipaikkojen Type2-latausta pienestä sähköisestä toimintamatkastaan johtuen.
Lisäsin tästä johtuen edellisessä kappaleessa käyttämääni taulukkoon lähdetiedoiksi vielä lataushybridien ja latauspaikkojen määrät maakunnittain. Sähköautojen määrä + lataushybridien määrä on käytännössä latausautojen kokonaismäärä. Latausautojen kokonaismäärällä laskettuna Suomessa on 40,27 latausautoa yhtä latauspaikkaa kohden. Onneksi useissa latauspaikoissa on useampia latauspisteitä, joten tilanne on pääosin hyvin tasapainossa.
Latauspaikkojen määrä ja sijainti eivät kuitenkaan vielä kohtaa likimainkaan aina käyttötarvetta. Pikalatausta tarvittaisiin edelleen lisää koillis-Suomeen ja usean pikalatauspisteen paikkoja Tampereelta etelään päin. Asiointilatauspisteitä kaivataan jatkuvasti lisää nopeasti kasvavan latausutomäärän takia ja toistuvasti käyttäjänä kohtaan tilanteita, etten saa sähköautoani asiointini ajaksi lataukseen. Omalla 45 kWh akulla varustetulla e-208:lla tuo ei ole oikeastaan koskaan varsinainen ongelma, mutta toivoisin vähintään latauhybridikuskien saavan autonsa aina asiointilataukseen kun niin haluavat, jotta he saisivat autolleen lisää nolla-lähipäästöisiä kilometrejä.
Latauspaikkojen keskeisin haaste Suomessa on edelleen taloyhtiölaki ja sen taakse kätkeytyvät taloyhtiöiden päättäjät, jotka eivät salli asukkailleen pysäköintialueella olevien ikiaikaisten lohkolämmitintolppien muokkausta edullisimmilla tavoilla ja käyttäjän kustannuksella sähköauton latauspaikoiksi. Esimerkiksi omalle sähkö-Pösölleni riittäisi erinomaisesti 8A:n tai jopa vain 6A:n latausvirta kaupunkikodissamme.
Henkilöautojen kokonaismäärä jatkaa kasvua
Kaikkien henkilöautojen määrä jatkaa Suomessa kasvuaan. Syynä tähän on uusien sähkö- ja lataushybridien nopeasti kasvavan ensirekisteröintimäärän lisäksi voimakas käytettyjen autojen tuonti. Itse pidän valitettavana ilmiönä, että käytettyinä tuotujen autojen rakenteen johdosta Suomesta on edelleen tulossa Euroopan käytettyjen dieselien hautausmaa.
Koko automassaa katsottaessa sähköautojen ja lataushybridien määrät ovat edelleen niin marginaalisia, ettei niiden osuutta tahdo edes nähdä kaikkien liikennekäytössä olevien autojen määrän kuvaajasta. Tilanne kuitenkin muuttuu kiihtyvällä tahdilla kohti sähköisempää liikennettä, vaikka ajoneuvokannan muutos hyvin hitaalta tuntuukin uusien rekisteröintimäärien muutokseen verrattuna.
Keskustelu
Hei, odotat ID.3 rekisteröintejä vielä loppuvuotena. Käsitin tälle vuodelle Suomen kiintiöksi tuon 250 kpl, joista yli 200 kilvissä niin miten määrä voisi nousta voimakkaasti.
Jossain toisessa sivulla mainitsit ID.4:ten ensivuoden Suomi kiintiöksi 500 kpl onko tuo Q1seen vai koko vuoden kiintiö Suomeen.
Moi,
Voihan siinä käydä niinkin, ettei ID.3:sia saada loppuvuonna kuin esim 50 -100 autoa lisää Suomen toimituksiin. Mistäpä sitä tietää. ID.4:sten määrä, josta kirjoitin aiemmin oli myyjän kertoma määrä niiden ensitoimituseräksi. Kuinka monta sitten sen jälkeen tulee, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä.
Moi, kuluneella viikolla etsin parkkipaikkaa Helsingin keskustassa Teslalleni. Muutaman korttelin sisällä oli kolme muutakin Tesla Model3:sta parkissa ja vastaankin ajoi yksi. Täällä Tesla näkyy tosi vahvasti. Katulatauspisteet ovat lisääntyneet tänä vuonna, mutta jos asuisin kerrostalossa keskustassa, niin kyllä lataus saattaisi olla melkoinen haaste.
