Ajo-opetusta sähköautolla: oppitunti 1

Järjestän ajo-opetusta tyttärelleni sähköauto Nissan Leafillani. Kyseessä on täydentävää ajo-opetusta autokoulun oppimäärän lisäksi. Pyrimme pitämään ajotunnit 50 minuutin mittaisina ja opetuksellisesti sekä vaikuttavuudeltaan tavoitteellisina.

Ensimmäinen oppitunti sisälsi:

• ajoneuvon ulkoinen tarkistus ennen ajoonlähtöä
• ajoasennon säätäminen
• turvavyön käyttö
• ajoneuvon hallintalaitteet
• ajoneuvon valot ja vilkut
• turvallinen liikkeelle lähtö
• ajon lopettaminen

Ajoneuvon ulkoinen tarkistus ennen ajoonlähtöä

Oppimaan innokas tytär oli avaimet saatuaan heti tarttumassa kuljettajan ovenkahvaan, mutta torppasin hänen vauhtiaan hieman. Ensin olisi opittava, että kuljettaja on aina vastuussa ajoneuvonsa kunnosta ja turvallisuudesta. Siitä voi varmistautua vain tekemällä silmämääräisen tarkistuksen ennen ajoneuvoon nousua. Tarkistus piti sisällään renkaiden silmämääräisen paineen ja kulutuspinnan arvioinnin, valojen ja vilkkujen sekä rekisterilaattojen kunnon sekä sen, että mitään ei näytä epämääräiseltä tai muutoin vaaraa aiheuttavalta. Noin 30 000 kilometriä ajettu Leaf sähköauto oli erinomaisessa kunnossa odotuksieni mukaisesti.

Samalla opetin tyttärelle myös Leafin latauskaapelin vapautuksen avaimen napista painamalla, latauskaapelin irroituksen ja kaapelin laittamisen telineeseensä talon tolpassa sekä laltausuukkujen kiinnittämisen.

Vasta tämän jälkeen oli vuorossa ajoneuvoon nousu. 

Ajoasennon säätäminen

Oikea ajoasennon säätäminen on sekä mukavuus- että turvallisuusasia. Siksi oikeaoppiseen ennen ajoonlähtöä tapahtuvaan ajoasennon säätämiseen tulee tottua heti alusta alkaen. Oikea ajoasento haettiin tyttären kanssa yhdessä säätämällä istuin ensin sellaiselle etäisyydelle, että jarrun voimakkaasti pohjaan painamalla takapuoli nojaa tukevasti istuimen selkänojan alaosaan. 

Ajoasennon säätäminen jatkui seuraavaksi nojaamalla hartiat rennosti selkänojaa vasten ja asettamalla kädet suorina ranteet ratin yläosan päälle. Ratti jäi vielä liian kauaksi, koska se ulottui vain sormenpäihin, joten oli aika tehdä lisää säätöjä. Selkänojaa hiukan pystympään säätämällä tilanne korjautui, mutta ei tarpeeksi. Koska uudestakin Leafista puuttuu ratin pituussäätö, niin tyttären kanssa jouduimme tekemään kompromissin ja siirtämään istuinta vielä sentin-parin verran eteenpäin. Nyt on asento oikea ja turvallinen.

Seuraavaksi vielä tarkistimme istuimen korkeussäädön. Minua lyhyempänä tyttäreni halusi paremmin ulos nähdäkseen nostaa istuimen yläasentoon ja samalla myös polvikulma muuttui hyväksi vaikka istuin olikin nyt edelleen sen pari senttiä edenpänä.

Ratin korkeussäädön totesimme olevan kohdallaan, koska kaikki mittaristosta näkyi esteettä ja alemmaksikaan ei ollut tarvetta asettaa.

Ajoneuvoon virtojen kytkeminen käynnistämättä

Saadaksemme säädettyä peilit ja voidaksemme tarkistaa sekä opetella vielä ajoneuvon valaisimet kytkimme ajoneuvoon virrat ilman käynnistämistä. Tämäkin on opeteltava asia. Sähköauto Nissan Leafin virrat ilman käynnistämistä kytketään painamalla starttinappia keskikonsolista painamatta jarrua.

Nyt autossa on käytettävissä sähkölaitteet jonkin aikaa. Ajoasennon säätämisen kruunaa sivu- ja taustapeilien säätäminen kohdalleen. Taustapeilien sähkösäädöt siis tulivat samalla opetelluiksi ja taustapeiiä tässä autossa käännellään perinteisesti käsillä.

Autossa vielä istuessamme opettelimme ajovalojen kytkemisen päälle. Sovimme, että opetustilanteissa hän aina kytkee käsin valot päällä-asentoon ja ajon loppuessa pois päältä, vaikka autossa on täydellinen valoautomatiikka. Tämä siksi, että edelleen on paljon autoja, joissa valot pitää muistaa laittaa käsin päälle ja pois. Emme myöskääm tule käyttämään kaukovaloautomatiikkaa ajotunneilla, joten siksikin tämä käsin päälle kytkeminen on parempi vaihtoehto. 

Harjoitteimme vielä sumuvalojen kytkemisen sekä poiskytkemisen eteeen sekä taakse. Kuten myös kaukovalojen kytkemistä ja villkujen käyttöä vasemmalle ja oikealle.

Treenasimme myös tuulilasin pyyhkimen sekä lasinpesijän ja takalasin pyyhkimen käyttöä oikealla kädellä. Muutamia treenikertoja ja viikset alkoivat jo liikkua vaikka katse oli lukittuna suoraan eteenpäin kaukaisuuteen tuulilasin läpi. Hyvä.

Suoritimme vielä myös ulkoa päin auton valaisimiin tutustumisen. Miten toimivat ja missä ovat parkkivalot, päivävalot, lähivalot, kaukovalot, sumuvalot, vilkut, rekisterikilven valot ja kuinka käytetään ja miten näkyvät hätävilkut ja jarruvalot.

Turvavyön käyttö

Pienen ulkoilun jälkeen oli aika palata autoon takaisin. Jopa istuinsäätöjen säätöä tärkeämpi selkärankarutiini opeteltavaksi on turvavyön kiinnittäminen aina ennen liikkeelle lähtöä. Niin tehtiin tällä ensimmäiselläkin ajotunnilla jo ennen ajoneuvon käynnistämistä.

Hallintalaitteisiin tutustuminen

Ajoneuvon hallintalaitteisiin tutustuminen aloitettiin käynnistämällä sähköauto. Sehän tapahtuu pitämällä oikealla jalalla jarrua painettuna ja starttinappia painamalla. Tässä vaiheessa kävimme keskustelua polkimista ja jaloista. Vasenta jalkaa käytetään vain manuaalivaihteisen auton kytkimen painamiseen. Ei mihinkään muuhun. Sähköautolla ja automaattivaihteisilla autoilla yleisestikin käytetään vain oikeaa jalkaa ja kahta pojinta, joista oikeanpuoleinen on vauhtipoljin ja sen vasemmalla puolella on jarru.

Yleisesti ajoneuvoissa on seuraavaksi tutustuttavana vaihdekeppi, mutta sähköautossa voi melkein ennemmin puhua ajosuunnanvalitsimesta. Opetin, että jarrua pidetään pohjassa ja etuvasemmalla käyttämällä kytkeytyy peräytys ja mittaristoon syttyy R-kirjain merkiksi tästä. Jarrua painamalla ja takavasemmalla käyttämällä kytkeytyy eteenpäin ajo ja tästä merkiksi mittaristoon tulee D-kirjain, eli Drive. Opetin myös, että nappia painamalla kytkeytyy P-asento, joka lukitsee ajoneuvon perän ja auto pysyy paikallaan, mutta että me käytämme aina silti myös käsijarrua. Näin auto on pysäköitynä nelipyörälukossa, eikä liukkaimmallakaan kelillä lähde jyrkässäkään mäessä liukumaan. Opetin vielä myös N-asennon, eli vapaan kytkemisen pitämällä valitsintä hetken vasemmalla keskellä.

Turvallinen liikkeelle lähtö

Kuljettaja on aina vastuussa ajoneuvonsa kuljettamisen turvallisuudesta kaikilta osin ja tämä on pystyttävä toteuttamaan tinkimättä heti ensisenteistä alkaen. Meidän ensimetrimme olivat peräytystä omasta pihasta tielle. Olimme jo jonkin aikaa istuneet autossa ja Leafin hatchbac-perän takaikkunasta sekä peileistä ei voi varmistua täysin, ettei auton takana ole jotain alle metrin mittaista pikkulasta liikkeelle lähtiessä. Siksi tytär kävävisi vielä kiertämässä auton ympäri ja sai vielä yhden turvavyön kiinnittämisen rutiiniharjoitteen palatessaan autoon. Sovimme myös, että emme käytä ajotunneilla hyväksi peruutuskameraa, vaan opettelemme peruuttamaan peileistä.

Sillä aikaa, kun hän kiersi auton, sain tilaisuuden poistaa käytöstä e-Pedalin. Hän ei tulisi ajotunneillani käyttämään sen lisäksi myöskän B-ajomoodia, propilottia tai adaptiivista vakionopeudensäädintä ennen ajokortin saamista. Vasta sen jälkeen perehdytän häntä näihin uusimpiin ajoavustimiin.

Autoon istuttuaan ohjeistukeni mukaan tytär jarrua painamalla käytti ajovalitsinta etuvasemmalla sekä painoi käsin sähköisen käsijarrun vapautinta ja alkoi hellittämään jarrua. Auto ei lähtenytkään ryömimään odotukseni mukaan. Unohdin vielä yhden automaattisen toiminnon, eli alamäkijarruavustimen. Siltä emme taida välttyä. Kerroin siis sen toiminnasta, että nyt pitää hiukan painaa kaasua päästäksemme liikkeelle. Painoin jo varovasti apujarrupojinta varautuen ryntäytykseen, mutta turhaan. Nätisti ja hiljaa tytär sai auton peruuttamaan ja ryömimään ohjeeni mukaan jarrua vasten.

Pihasta pois peräyttämisessä on heti tiukkeneva 180 asteen käännös vasemmalle. Ensimertreillä jo huomasin, että minun pitää selittää myös ajoneuvon liikedynamiikkaa. Kerroin ja aurinkolasikotelolla kojelaudan päällä havainnollistin, että tässäkin autossa vain etupyörät ohjaavat, eivät takapyörät. Siksi käännöksissä etupää tekee aina suuremman kaaren, kuin takapyörät. Peruuttaessa tämä tarkoittaa, että vasemmalle käännettäessä pitää muistaa varoa oikeaa etukulmaa osumasta mihinkään, koska se kiertää kauempaa.

Tämän pienen geometriaoppituntini jälkeen peräytys sujuikin kerralla aivan täydellisesti oikeaan kohtaan ajoradalla. Vilkkukin muistettiin laittaa vasemmalle ja hetkeksi pysähdyttiin miettimään, mitä kaikkea muuta liikennettä peräyttäessä pihasta ulos on huomioitava aina erittäin huolella.

Sitten ajoteillä olikin helppo laittaa jarrua painaen D-päälle ja lähteä eteenpäin. 

Ajoneuvon hallinta ensin hiljaisissa tilanteissa

Heti eteenpäin liikkumisen alettua pyysin tytärtä jarruttamaan auton pysähdyksiin. Pysäytys oli kuin seinään. Huomasin, että sen lisäksi, että olin ajatellut kertoa ajoneuvon sijainnista ajoradan oikeassa laidassa, meidän pitäisi myös harjoitella muutamalla treenillä ajoneuvon kiihdyttämistä ja hidastamista eri tehoisiin tilannetarpeisiin.

Ohjeistukseni mukaan ajolinja ajoradan oikeasta laidasta löytyi ja tästä alkaa varmasti jälleen se toistuva muistuttelu ja huomauttelu vuoroin ojaan ajamisesta ja liiallisesta vasemalle ajautumisesta, mutta nyt ajomme olisi niin lyhyt, että sitä ei vielä tulisi vastaan.

Sen sijaan ajoimme kotimme lähellä olevalle hiekkaparkkipaikalle harjoituttaakseni muutaman kerran eritehoisia kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä jyrkkiä käännöksiä pysähdyksistä hallitusti lähtien. Noin viiden kerran jälkeen löytyi hyvä tuntuma jarruun sekä kaasuun. Hän pystyi hallitusti pyyntöni mukaan tekemään äkkijarrutuksen tai pehmeän pysäytyksen. Osasi kiihdyttää tasaisen dynaamisesti sekä uskalsi survaista vauhtipoljinta runsaamminkin. 

Kyseisellä parkkipaikalla oli riittävästi tilaa tehdä u-käännökset, joten niissä saatiin harjoiteltua myös ratin ja ajolinjan suhdetta käännöksissä. Ensin käännösten alkuvaiheen ratinkäännöt olivat ponnettoman hitaita ja kädet meinasivat mennä ristiin. Vastaavasti palautukset meinasivat venyä ylikäännösten puolelle. Muutamien kierrosten jälkeen kuitenkin kädetkin alkoivat ratilla pyöriä sujuvasti ja alkukäännös oli riittävän rivakka ja palautuksenkin oikea-aikaisuus alkoi löytyä.

Oli aika todeta ensimmäisen ajo-oppitunnin lähestyvän loppuaan ja jäljellä oli enää kotiin ajelu lyhyen kotikorttelin verran ja ajoneuvon pysäköinti.

Ajoneuvon pysäköinti

Ajotunnin viimeiset asiat olivatkin pysäköintiä kotipihaan. Ensin auto tuli osata ajaa riittävän lähelle kodin seinää. Sitten P-päälle ja käsijarru päälle. Virtanapista auto sammuksiin, valot pois. Tai siis todellisuudessa tässä autossa automaattiasennolle. Sitten vasta turvavyö auki, latausluukun avaus ja ajoneuvosta poistuminen.

Vielä auto lataukseen ja lämpimät kiitoshalaukset ihanalle ajo-oppilaalleni. Tästä tulee taas ihana vuosi :-)