Erilaisen sähköpyörän koeajoraportti -Fazua-moottorinen Canyon Roadlite: ON 6

Kirjoitin otsikkoon, että erilaisen sähköpyörän koeajoraportti ja sille on katetta kolmella tavalla. Ensinnäkin omat aiemmat kokemukset ovat lähinnä noin vuosi sitten varastetuista Haibike Sduro Fullseven 5.0 -täpäristä sekä Haibike Sduro Hardnine 2.0 -jäykkäperämaasturista, joten henkilökohtaisesti tämä Canyon on itselle uudenlaisesta pyöräluokasta. Toisaalta myös omat silmämääräiset havainnot kertovat, että suuri osa sähköpyöristä on kaupunkiliikenteessä ja maanteilläkin maastureita. Toki muitakin on, mutta se kolmas erilaisuuden peruste itselle ja tämän kirjoituksen kirjoittamiselle on Canyonin tässäkin pyörässä käyttämä Fazuan akku- ja voimansiirtopaketti. Kirjoitan siis tähän kuvailua pyörästä sekä ensikokemuksia koeajolta.

Canyon Bicycles on saksalainen pyörämerkki

Canyon on saksalainen pyörämerkki, joka on saanut alkunsa 1985, mutta ensimmäiset Canyon-merkkiset pyörät tulivat markkinoille vasta vuonna 1996. Canyon valmistaa pyöriä laajalla skaalalla ja niitä nähdään myös erilaisissa kilpailuissa. Itse sain muutamalta Canyoneja aiemmin tai edelleen omistavilta ystäviltä positiivisia kommentteja merkin tuotteista, muuta aiempaa tietämystä saati mitään aiempaa kokemusta itsellä ei ole.

Pyörä tilattiin Canyonin nettisivuilta, enkä edes tullut selvittäneeksi olisiko niitä voinut muualta ostaa. Huoltoverkostoa löytyy myös Suomesta ja läheltä kotiammekin. Meidän tilaukseen valikoitui Roadlite: ON 6, mikä luokitellaan Canyonin sivuilla kaupunkipyöräksi ja varmaan jossain toisaalla hybridiksi. Pyörä tuli melko tarkoin tilausvahvistuksen lupaamassa aikataulussa. Kun pyörä saapui, se ilmestyi myös tilausvaiheessa luomani Canyon tilin pyörävarastoon, mutta en ole aivan varma tuliko se sinne jotenkin aivan automaattisesti vai miten. Tuo Canyonin pyörätalli on oivallinen seikka, koska siellä on tallessa pyörän sarjanumero ja sen kautta pystyy tilaamaan juuri omaan pyörään sopivia kulutusosia sekä tarvikkeita.

Canyon Roadlite: ON 6, Fazua-moottorin erikoisuutena mahdollisuus ajaa myös ilman moottorin ja akuston painoa

Canyon Roadlite: ON 6 -sähköpyörä on valmistajan sivuston mukaan tarkoitettu päällystetyilä teillä ajamiseen. Pyörä on kompaktin kokoinen ja kevyt. Meidän pyörä on noin 165 cm pituiselle henkilölle ja S-koko oli juuri oikea, kuten valmistajan sivuston kokoavustajakin kertoi. Pyörä on ehkä sähköpyörien genressä eniten katupyörä. Myös mukavuusmaantiepyörä -nimistystä näkee käytettävän.

Ajokuntoinen alumiinirunkoinen ja hiilikuituisella etuhaarukalla varustettu pyörä painaa 16,5 kg ja siihen päälle hämmentävän kevyet alumiiniset lokasuojat, valot ja soittokello. En ole saanut koko fillaria vaakalle, mutta todennäköisesti kokonaispaino on noin 17 kg, mikä on huomattavan paljon vähemmän kuin aiemman Haibike-maasturimme yli 23 kg. Toki painoa on taasen huomattavan paljon verrattuna Canyonin vastaavaan luomu-pyörään. 

Fazua-moottoristen sähköpyörien erikoisuus on kuitenkin mahdollisuus ajaa niitä luomuna, ilman akuston sekä moottorin lisäpainoa. Fazuan moottori sekä akku lähtevät kätevästi lukon avattua kokonaisena pakettina pois ja niiden tilalle voi tilata, ja tilaankin meidänkin Canyoniin, Fazuan kuljetuskotelon. Tuo kuljetuskotelo laitetaan akku- ja voimansiirtopaketin tilalle, jolloin pyörä kevenee noin 4,6 kg:n verran ja painaa noin 11,9 kg ns luomuajossa. Vertailun vuoksi, Canyon Roadlite 6 ilman ns luomuversiona painaa 10,6 kg.

Vaikka Canyon merkkinä ja valmistajana on saksalainen, lukee pyörässämme rungossa sarjanumeron viereässä made in Cambodia. 

Miksi ei jousitettua pyörää, kun aiemmat ovat olleet?

Minulta on jo kysyttykin, että miksi ei vähintään etujousitettua tai jopa täpäriä? Jo silloin kun pitkäkyntiset eivät olleet vieneet sähkömaastureitamme, haaveilin sähköauvusteisesta katupyörästä. Itse valitsen myös sähköavusteiseen katupyörääni mieluummin keveyttä kuin joustot. Lisäksi aiemmat kokemukset joustokeuloista sekä takajousituksista puolsivat katupyörästä näiden osien pois jättämiseen. Olen kokenut halvimmat joustokeulat hiukan turhan huonosti toimiviksi ja esimerkiksi Suntourin keulat, mitä edellisissä pyörissämme oli, olivat huoltotoimenpiteiltään lähinnä tasoa: päivitä parempaan koko homma. Ja niin teinkin, vaihdoin Marzocchin keulaan, jolloin jousitus alkoi toimia. Takajousikin olisi pitänyt päivittää johonkin parempaan jo. Halusin siis keveyden lisäksi etu- ja takahaarukkaan jousituksen puuttumisella huoltovapautta sekä laatua.

Sähkötäpärien aika voi olla taas joskus myöhemmin uudelleen katupyörän rinnalle, mutta nyt tilasin ensin jo tämän kirjoituksen kohteena olevan Roadlite: ON 6:den rinnalle Canyon Endurance: ON 7 -sähköpyörän M-koossa, eli itselleni sopivan kokoisena. Mittailimme rungon mittasuhteita ja arvioimme, että voimme lyhentää tuon Endurancen satulatolppaa hieman, jolloin se palvelee myös meitä molempia. Endurance tulee ensisijaisesti maantiepyöräilystä nautiskeluun, ei niinkään päivittäiseen työmatka-ajeluun.

Fazua Evation Ride 50 -sähköistä Pedelec -voimaa pyöräilyyn

Fazua on vuodesta 2013 alkaen valmistanut intohimolla sähköistyksiä polkupyöriin. Fazua Evation Ride 50 on yksi valmistajan sähköpyörien voimalinjoista. Tehoa tämä voimalinja tuottaa polkemisen avuksi enimmillään 250 W / 55 Nm. Kyseessä on Pedelec -keskiömoottori, eli moottori tunnistaa polkijan poljinvoimaa ja tuottaa lisäapua tarpeen mukaisesti. 

Avustustehoja on käytettävissä kolme, tai sitten voi ajaa ilman avustusta myös moottori paikallaan. Vaikka Fazuan tuottama maksimivääntö jää nykyisten (usein noin 70 Nm) tehokkaimpien sähkömoottoreiden tasoa alemmas, on suurin avustusteho meidän käyttöön käytännössä tarpeeton. Ajoimme aiemmilla Haibikeillakin useimmiten kahdella matalimmalla avustusteholla ja kapearenkaisella hyvinrullaavalla ketterällä katupyörällä myös ajovastukset ovat pienemmät.

Miksi katupyörään pedelec sähköavustus?

Olen myös saanut jo kuulla, että ei katupyörässä kuulu olla sähköavustusta. Joidenkin mielestä koko idea on pilattu nyt. Harrastuneemmat ja parempikuntoiset saavat olla puolestani tuota mieltä, mutta itse pari vuotta vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla pelkkää massakautta jälleen kerran eläneenä joudun toteamaan, että sähköavustus on katupyörässäkin se syy, miksi tulee lähdettyä edes lenkille. Sähköauvustus on myös syy lähteä seuraavankin kerran, kun ensimmäiset pitkät ylämäet ja vastatuuleen paluumatka eivät ole tappaneet huonokuntoista polkijaa. Aiempien sähköpyörien kokemuksella tiedän, että sähköavustus myös pidentää ajolenkkien pituutta ja kestoa tuntuvasti, eli parantaa kuntoa nopeammin ja minulle oikealla tavalla. 

Keskiömoottorinen Pedelec vai napamoottori? Valinta tämän osalta oli jälleen puhtaasti kokemuspohjainen. Olen kokenut Pedelecit itselle mielekkäämmäksi, jotenkin enemmän polkupyörämäisiksi, kuin napamoottorit. En myöskään kaipaa peukalokahvaa painamalla tapahtuvaa mopomaista ajoa.  

Canyon Roadlite ON: 6 kompenentit

Uskoisin, että tämän sähköpyörän komponentit ovat meidän käyttöömme riittävät kaikilta osin. Listaan niitä tähän ja vertaan vastaavaan luomu Roadlite 6 -pyörän komponentteihin.

• Molempien runko on alumiinia, jostain syystä, mikä ei vielä ensikoeajollakaan selvinnyt, sähköiselle versiolle sanotaan olevan jousitettu keula. En todella tunnista, missä se jousitus olisi.
• Paino: 16,3 kg vs luomu 10,6 kg
• Etuhaarukka: Canyon FK0074 hiilikuitu vs luomussa FK0049CF disc hiilikuitu
• Voimansiirto: Shimano Deore XT 12 molemmissa (pitkä häkki). Shimano Deore XT -osasarjat paremmuusjärjestyksessä suhteessa muihin: Alivio - Deore - SLX - Deore XT ... eli kyseessä on muidenkin käyttäjien kommenttien mukaan laatusarja.
• Vaihdevipu: Shimano Deore M6100 12-vaihteinen molemmissa (voi vaihtaa jopa 3 vaihdetta kerralla)
• Takaratas: Shimano Deore 12-vaihteinen vs luomussa Shimano SLX (molemmissa välitysalue 10-51)
• Kampisarja: Samox EC38 48T vs luomussa Samox TAM37 46T
• Pyörän mukana tulleet suhteellisen asialliset flättipolkimet vaihdettiin hetimiten Crankbrothers Doubleshot 1 -polkimiin, joissa on toisella puolella lukot ja toisella puolella flätit. Näihin olemme tottuneet pyörissä, joilla ajetaan kaupunki- sekä matka-ajoa.
• Ketju: Shimano M6100
• Jarrut: molemmissa levyinä Shimano RT10 160mm, sähköpyörässä Shimano MT200 / UR300, luomussa MT201/UR300
• Kiekot: Alexrims TD19, Shimano MT400 Centerlock, vs luomu Alexrims CRD30, Shimano TX505/MT401 12S
• Rengas: molemmissa Schwalbe G-one, sähköpyörässä mainittu Racequard
• Satula ja tolppa: molemmissa Canyon Sport EP1249, alumiini satulatolppa 27,2mm
• Lisävarusteet: tilasimme pyörään tarkoitetut ja siihen erinomaisesti istuvat alumiini lokasuojat sekä valaisimet ja kellon. Samat varmasti käyvät myös luomuun.
• 

Pyörän kokoaminen

Pyörä toimitettiin DHL:n toimesta ja viimeisen mailin huolehti Suomen Posti, jonka kanssa sovittiin nouto Pirkkalan varastoon. Pyörä sopi kuljetuslaatikossaan ID.4:n takakonttiin takaistuimen kaadettuna. Kuljetuslaatikosta purkuun sekä kokoamiseen olisi ollut hyvät ohjeet sekä videotkin, mutta eihän niitä tullut katsottua, joten kokoaminen sujui muutaman pyörän kokoamisen kokemuksella intuitiivisesti helpolla. Ensin kuljetuslaatikosta irtotavaroita ja laatikoita pois, sitten pyörä poikittain kuljetuslaatikon päälle, jossa ojaintangon sekä eturenkaan kiinnitys.

Akkulataukseen ja lisavarustelistalta tilattujen lokasuojien kiinnitykseen. Lokasuojien kiinnittämiseksi molemmat renkaat jouduttiin irroittamaan ja melko vähän pyörien kanssa pelanneelle takarenkaan takaisin paikalleen saaminen lokasuoja kiinnitettynä tuotti päänvaivaa. Ainoaksi keinoksi millä onnistuimme, päädyimme irrottamaan vaihteensiirtäjän. Sen takaisin saamisessakin oli Shimano noviisille hetken opettelu, jotta saimme oikeaan asentoon. Yllättäen en edes onnistunut pilaamaan vaihteiden säätöjä tai vääntämään korvaketta tai muuta pilalle. Paikalleen säädetyt lokasuojat istuvat silminnähden kauniisti sulavalinjaisessa pyörässä. Jotain aivan muuta kuin kaikenmaailman kuralärpäkkeet heilumassa jopa kymmenien senttien päässä renkaista. Tämä pyörä tulee myös arkiseen työmatka-ajoon, joten kuralta suojaaminen on perusteltua.

Vielä kello paikalleen, valot ladattuina paikalleen, renkaisiin lähes kumeissa ilmoitettu maksimi ilmanpaine, polkimet kiinni ja akun täytyttyä pääsee koeajolle.

Koeajon tunnelmia

Ensimmäiset koeajot tehtiin omassa pihassa sekä lähiympäristössä pienissä pätkissä kuivalla aurinkoisella noin +10°C kelillä. Pyörän ohjausgeometria on etenkin sähkömaastopyörien jälkeen erittäin nopean ja tarkan tuntuinen. Ketterä keveys sekä kaiken laadukas jämäkkyys on ensivaikutelma. Aiemmin täysjousto- tai etujoustosähköpyöriin tottuneena ensimmäisten kilometrien aikana tuntui, että jokaikinen hiekanmurunenkin välittyy takapuoleen, mutta pian pyörällä oppi ensinnäkin joustamattoman kapearenkaisen pyörän ajolinjat sekä muistamaan keventää takapuolta tarvittaessa. Pyörä ylittää epäatasaisuudet eleettömästi, kuten uuden laadukkaan pyörän kuuluukin.

Ohjaustanko on leveähkön tuntuinen ja jään odottamaan kokemusta mahdollisesti myöhemmin tilattavaksi tulevasta Endurance-versiosta kippuroine sarvineen. Ajoasento on jonkin verran etukeno myös 165 cm kuljettajalla, mutta ei vielä suoranaisesti käsille nojaava. Uskoisin tuollaisessa asennossa olevan mukava ajaa pidempääkin reittiä.

Fazua-voimansiirron säätöyksikkö on viistoputken yläpäässä, joten sen käyttö oli ollut syytä opetella jo ennen koeajoa. Keskeltä sekunnin painallus käynnistää avustuksen tai sammuttaa sen kokonaan . Vasemman puolen hipaisukohtaa ylhäältä painaessa avustustaso kasvaa ja alapuolelta pienenee. Avustustasoja on kolme, tai sitten voi ajaa ilman avustusta. Ensimmäisillä kilometreillä oli tunne, että tehonsäätöä käyttääkseen pitää pysähtyä, mutta muutaman kokeellisen säätötoimenjälkeen siihen jo yllättäen tottuikin. Havaintona tehonsäätimestä myös, että aivan muuhun kuin pyöräilyyn tarkoitetulla nahkakäsinellä en saanut vaihdettua ajon aikana avustasoa, vaan jouduin ottamaan käsineen pois kädestä. Avustuksen tehon tarkistuksen koin kuitenkin auringon paisteessa ajaessa turhan vaikeaksi ajon aikana. Mitään ohjaustangossa olevaa säätö- ja mittariyksikköähän tässä pyörässä ei ole vakiona. Sen sijaan tilaamme varmastikin pyörään kännykälle telineen, koska bluetoothilla Fazuan sovellus antaa tarvittavaa ajonaikaistakin tietoa.

Odotusarvojenkin mukaisesti pyörä on kevyt polkea myös ilman avustusta ja tasaisilla osuuksilla tuli poljettua enimmäkseen yli 25 km/h, eli avustus oli jo lakannut. Kahdella pienimmällä avustustasolla avustuksen loppumista ei kovin merkittävästi edes huomaa, koska pyörä rullaa niin kevyesti ilman avustustakin. Suurin avustustaso on aiempien Haibike-pyöriemmekin tavoin jo epäluonnollisen tuntuisen voimakas avustus.

Toisen koeajopäivän ajolenkkini oli 16,71 km pituinen ja kääntöpisteenä toimi Turtolantietä Hervannan mäen päälle ajaminen sekä siiitä takaisin kääntyminen. Kyseessä oli rapakuntoisen 52 vuotiaan yli 100 kg painavan miehen toinen pyörälenkki kahteen vuoteen, joten joku muu ajaisi perus-Jopolla tuon lenkin nopeammin kuin minä. Nyt ei kuitenkaan ole miehen kunnon vertailusta kyse, vaan pyörän avustuksen riittävyyden testaamisesta.

Ajoin menomatkan Hervannan mäen alle asti matalimmalla avustusteholla ja siten sain vähintään riittävät lämmöt itselle ennen mäkeä. Todellisuudessa jaloissa alkoi jo tuntua vähän turhankin paljon. Osasyynä saattoi olla myös se, että satula jäi valitettasti minua 10 cm lyhyemmän kuljettajan säätöön, eli oli erittäin paljon liian matalalla minulle. Vakiona pyörässä ei ole satulatolpassa pikasäätöä. Hervannan mäen alla laitoin avustuksen suurimmalle teholle ja liikkeelle lähtiessä pystyin hetken matkaa polkemaan jopa 4. vaihteella, mutta jaloista vain loppui voima treenin puutteen takia. Pian vaihteisto oli ykkösellä, mutta Fazuan 55 Nm vääntö oli riittävän ponnekasta saamaan läskin istuallaan plkien polkijan mäen päälle asti. Takaisin ajoin toiseksi suurimmalla, sinisellä avustustasolla ja siinä saikin sitten jo mukavaa vauhdin hurmaa. Tämä koeajolenkki kulutti akuston merkkivalopalkista vain yhden pisteen pois.

Pyörä toimitettiin kohtalaisen menettelevillä flättipolkimilla, mutta tilasimme siihen jo Crancbrohtersin Double Shot 1 hybrid -polkimet, joissa on toisella puolella lukot ja toisella puolella flätit.

Jarrut toimivat yhden tai kahden sormen puristuksella kohtalaisella puristusteholla, vaikka aiempia maastureissa käyttämiäni Maguroita tuntuvasti enemmän voimaa tarvitaankin. Jarruvoiman säätäminen on myös kohtalaisen loogisen tuntuista.

Sähköavustettua toimintamatkaa pyörälle luvataan 120 km, mutta aiempien kokemusten mukaan se vaihtelee hurjasti riippuen ajotavasta ja tämän kaltaisella pyörällä se voi olla tuntuvasti pidempikin. Toisen koeajopäivämme aamun kaksi ajolenkkiä olivat yhteensä 40 km ja akkua kului viidestä LED-merkkivalosta kaksi, joten aika hyvää toimintamatkaa enteilee käytönnön ajoon. Ensilenkeillä satula tuntui olevan mukavasti päin persettä, eli näyttäisi siltä, ettei ole tarvetta lähteä vaihtamaan sopivampaa istuinta.

Pientä säätötarvettakin löytyi uudesta pyörästämme. Etukiekko ei ole suora ja kyse ei ole kumin paikallaan olemisesta, vaan havaittavaa heittoa, ehkä 4 mm on itse kiekossa. Sen korjaust toki hoituu tietenkin osaavalta rihtaajalta helposti ja nopeasti.

Iäkkäässä kaupunkiasunnossa sähköpyöräilyn erityispiirteitä

Saimme noin vuosi sitten karvaan opetuksen sähköpyörien säilyttämisestä kaupunkikodissamme, kun molemmat Haibiket lähtivat sisäpihalta varkaiden mukaan. Mikään lukko ei pidätellyt, vaan toisen pyörän mukaan lähti kokonainen pyörätelinekin, koska se oli ollut helpompi ottaa vähin äänin kyytiin. Nyt säilytämme pyörää kotona 4. kerroksessa toimistohuoneemme nurkassa.

Vanhassa talossa kuitenkin hissi on pieni ja tästä syystä etujousitettu saati täysjousitettu maastopyörä eivät sopineet hissiin. Noiden käytännössä varusteltuna noin 25 kg painavien pyörien kantaminen jokaisen arjokerran välissä käytännössä viiden kerroksen verran rappusia ylös oli sen verran työlästä, että se olisi tappanut niiden arkisen käytön. Nyt tilanne on toisin ja se oli myös yksi pyörätyylin valinnan peruste. S-kokoinen Roadlite: ON 6 mahtuu hissiin kohtalaisella vaivalla, mutta se on myös kohtalaisen vaivaton kantaa ylös ja alas rappusiakin. Testasin myös kantamista ja oma käsivarteni mahtuu kolmiosta läpi. Kun pyörän nostaa olkalihaksen päälle, ei olkapäälle solisluun päälle, sitä on yllättävän vaivaton kantaa etenkin alaspäin. Kompaktimman kokonsa ansiosta pyörä on myös kohtalaisen helppo varastoida kotona sisällä. Pitää vain ostaa sen alle sopiva kuramatto.

Huomio, alla oleva kuva on vain demonstraatio, tietenkään Stetson päässä kukaan ei aja pyörällä.

Lataaminen

Itselle ehkä ainoa pettymys, mitä en älynnyt etukäteen selvittää, on ettei akkua voi ladata sen ollessa paikallaan. Tai ainakana en siihen keinoa löytänyt. Moottoriosan pohjassa on napakan suojan alla USC-C -liitinkin, muttei latausliitintä.

Tyhjästä täyteen lataaminen estää 3-4 tuntia ja akku riittänee meidän käytössä parin - kolmen päivän tarpeisiin, mutta todennäköisesti latausta tullaan tekemään lähes päivittäin ajopäivien lomassa. Laturi on aiempiin Haibikeissä olleisiin latureihin verrattuna kevyt, joten senkin mukaan ottaminen on pieni vaiva, jos päädymme jälleen esimerkiksi Saariston rengasreitin kaltaisille useamman päivän kestoisille nautiskelupyöräretkille.

Yhteenveto

Pyörän listahinta oli ostohetkellä muistaakseni aika lähelle nykyisen Roadlite: ON 7 tasolla, eli noin 3 149 euroa, mutta tilasimme omamme Canyonin Outlet-varastoversiona, jolloin hinta jäi selkeästi alemmalle tasolle sisältäen lokasuojat, valot ja kellon. Outlet-varaston pyörää tilatessa oli maininta, että pyörässä saattaa olla vähäisiä käytön jälkiä, mutta yhtään ainutta käytön jäljen kaltaistakaan emme omastamme löytäneet. Onko tuo paljon pyörästä? No onhan se ihan hemmetin paljon pyörästä, myös sähköpyörästä. Emme haluamaamme pyörää kuitenkaan merkittävästi halvemmallakaan löytäneet.

Ensivaikutelma pyörästä on sen verran hyvä, että harkita tämän rinnalle tilattavasta Canyon Endurance: ON 7 pyörästä M-kokoisena sai hyvää vahvistusta. Kippurasarvinen M-kokoinen Endurance tulisi meille molemmille ajoon, eli tuon S-kokoisen pyörän mittoja ja Endurancen mittakuvia katselemalla uskoisin sen M-koossa taipuvan 165 cm sekä 176 cm kuskeille, vaikka ko pyörä mittataulukossa M-koon pituushaarukka alkaa 174 cm:stä ylöspäin.

Canyon Roadlite: ON 6 tulee palvelemaan varmasti meillä hyvin työmatkailua, mutta myös mahdollisen rinnalle ostettavan Endurancen kanssa harrasteena ja kuntoiluna maantiematkoista nauttimista. Kurapoluille saati alamäkeen näillä vehkeillä ei ole mitään asiaa. Sinne on aivan eri pyörät.