Joustotolppa tuo etujousitettuun sähköpyörään lisämukavuutta

Sähköpyörä sopii mainiosti sähköautoilijan harrastevälineeksi kirjoitin elokuussa 2019 ja tuosta tarinasta voit lukea yleista tietoutta sähköpyörästä ja silloin esittelyssä oli "täpäri", eli täysjoustopyörä. Se sopii erinomaisesti hiukan pahemmillekin ja juurakkoisemmillekin poluille kuntoiluun ja jopa DH-mäessä hauskanpitoon.

Haibike Sduro Hardnine 2.0 vuosimallia 2019

Jos sähköpyörällä ajetaan hyväpintaisilla teillä, hiekkateillä ja kohtalaisilla kuntopolkujen tyylisillä alustoilla, puoltaa jäykkäperäinen paikkaansa ja nyt kirjoittamisen kohteena oleva Haibike Sduro Hardnine 2.0 maksaa jäykkäperäisenä noin 2300 - 2400 euroa, kun taasen täysjousitettuna noin 2900 - 3000 euroa. Jos omassa käytössä takajousitukselle ei ole merkittävää lisäarvoa säästyy jäykkäperäisessä myös ennen pitkää vastaantulevilta takajousituksen huoltokuluilta. (Hard = Haibiken mallinimiöinnissä jäykkäperä).

Haibikemme mallinimen Hardnine loppuosa kertoo, että tässä sähköpyörässämme on 29" "kiekot", eli vanteet.  Kesäksi asensimme nastarenkaiden jälkeen takaisin Schwalben Smart Samit, jotka tulivat ensiasennuskumeina. Ne ovat sekalaiseen ajoon sopivat kumit, jotka ovat maastorenkaita hienommalla kuvioinnilla varustetut ja kohtalaisen hyvin rullaavat, mutta edelleen riittävän leveät myös pehmeämmille tai karkeille alustoille. Pyörässämme on edelleen myös sisuskumit, eli emme ole "litkuttaneet", eli muuttaneet niitä sisärenkaattomiksi eli tubelesseiksi. Tämän pyörän käytössä sisuskumillisetkin renkaat kestävät riittävän hyvin toisin kuin enduro- ja DH-käytössä olevissa pyörissämme. Taloutemme täpäri on varustettu 27" kiekoilla ja nämä 29" kiekot kyllä tuntuvat tasoittelevan myös osaltaan kulua hieman pienemmmän halkaisijan kiekkoja paremmin.

Haibiken nimiöinnissä viimeiset numerot ovat asteikolla 1.0 - 10.0 ja tällä kertaa 2.0 kertovat, että kyseessä on valmistajan mallistossaan käyttämistä osista edullisemman pään vaihteistoa, jarruja ja jousitusta sekä muita käyttöosia. Tämä pyörä on vuosimallia 2019 ja silloin se varusteltiin käyttömme mukaiseen sekalaiseen ajoon riittävän hyvillä ja toimivilla osilla.

• • Etuhaarukka on SR Suntour ilmajousitus 100 mm joustovaralla ja jousituksessa on ilmanpaineella jäykkyyden säätö sekä iskunvaimennuksen säätö. Tämä 10 sentin joustomatka ja Suntourin jousitus siis on riittävä kevyeen maastossa ajeluun, mutta rankemmassa menossa siitä loppuisivat ominaisuudet kesken.
  • Jarrut ovat Tektron M275 -hydrauliset jarrut 180 mm levyillä ja pysäyttävät pyörän normaalissa ajossa kaikissa tilanteissa vähintään riittävän tehokkaasti ja kevyelläkin kahden sormen puristuksella.
  • Vaihteisto on Shimanon Deore 6000 -sarjaa ja siinä on takapakassa 10 lehteä 11-42 hampailla. Vaihteisto toimii noin vuoden ikäisenä edelleen tarkasti ja napakasti ja vaihteet löytyvät joka kerta pyydettäessä viipymättä.

Joustotolppa SR Suntour SP12 NCX

Polkupyörissä tolppa tarkoittaa satulaa kannattelevaa putkea ja sen yläpäässä olevaa satulan kiinnitysmekanismia. Tolppia on useita erilaisia, kuten jäykkää tolppaa eri käyttötarkoituksiin, hissitolppaa ja joustotolppia. 

Nyt hankin ja asensin jäykkäperä Haibike Hardnine 2.0 -sähköpyörään kokeeksi SR Suntourin valmistaman SP12 NCX -joustotolpan 31,6mm * 350mm putkella. 800 grammaa painava tolppa on alumiinirakenteinen ja 48mm joustovaran tarjoava jousitus on toteutettu satulan kiinnitysmekanismin alla olevalla linkustolla ja yhdellä putken sisällä sijaitsevalla kierrejousella.

Säätövaraa  vakiojousella jäykkyydessä löytyy 65-95 kilon kuljettajille ja aika kivasti ainakin minun 90 kg ruholla sai kokeiltua erilaisia jäykkyyksiä. Jäykkyyden säätö on helppoa muuttaa tolpan pohjasta kuusiokoloavaimella. Me päädyimme kuitenkin pian tilaamaan omaan tolppaan asteen pehmeämmän jousen alle kympin hinnalla, jolloin ajosta sai säädettyä vielä miellyttävämmän.

Joustotolppa ei tietenkään korvaa täpärin takajousitusta, koska täysjoustopyörä joustaa merkityksellisesti eri kohdasta ja siinä jousittamaton massa jää pieneksi, sen sijaan jäykkäperä varustettuna joustotolpallakin jättää jousittamatonta massaa taka-akselille runsaasti. Tämä tuntuu esimerkiksi polkimien kautta joustotolppaa käyttäessäkin tietenkin yhtä voimakkaasti jalkoihin. Joustotolppa antaa jäykkäperälle lisämukavuutta esimerkiksi pidempää matkaa hiekkatiellä polkiessa, kaupunkiliikenteessä ja muilla epätasaisilla alustoilla ajaessa. Enduroajoon poluilla saati DH-mäkeen en koe joustotolpasta olevan merkittävää hyötyä. Tolpan jousituksesta puuttuu iskunvaimennus kokonaan ja pehmeäksi säädettynä jousitus haluaa tehdä ylimääräisen pomppauksen, mutta en usko tuosta olevan haittaa pienen tottumisen jälkeen, koska aiemmin kiinteällä tolpalla koko joustoliikkeen teki kuljettajan vartalo.

Huomioitavaa on, että kuvassa tolppa on aivan ala-asentoonsa laskettu M-kokoisessa rungossa, eli jos normi 350mm tolppa on ollut pohjassa asti saati ollut lyhennetty, niin tätä ei saa yhtä alas.

Tämä Suntourin valmistama XLC SP-S11 -joustotolppa maksaa ostopaikasta riippuen noin 75-100 euroa toimituskuluineen. Vielä tälläkin hankinnalla jäykkäperäinen jää täpäri-versiotaan edullisemmaksi, joskin kyse ei ole niinkään hinnasta, vaan käyttötarkoitukseen sopivimmista valinnoista.

Pedelec-sähköavustus

Molemmissa Haibiken valmistamissa sähköpyörissämme on Yamahan pedelec-avustukset. Pedelec lyhyesti selitettynä avustaa vain kuljettajan polkiessa ja ainakin näissä Yamahan tekniikoissa se tunnistaa pyöräilijän käyttämän voiman ja avustaa siinä suhteessa. Avustuksen voimakkuudelle on näissä neljä asetusta. Pääsääntöisesti avustus toimii kuin ajatus pienen totuttelun jälkeen. Sähköpyöriä löytyy myös takanapamoottoreilla sekä käsikaasulla ajettavina versioina, mutta Pedelciä ei siis avusta ellei kuljettaja itse polje.

Lainsäädäntö on rajannut sähköavustuksen tehon enimmillään 250 Watin tasolelle ja huippunopeuden 25 km/h tasolle. Näissä pyörissä oleva Yamahan PW-SE -moottori tarjoaa enimmillään 70 Nm väännön. Pidän tuota lainlaatijan asettamaa avustuksen enimmäisnopeutta 25 km/h, joka on kuin reipas juoksuvauhti, harmillisen matalana ja huomattavasti mielekkäämpi olisi esimerkiksi 35 km/h, enkä usko sen vielä lisäävän riskejä millään tavalla.

Sähköpyöristä lisää liikuntaa ja ympäristöystävällistä liikennettä

Sähköpyörä lisää parhaimmillaan tuntuvasti ihmisten liikuntaa. Näin on käynyt omalla ja useammankin tuttavani kohdalla. Pedelec-sähköavusteinen pyörä tasaa satunnaisemman kuntopyöräilijän, työmatkapyöräilijän tai ihan kenen vaan sunnuntaipyöräilijän sykettä pidemmissä ja jyrkemmissäkin nousuissa ja näin jaksamista riittää pidempiin pyöräilyretkiin.

Pyöräily on erinomainen ja erittäin monipuolinen kuntoilumuoto, joka etenkin ikääntymisen myötä olisi hyvää liikkuvuuden ja tasapainon ylläpitämisen vahvistamista.

Vielä parempaa on, jos pyöräily vähentää autoliikennettä ja korvaa edes osittain työmatka-, kauppa-, tai harrastekulkemisissa autoa.

Kannustan kaikkia rohkeasti kokeilemaan sähköpyörää. Ne ovat melko arvokkaita hankittavia, mutta omaa pyörääni kokeilleista jo useampikin on parin vuoden aikana päätynyt ostamaan oman sähköpyörän.