Käytetyissä sähköautoissa ostajan markkinaa vuonna 2024 -mitä on hyvä ottaa huomioon?

Käytettyjä sähköautoja on Suomessa myynnissä jo tuhansia ja taas tuhansia. Hintahaarukka käytetyissä vaihtelee noin kymppitonnista pariin sataan tuhanteen euroon asti. Käytetyissä on runsaasti uusina Suomeen rekisteröityjä sekä käytettyinä maahantuotuja. Tällä hetkellä mm Ruotsin kruunun matala kurssi houkuttelee sieltä hakemaan, tuomaan tai tuottamaan sähköautoja Suomeen. Miltä käytettyjen sähköautojen markkina näyttää helmikuussa 2024 ja mitä huomioida jos halajaa käytettyä sähköautoa? Kirjoitin joitain näkökulmia tähän blogikirjoitukseeni.  Käytän käytettyjen autojen tarjoomaa katsoessa Autotien autohakua ja sen rajauksia.  

Sähköauto vai ei sähköauto, ja millainen sähköauto?

Ensin kannattaa miettiä mihin autoa käyttää ja sitä kautta ehkä jopa listata mitkä ovat välttämättömyyksiä, joista ei voi tinkiä sekä toisaalta mitkä ovat kivoja tai mukavia asioita seuraavassa autossa. Eli mielestäni edelleen ensisijaisesti kannattaa lähteä valitsemaan itselle sopivinta autoa ja katsoa sen jälkeen mm käyttövoiman soveltuvuutta.

Avauskuva sekä ylläoleva on vuonna 2017 käytettyä sähköautoa katsellessa ottamani. Silloin käytettyjen sähköautojen tarjooma oli huomattavasti suppeampi ja pyyntihinnat vielä nykyistä tuntuvasti korkeampia.

Sähköauto on päöosin aivan tavallinen auto, jonka liikenne-energia on vain varastoitu akkuun ja liike saadaan aikaiseksi sähkömoottorilla tai useammalla.

Olennainen ero sähköautoiluun tulee sen lataamisesta. Sähköautoa ladataan yleisimmin ja eniten sen ollessa joka tapauksessa pysäköitynä kotona, töissä, kaupassa tai muualla. Itse suosittelen sähköautoa mieluiten vain jos saa kotona sujuvan latauksen onnistumaan. Silloin peruslatauksen latausnopeus on harvoin ratkaiseva asia. Pidemmillä matkoilla latausopeuskin tulee huomioitavaksi. Toki tiedän myös talouksia, joiden ainoa auto on sähköauto, eikä heillä ole kotilatausta ja ovat valintaansa tyytyväisiä.

Toinen sähköautoa harkitessa huomioitava seikka on toimintamatka. Mielestäni toimintamatkan on hyvä riittää arjen kaikki normaalit ajot sekä säännölliset mökki- tai mumolamatkat joko kokonaan ilman välilatausta tai sitten autoa käyttävien ja siinä matkustavien mielestä mielekkäällä välilatauksella. Mikäli vaakakuppi painaa enemmän sähköauton puolella

Siis valinnan osuessa sähköautoonkin, ensisijaisesti ratkaisee millaisen auton tarvitsee ja haluaa sekä miten paljon se saa maksaa.

Sähköautot alle 15 000 euron hintaluokassa

Alle 15 000 euron käytetyt sähköautot ovat pääosin tai jopa vallan lyhyemmän toimintamatkan sähköautoja. Pienemmän akun versiot soveltuvat monilla talouden kakkosautoksi tai esimerkiksi säännöllisen työmatkan edestakaiseen ajamiseen. Tähän hintahaarukkaan käytettyjen markkinassa tulee mm Nissan Leafeja 24 kWh:n sekä 30 kWh:n akuilla, mutta myös e-NV200 pakettiautoja sekä 40 kWh. Tarjolla on myös runsaasti mm BMW i3:sia, Renault Zoeja sekä muita merkkejä ja malleja. Osalla autoista on ajettu hyvin vähän, jopa alle 20 000 kilometriä, toisilla taasen jo 200 000 km tai yli. 

Etenkin pienempiakkuisissa, enemmän ajetuissa ja iäkkäämmissä kannattaa tarkistaa ajoakun kuntoisuus ja todellinen jäljellä oleva toimintamatka, jottei tule pettymystä. Hintaluokassa on tarjolla myös jonkin verran esimerkiksi Mersun B200e -sähköautoa, joissa ei ole lainkaan teho- tai suurteholatausta. Vastaavasti Nissan Leafeissa ja muutamissa muissa on hyvä tiedostaa, että teholatauksen latausyhde on CHAdeMO-tyyppiä, jonka verkosto ei ole enää laajentunut lähellekään CCS-latausverkoston tahdissa Suomessa, eikä tule jatkossakaan kasvamaan.

Tässä hintaluokassa on kuitenkin valinnanvaraa monen talouden arkisten työmatkojen harrastusten kulkemiseen, kunhan vain todellinen jäljellä oleva toimintamatka kohtaa todellisen tarpeen myös talven pakkaskeleillä. Vaikka olen 40 kWh Leafilla matkustellut itse Lofooteille ja Lappiin asti aikanaan, niin en silti näitä suosittele varsinaisiksi pitkän matkan autoiksi.

Ylläolevassa kuvassa ensimmäinen sähköautoni, Leaf 24 kWh odottaa luovutustaan autoliikkeessä. Se oli noin 400 ensimmäisen sähköauton joukossa Suomessa. Käsittääkseni auto palvelee edelleen jonkun talouden käytössä jossain päin Suomea. Toimintamatka toki oli jo uutena 21,4 kWh:n nettokapasiteetin akulla lyhyenpuoleinen, mutta ajoin sillä silti noin 125 000 kilometriä hauskoja sähköautoseikkailuita.

Sähköautot 15 000 - 35 000 hintaluokassa

Alle 35 000 euron hintaluokkaan saa jo WLTP-toimintatkaltaan myös yli 500 kilometrin autoja. Osa myös huomattavasti alle 100 000 kilometriä ajettuja. Tämä hintahaarukka, etenkin yläpäässä tarjoilee jo sähköautoja, mitkä saattoivat muutama vuosi sitten maksaa uusina pitkästi yli 50 000 euroa. Täällä on useita omastakin mielestä kiinnostavia sähköautoja.

Tarjolle tulee kiinalaisista esimerkiksi BYD:tä ja MG:tä. Korealaisista Kia ja Hyundai malleja. Volkswagen Groupilta Audeja, Volkswageneita, Skodia ja Cupria. Myös paljon muuta, kuten Teslan Model 3:sia myös Long Range -versioina ja Model S:n vanhempia vuosimalleja. Yksittäisenä henkilökohtaisesti jopa kiinnostavana yksittisenä autona on Tesla Model 3 LR, vuosimallia 2019 ja ajomäärä 78 000 kilometriä hintaan 34 990 euroa. Myynnissä on myös ollut käytettyinä omaa nykyistä ID.4:ää vastaavia 77 kWh akulla vuosimallia 2021 ja 127 000 - 170 000 km ajettuja noin 32 000 -  34 900 euron hintapyynnöillä. Näillä isomman akuston sähköautoilla ajaa jo talvellakin pidempääkin matkaa, etenkin Tesloilla tai muilla, joissa on myös akuston esilämmitys. 

Hintahaarukan alapäässä on vastaavia lyhyemmän toimintamatkan autoja, kuin on myös alle 15 000 euron hintahaarukassa tarjolla. Noin 20 000 euron hintaluokassa alkaa olla esimerkiksi Kia e-Niron ja Hyundai Konan 64 kWh akulla varustettuja versioita, jotka myös tarjoavat parempaa toimintamatkaa.

Yllä kuvassa vaihdossa autoliikkeeseen myymäni e-208 bongattuna jonkun potentiaalisen seuraavan omistajan koeajoa odottamasta vuonna 2021. Itse pidin suunnattomasti e-208:n ajettavuudesta, mutta toimintamatka ja latautumisen hitaus etenkin talvella eivät sopineet omaan käyttötarpeeseen.

Yli 35 000 euron hintaluokassa monipuolisuutta lisää

Kun käytettyjen sähköautojen hintaluokkaa lähdetään nostamaan yli 35 000 euron, alkavat ajomäärät vähentyä ja vuosimallit nuorentua. Vähemmän ajettuja ja yli 70 kWh:n akulla varustettuja sähkööautoja, kuten Enyaqeja, Tesla Model Y:tä ja montaa muuta alkaa saada noin 40 000 euron tasolta alkaen.

Hintojen kohotessa tulee mukanan tarjoomaan jo hyvin arvokkaita uudempia Teslan Model S ja X -autoja, EQS -Mersuja muita uutena hyvin arvokkaita autoja.

Tarjoomaa siis on runsaasti jo Suomessa ja Euroopasta hekamalla tai tuottamalla löytyy runsaasti lisää.

Kuvassa yllä nykyinen ID.4 lähdössä luovutuksesta käyttöömme. Autossa on 77 kWh:n akku ja sillä ajaa kesäkelissä 300 - 400 km käytännän toimintamatkaa ja talvella kahden puolen kolmea sataa kilometriä. Auto on ollut erinomainen käytössämme ja ainoa varsinainen puute on ajoakuston esilämmityksen puute. Näitä ID.4:sia on kymmeniä myynnissä käytettyinä 35 000 - 40 000 euron hintahaarukassa. Osalla on ajettu jopa alle 40 000 km. 

Joitain huomion arvoisia seikkoja sähköauton ostoa suunnitellessa

Olipa oston kohteena olevan auton liikenne-energia mikä tahansa, kannattaa käytettyä autoa ostaessa ensisijaisesti perehtyä auton yleiseen kuntoon. Kuluvat osat, maalipinta, alustan osat, sisustus ja muut vastaavat kuluvat sähköautossa aivan samalla tavalla kuin muissakin autoissa. Voimansiirron osalto on enemmänkin eroavuutta. Sähköautossa ei ole vuotavia pakoputkia, tukkeutuvia polttainesuuttimia, unohtuneita moottoriöljyn vaihtoja tai venttiilien säätöjä. Ei myöskään DPF-pöntön tyhjennyksiä tai urean hajoamisia tai jakopäänremontteja. Voimalinjaan liittyvän tekniikan osalta siis sähköutossa on useita tarkistuskohteita vähemmän, mutta toisaalta jotain erilaista ja jopa enemmän.

Sähköautossa olennainen tarkistettava asia on akuston kunto. Sähköauton akku hiipuu aina ajan sekä kilometrien kertymisen myötä. Tyypillistä on, että 100 000 - 150 000 kilometriä ajetun auton akuston kokonaiskuntoisuus voi olla esimerkiksi 90 % tasolla +/- 5 prosenttiyksikköä. Viimeaikoina on tullut tarjolle jo valinnan varaksi asti eri toimijoita, jotka tekevät akustolle kohtuullisella kustannuksella kuntotestejä. Ne ovat hyviä, ellei oma osaaminen riitä tuottamaan riittävän uskottavaa käsitystä akuston kunnosta.

itse joka tapauksessa haluaisin testata käytetyn sähköauton akuston kuntoa lataamalla sen ensin 100 % täyteen, ajaa sen jälkeen niin tyhjäksi kuin uskallus riittää ja sen jälkeen uudelleen lataaminen 100 % tasolle siten, että saa selvitettyä latauksen energiamäärän kWh. Auton akun varaustason laskun kuuluu olla tyhjäksi saakka loogisesti laskeva. Mikäli akun tyhjässä päässä tapahtuu nopea varaustason lasku, saattaa se olla merkki akuston kennojen balansoinnin epäsymmetrisyydestä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että joku tai jotkut kennot tai moduulit akustossa ovat muita heikkokuntoisempia ja mahdollisesti jo heti tai pian vaihtokunnossa. Tyhjästä täyteen lataamalla saa myös verrattua, että akustoon mahtuu edelleen suunnilleen alkuperäinen nettokapasiteetti. Tuossa lataamalla testaamisessa on kuitenkin hyvä huomioida lataushäviö, mikä vaihtelee tyypillisesti 10 % tai jopa 20 % välillä.

Sähköautoissa on hyvä myös tarkistaa tai tarkistuttaa akuston fyysinen kunto etenkin mahdollisten aiempien omistajien aikaansaamien pohjakosketusten ja lommojen varalta. Nykyisin katsastuksissa on hylkyperusteet määritelty, mikäli akuston kotelossa on lommoja tai painaumia.  Sähköautoilla on useimmiten erilainen takuukäytöntö akustolle, kuin muulle autolle, joten kannattaa tarkistaa kohdeauton takuun ehdot, voimassaolo sekä huoltojen toteutuminen asianmukaisesti (pl Tesla, jossa ei ole takuun edellyttämiä pakotettuja huoltoja).

Sähköautossakin kannattaa vähintään aistinvaraisesti tarkkailla voimalinjan kunto. Ehjän sähköauton moottori ei kuulu auton sisälle, eikä juuri uloskaan ajaessa. Pientä sähkömoottorin ääntä toki saattaa kuulua, mutta mitään selkeää vinkunaa, rahinaa tai muuta vastaavaa säröääntä ei pidä kuulua. EU:ssa määrätyn alhaisen nopeuden äänigeneraattorin ääntä ei pidä kuitenkaan sotkea ei-toivottuihin ääniin. Moottorin, perän ja vetoakselien toiminnassa ei tule olla ylimääräisiä välyksiä eikä siitä pidä kuulua klonksahteluita tai muita sivuääniä. Jos ylimääriä moottorin tai voimalinjan ääniä tai muita oireita koeajolla havaitsee, kannattaa pyrkiä koeajolle toisella samanlaisella autolla ja vertailla äänimaailmaa

Auton sisäinen laturi voi olla yksivaiheinen 3,7 kW:n tehoinen tai jopa kolmivaiheinen 22 kW:n tehoinen tai jotain niiden väliltä. Auton sisäisen laturin teho kannattaa varmistaa itse testaamalla myös peruslatausta latauspisteellä, mistä näkee lataustehon. Huomiona kuitenkin, että myös latauskaapeli saattaa rajoittaa lataustehoa. Olennaista on, ettei osta esimerkiksi 6,6 kW:n yksivaiheisella laturilla varustettua autoa kuvitellen sen olevan 11 kW:n kolmivaihelaturilla varustettu.

Suurteholatauksen tehokkuus kannattaa myös testata. Siinä on kuitenkin jo monta muuttujaa mukana ja testaaminen saattaa olla etenkin kokemattomalle sähköautoilijalle vaikeaa. Sähköutoissa on paljon eroavuuksia suurteholatauksen tehokkuuksissa saman automallinkin sisällä, jopa saman vuosimallin sisällä. Suurteholatauksen tehokkuutta voi testata ajamalla akun riittävän tyhjäksi, mielellään alle 10 % varaustasolle ja lataamalla riittävän tehokkaalla DC-laturilla. Ennen tuota testiä kannattaa kuitenkin selvittää ja tiedostaa, että onko koeajettavassa autossa akuston esilämmitys suurteholatausta varten. Mikäli sellainen on, pitää vielä tietää miten se saadaan päälle. Joissain autoissa lämmitys lähtee vain asettamalla auton ajotietokoneen omaan navigaattoriin kohteeksi tai välikohteeksi suurteholatausasema. Joissain sen voi käskyttää ajotietokoneesta suoraan päälle. Huomion arvoista on, että esimerkiksi -10°C kelissä ei välttämättä edes tunnin lämmittäminen riitä saamaan akkua tarpeeksi lämpimäksi. Tämä suurteholatauksen tehokkuuden toteaminen onkin seikka, missä kannattanee hakea vertaistukea myös ko automallin kokeneilta käyttäjiltä.

Muilta osin käytetyn sähköauton ostaminen on mielestäni kuin minkä tahansa muun käytetyn auton ostamisen suunitteluvaiheen tutkimista. Kuten mitä tahansa käytettyä autoa ostaessa myös esimerkiksi renkaiden kunto, tuulilasin kunto, sisutuksen kunto, mahdolliset ruostevauriot ulkokuoren lisäksi myös alustasta, etutilasta ym kannattaa huomioida.

Vuosi käytetyllä sähköautolla -takuun päätyttyä

Olen nyt ajanut nykyisellä Volkswagen ID.4 RWD 77 kWh -sähköautolla vuodesta 2021 alkaen ja matkamittarissa on nyt noin 155 000 km. Auton takuu lukuunottamatta akkua päättyi jo vuosi sitten. Autossa ei ole ollut mitään jatkoturvaa tai vastaavaa. Tavallaan pystyn tuosta kuvaamaan, miten meillä on sujunut vuosi käytetyllä sähköautolla. Siis vuosi auton kahdesta ikävuodesta kolmeen ikävuoteen ja noin 100 000 km ajomäärästä noin 155 000 kilometrin ajomäärään.

Tiivistetysti ajo on ollut lähes pelkästään normaalia sähköautoilua, jossa suurin osa lataamisesta tapahtuu kotona tai työpaikalla, vaikka autolla ajetaankin paljon pitkiä matkoja. Vuoden aikana autossa on ollut yksi vika, kun latausluukun lukitusmekanismi hajosi. Hajonnut lukitustappi olisi maksanut alle 40 euroa ja vaihtotyökin olisi ollut itse tehden noin tunnin homma. Tällä kertaa luukku jäi kiinni tilanteessa, missä matkaa piti päästä jatkamaan, joten murtauduin luukusta sisään ja itse aiheuttamieni lisävaurioiden lisähinta korjaukselle oli lähes 500 euroa. Avainten paristot on vaihdatettu kerran. Taakse on ostettu ja vanteille asennutettu uudet Nokian Hakkapeliitta R5 SUV -kitkarenkaat 692 euron hinnalla. Yhtään määräaikaishuoltoa ei vuoden aikana ole ollut. Laskennallisesti lataussähköön on kulunut rahaa noin 2000 euroa (sis lataushäviöt). Pidän realistisena, että jos auton olisi ostanut vuosi sitten 2 vuotta vanhana ja 100 000 km käytettynä ja nyt sitä lähtisi uudelleen vaihtamaan, olisi auton arvonalenema ollut enintään 10 000 euron luokkaa. Vakuutuksiin on mennyt vuodessa noin 800 euroa. Veroihin on mennyt vuodessa noin 201 euroa. Yhteensä siis vuosi olisi käytettynä ostetulla autolla tullut maksamaan noin 14 223 euroa. Tuo olisi tarkoittanut noin 25,86 euroa / 100 km kulua.

Onko tuo paljon vai vähän? Vakuutukset ovat hyvin henkilökohtaiset hinnaltaan, jokainen joutuu sen osuuden arvioimaan omista lähtökohdistaan. Liikenne-enegia on ollut edullista kohtuullisen kotilatauiksen hinnan takia sekä pääosin kohtuullisesti hinnoiteltujen julkisten latausasemavalintojen ansiosta. Korjauskulut ovat olleet minun tapauksessa mainitsemani yhden latausluukun 530 euroa ja ylläpitokuluihin laskin kaksi talvirengasta. Näihin saattaa tapauskohtaisesti mennä enemmän tai vähemmän. Jollain ei olisi mennyt näitäkään noin 1500 euron kuluja lainkaan. Huonommalla tuurilla olisi ollut enemmän ja kallistakin korjattavaa. Käytetyssä autossa kun on aina olemassa riskinsä etenkin takuuajan päätyttyä.  Omasta autostani pidän uskottavana, että jos teen kuluotannan aikavälille 2-4 vuotta ja 100 000 kilometristä yli 200 000 kilometriin, niin korjauskuluihin alkaa ilmestyä mm alustan osien vaihtoja ja muuta mahdollista ylläpidollista kulua. Suurin kuluerä olisi vuoden ajalla ollut kuitenkin edelleen auton arvonalenema, vaikka uuden auton arvosta olikin jo vuosi sitten poistunut merkittävä osa.

Vielä huomio tuosta esittämästäni teoreettisesta vuoden kulusta käytetyllä autolla, se uutena ostamani auton käytöstä irroitettu viimeisin vuosi. Tämän hetken kulu uudesta saakka on noin 27,75 euroa / 100 km, jossa siinäkin ylivoimaisesti merkittävin kulu on auton arvonalenema. Nythän tuosta autosta on suurin arvonalenema jo koettu. Yhtä paljoa se tuskin tippuu seuraavassa kolmessa vuodessa, koska sitten arvo olisi miinuksella.

Olen pohdiskellut ajoittain, ostaisinko nyt esimerkiksi alle 50 000 km ajetun pari vuotta vanhan ID.4:n hyvillä varusteilla noin 40 000 eurolla? Olen tullut siihen johtopäätäkseen, että todennäköisesti seuraavaksi sähköautoksi ostan nimenomaan juuri tuollaisen pari vuotta vanhan. Silloin uuden hinnasta on jo sulanut leijonan osa ja autolla on omiin tarpeisiini käyttöarvoa vielä vuosiksi eteenpäin. Se mikä seuraavassa sähköautossani on toisin, vaikka käytettynä sen ostaisinkin, niin siinä tulee olemaa akuston esilämmitys suurteholatausta varten. Monille se ei ole olennainen, mutta paljon pitkää matkaa ajavana sitä ajoittain kaipaa.

Onko käytetyissä sähköautoissa ostajan markinaa vuonna 2024?

Kirjotin pääotsikkoon, että sähköautoissa olisi vuonna 2024 ostajan markkinaa. Onko sitä? Riippuu tietenkin mihin vertaa. Käytettyjä polttomoottoriautoja on myynnissä kymmeniä kertoja enemmän ja tarjooma on vielä huomattavasti monipuolisempi. Jos vertaa käytettyjen sähköautojen tarjoomaa muutamankin vuoden taakse, alkaa nyt olla myös käytetyissä sähköautoissa tarjoomaa eri toimintamatkoja tarjoavissa autoissa sekä eri hintaluokissa. Käytettyinä myynnissä olevien sähköautojen määrä on noussut jo tuhansiin autoihin. Kaikille niistäkään ei löydy sopivaa tai mieleistä tai itselle sopivan hintaista.