Sähköautoilun lähihistoriaa lyhyesti Sähköautoilevan motoristin silmin

Kirjoitan tähän blogitekstiini aivan pienen katsauksen sähköautoilun lähihistoriaan Suomessa oman kokemukseni kautta.

Kirjoitan tämän kirjoituksen yksityishenkilönä ja sähköautoilijana, vaikka teen työtä myös ABC-lataukselle. Kaikki kirjoituksen sisältö on omaa kokemusta ja nettisivustojen kautta vahvistettua. En ole esimerkiksi haastatellut automaahantuojia tai latausoperaattoreita kirjoitukseen.

Aiemmin, heinäkuussa 2017 olen kirjoittanut hieman kauempaa tutkimalla sähköautoilun historiaa. Tässä linkki sähköautohistoriaa kirjoitukseeni.

Oma taustani sähköautoiluun

Mistä sain oman inspiraationi sähköautoon? Syy oli Tesla. Olin lukenut noin 2010-2012 sellaisesta Amerikkalaisesta ihmeestä kuin Tesla. Ensin oli sähköauto Roadster, mutta sitten vuonna 2012 sieltä esiteltiin Model S. Hemmetin hyvän näköinen sähköauto! Kiinnostus nousi samalla kun neljän lapsen isänä ympäristöarvot nousivat. Koeajoin vuonna 2013 Tampereella ekan kerran sähköauton. Ei, se ei ollut Tesla, vaan omaan talouteen paremmin sopiva Leaf. Päätin että seuraava autoni on sähköauto. Aloitin sitten itse oman sähköautoiluni vuonna 2015, ja olen vajaassa kymmenessä vuodessa ehtinyt nähdä sähköautoilun nopean kehityksen.

Oma ensimmäinen Leafini oli Suomessa alle 500 sähköauton joukossa koko Suomessa, kun se ensireksiteröitiin. Nyt sähköautoja (BEV) on jo noin 110 000 kpl Suomessa ja määrä kasvaa vauhdilla. Autojen toimintamatkat ja lataustehot ovat nousseet huomattavasti, etenkin ”sadantonnin Tesloja” alemmissa hintaluokissa. Toki erinomaista kehitystä on tapahtunut myös niissä kalliimman luokan autoissakin. Erittäin nopea kehitys on ollut Suomessa myös latausverkostossa. Oman sähköautoilun alkuajalta tunnistan jo viisi kehitysvaihetta sähköautoissa ja sähköautojen latausverkostossa. Tämä ei edusta mitään virallista määritelmää, vaan on omaa ajatteluani sekä tulkintaani:

1. vuosi 2015 ja sitä aiemmin

Vuonna 2015 ja sitä aiemmin sähköautojen ostamista suunnitteleville tarjolla oleva valikoima oli kovin vähäistä. Tarjolla oli ollut yksittäisiä malleja, kuten suomalainen konversio Elcat. Lisäksi tarjolla oli ollut mm tripletti Mitsubishi i-Miev, Peugeot iON ja Citroen c-Zero, joissa oli uutena 14,5 kWh:n nettokapasiteetin akku. Lisäksi joitain muitakin yksittäisiä oli ollut tarjolla. Tilanne muuttui hieman, kun Nissan Leafin maahantuonti Suomeen alkoi 2012. Siinä oli noin 21,4 kWh:n nettokapasiteetin akku. Samana vuonna alkoi USA:ssa myös Tesla Model S tuotanto ja sehän tarjosikin sitten jo noin 80 kWh:n akkukapasiteetia, mutta myös aivan toisen tasoista hintaluokkaa Leafiin verrattuna. Suomeen ensimmäiset Teslat taisivat ehtiä vuoden 2013 puolella. Sähköautoja oli Suomessa tieliikennekäyttöön reksiteröitynä ainoastaan jojitain satoja kappaleita.

Suomen ensimmäinen DC-laturi avattiin vuonna 2012 Espoossa (YLE-uutinen). Toisaalta Wikipedia mainitsee Suomen ensimmäisen pikalaturin olleen Helsingin Kampissa Helsingin Energian toimesta. Latausverkosto kehittyi kuitenkin alkuvuosina hyvin hitaasti ja esimerkiksi Tampereelle ensimmäinen sähköautojen DC-laturi taisi tulla vuonna 2014 Lahdesjärvelle. Vuonna 2015 ja sitä ennemmin latausverkoston tilanne pysyi Suomessa heikkona. Harvassa verkostossa oli suuriakin katvealueita, mitä ei sähköautolla voinut ajaa julkista DC-latausta käyttäen, tai edes hitaampaa peruslatausta hyödyntäen. Esimerkiksi omat ensimmäiset matkat Leaf 24 kWh:lla Kangasalta Viitasaarelle mökkeilemään tapahtuivat noin 290 kilometrin matkalla, vaikka välillä ei ollut yhtään ainoata DC-latauspaikkaa.

Fortum Charge&Drive ja Virta olivat latausoperaattoreista ensimmäisessä aallossa tuomassa latureita Suomeen. Tuolloin sähköauton lataus oli vielä usein maksutonta tai lataukset RFID-tägillä, minkä oli saanut latausoperaattorilta tilaamalla. Tuolloin oli muuten ainakin muutama kohde, missä latauksen sai maksaa sisäkassaan kertasummana. 

2. Vuodet 2015 - 2018

Vuosina 2015 - 2018 sähköautojen valikoima kasvoi vain niukasti. Tarjola oli suuremmalla akustolla edelleen ainoastaan Tesla Model S. Pienemmillä alle 25 kWh:n akustoilla tarjolla oli mm BMW i3, VW e-Golf, MB B250e, Ford Focus Electric ja Nissan e-NV200. Sekä tietenkin Leaf, minkä mallinimessä akkukokoa osoitava lukema kasvoi 2016 vuonna 24:stä 30:een ja käytettävissä oleva akkukapasiteetti nousi noin 28 kWh:n tasolle. Vuonna 2016 Suomeen tulivat myös ensimmäiset Renault Zoet sekä Tesla Model X:n maahantuonti alkoi. Vuonna 2015 Suomessa ensirekisteröitiin 242 uutta sähköhenkilöautoa ja vuonna 2016 puolestaan vähemmän, 236 kpl. Sähköautot jakautuivat vahvasti kahteen osaan: edullisemmat, mutta vielä melko arvokkaat lyhyen toimintamatkan sähköautot ja selkeästi kallimmat Teslat.

Latausverkosto jatkoi vuosina 2015 - 2016 hidasta kasvuaan yksittäisillä 50 kW:n latureilla. Poikkeuksen yksittäisten latarueiden asemiin teki jo toukokuussa 2015 avattu Suomen ensimmäinen Teslan Supercharger. Tesla toi myös eroa latauksen aloitukseen ja maksamiseen, koska se on alusta asti toiminut plug&charte-periaatteella Tesloille. Esimerkiksi Jyväskylään ensimmäinen 50 kW:n DC-laturi avattiin vuonna 2016 ja operoijana oli Virta. Hiljalleen teholatausverkoston katvealueet alkoivat vähentyä. Jokaista yksittäistä 50 kW laturia juhlittiin osan sähköautoilijoista kesken ja itsekin kävin ihan varta vasten pidemmälläkin testaamassa niitä. Vuonna 2017 Virta avasi myös Suomen ensimmäisen kaksisuuntaisen DC-laturin Helsingin Suvilahdessa ja sitäkin piti itsekin käydä Leafilla testaamassa hetimiten.

Itse koin vuosien 2016 - 2017 kieppeillä hetkellistä turhautumista sähköautoiluun, kun tuntui ettei latausverkosto enää kehitykkään kiihtyvällä tahdilla, eikä uusia aiempia parempia autoja toivomallani tahdilla markkinoille. Vuonna 2017 Suomessa ensirekisteröitiin 521 uutta sähköhenkilöautoa. Hyundai Ioniq 28 kWh ja Kia Soul EV tulivat myös markkinoille.

Vuonna 2018 Suomenkin markkinoille tuli Leafista uusi päivitetty versio, joka myös sai mallinimensä perässä 40 kWh merkinnän, mikä tarkoitti käytännössä noin 38 kWh:n nettokapasiteettia. Omankin ensimmäisen 24 kWh Leafini vaihdoin 40 kWh Leafiin. Sillä kelpasikin sitten jo matkailla Lofootteja myöten, vaikka akuston ylikuumentuminen hidastikin pitkillä matkoilla lataamista. Vuonna 2018 Suomessa ensirekisteröitiin 776 uutta sähköautoa.

Vuonna 2018 latausverkostoa vauhdittamassa olivat myös kaupalliset toimijat K-lataus ja Lidl, joista Kesko toi pääsääntöisesti tarjolle suomalaisittain uutena tuplalatureita kohteisiinsa. Lataamisessa tunnistautumisen ja maksamisen keinoina operaattorikohtaiset mobiilisovellukset ja RFID-tägit olivat yleisiä. Silti latausverkostossa oli edelleen esimerkiksi pohjoisen Keski-Suomen ja koko itä-Suomen kokoisia aukkoja edelleen.

Marraskuussa 2018 Fortum Charge&Drive avasi Suomen ensimmäisen suurteholaturin Helsinki - Turku -välille. Siitä sai alkuvaiheessa 150 kW:n maksimitehon, mutta yksikään auto ei vielä silloin osannut hyödyntää aivan niin suurta lataustehoa.

Vuoden 2018 ja 2019 aikana itse tajusin nopeasti, että Leafini ei ole tulevaisuuden sähköautoni koska siinä on CHAdeMO-latausliitin ja CCS näyttäytyi jo Euroopassa voittavana DC-latauksen standardina. Teinkin päätöksen nopeuttaa Leafini vaihtamista, mutta se sai vielä hetken odottaa toteutumistaan.

Kuvassa alla CCS + CHAdeMO, eli teholatauspisteet Suomessa 1.1.2019, kuva otettu Plugshare-sovelluksesta tuolloin. Tyhjältä vielä näyttää isossa osassa suurta maatamme.

3. Vuodet 2019 - 2020

Vuonna 2019 DC-latausverkoston laajentuminen hidastui etenkin suhteessa sähköautojen määrän kasvuun. Kuitenkin 2019 alkoivat yleistyä katukuvaan myös monilatauspisteiset asemat. Niitä oli ensin Teslan SuperCharger-asemilla ja K-latauksen kahden latauspisteen kohteissa. Suomen ensimmäinen Ionity suurteholatausasema avattiin elokuussa 2019 Paimiossa.

Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröitiin jo 1 897 uutta sähköhenkilöautoa. Uusina malleina oli tarjolle tullut mm Hyundai Kona, Jaguar I-Pace, Kia Niro, MB EQC sekä etenkin Teslan Model 3. Model 3 nousikin heti ensimmäisenä vuotenaan omaan luokkaansa 697 auton ensirekisteröintimäärällään.

Vuosi 2020 oli sähköautoilun nousun aikaa ja silloin ensirekisteröitiin Suomessa 4 245 uutta sähköhenkilöautoa. Uusia automalleja tuli tarjolle runsaasti ja niistä rekisteröintimäärältään merkittävimpänä mainitsen tässä ID.3:sen.

Oma sähköauto oli vaihtunut jo  45 kWh:n akulla ja ennenkaikkea CCS:llä varustettuun e-208:aan. Sillähän matkailu tuntui jo juhlavan nopealta ja helpolta, kun akkukaan ei toistuvista latauksista huolimatta ylikuumentunut.

Kempowerin ensimmäinen DC-tehokaapiin ja lataussatelliitteihin perustuva asema Suomessa nähtiin joulukuussa 2020. Sitäkin olin avajaisissa katsomassa paikanpäällä ja blogiini tarinankin kirjoitin. 

4. Vuodet 2021 - 2023

Vuosina 2021- 2023 latausverkosto laajenee nopeasti Suomessa monen latauspisteen asemilla ja useamman operaattorin voimin. ABC-lataus aloitti verkostonsa rakentamisen avaamalla ensimmäisen aseman Helsingin Itäkeskuksessa huhtikuussa 2021. ABC-lataus ja laajentuikin nopeasti Suomen suurimmaksi teholatausverkostoksi. Neste MY Uusiutuva latauksen ensimmäinen asema avattiin Hankasalmella joulukuussa 2022 ja verkosto on jatkanut kasvuaan. Myös aiemmat latausoperaattorit kasvattivat monen latauspisteen asemia kiihtyvällä tahdilla. Helmikuussa 2023 AL-lataus avasi ensimmäisen asemansa Iittalassa. Lataussovellusten ja RFID-tagien rinnalle alkoi vuoden 2021 aikana yleistymään hiljalleen näyttämään tuloaan myös muiden kuin Teslojen plug&charge-toiminnot.

Sähköautojen tarjonnassa 65 - 80 kWh akuilla varustetut mallit alkoivat virrata nopeammin markkinoille. Korealaiset 800V akuilla varustetut autot nostivat DC-lataustehot aivan uudenlaisille tasoille. Vuonna 2021 Suomessa ensirekisteröitiin 10 152 uutta sähköhenkilöautoa, vuonna 2022 ensirekisteröitiin 14 530 uutta sähköhenkilöautoa ja vuonna 2023 peräti 29 353 uutta sähköhenkilöautoa. Myös käytettyinä tuotujen sähköautojen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti.

Vuonna 2021 vaihdoin oman sähköauton 77 kWh akulla varustettuun ID.4:ään. Sillähän sitten kotimaan matkailusta katosi loput seikkailun tunteesta, koska toimintamatka oli hyvä ja latausverkosto kattava. Seikkailua tulikin haettua 13 Euroopan maan kesäreissuilla yhden vuoden aikana. Talven lataustehojen varmistamiseen autoissa alkoi yleistyä akustojen esilämmitystoiminnot. Harmillisesti omasta Volkkarista se jäi puuttumaan pysyvästi. Korealaisiin se saatiin päivityksellä.

Vielä vuonna 2023 sähköautomatka Euroopan kiertueelle edellytti maakohtaisten äppien ja operaattoreiden tunnistamista ja ennakointia, ainakin jos halusi matkaa tehdä muulla kuin Teslalla ja SuperChargerverkostolla, mutta maksukorttimaksaminen alkoi jo tehdä tuloaan.

5. Vuosi 2024

Jo vuoden 2023 puolella, mutta kiihtyvästi vuonna 2024 alkoivat villkaimmilla latauspaikoilla DC-kokonaistehot nousta jopa megawattien tasolle. Plugit avasi tammikuussa 2024 Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen takseille suunnatun ammattiliikenteen latausaseman, jonka DC-kokonaisteho on 4 MW ja latauspisteitä on kymmeniä. Lokakuussa 2024 ABC-lataus toi laajentuneena avautuneeseen ABC Heinolaan tarjolle 2,4 MW DC-kokonaistehoa sekä 27 CCS, 1 CHAdeMO ja 4 type 2 latauspistettä.  Myös usean operaattorin suurien asemien keskittymät yleistyivät liikenteen solmukohdissa. Raskaalle liikenteelle tarkoitettuja latausasemia alkoi myös ilmaantua.

Maksukortilla latauksen maksaminen alkoi yleistyä, mistä on hyötyä etenkin satunnaisemmin julkista latausta käyttäville ja ulkomaan matkaajille. Suurista toimijoista latusverkosto on laajentunut myös ST1-asemilla.

Sähköautojen tarjonta on jatkanut vuonna 2024 kasvuaan. Kiinalaiset merkit tulivat vahvemmin Suomen markkinoille. Alle 40 000 euron hintatasoon alkoi tulla myös 70- lähes 85 kWh akkuja ja siten pitkiä toimintamatkoja. Autojen DC-lataustehot jatkavat kasvuaan ja 800V autoissa alkaa näkyä 259 kW - 300 kW lataustehon piikkilukemia.

Henkilöautojen sähköistymisen rinnalla sähköpakettiautojen nousu on ollut nopeaa, puhumattakaan linja-autoista.

6. Mitä loppuvuosi 2024 ja vuosi 2025 tuovat tullessaan?

Mielenkiinnolla odotan edelleen sähköisen liikenteen kehittymistä kohti tulevaa, mutta kyllä Suomessa tosiaan sähköautoilijan kelpaa. Autojen valikoima on kasvanut nopeasti ja jatkaa kasvuaan. Nyt autoja saa myös kohtuullisilla tai jopa nopeilla toimitusajoilla. Tällä hetkellä on myös näkynyt hyviä, jopa kuluineen nollakorkoisia tarjouksia rahoitukseen. Samalla käytettyinä on hyvä määrä myös 60-100 kWh akulla varustettuja autoja ja hinnat alkavat jo 30 000 euron kieppeiltä tai alempaakin. Latausverkoston kasvaa edelleen ja etenkin asemien tehot ja latauspisteiden määrät nousevat nopealla tahdilla.

Sähköautojen osuus tieliikennekäytössä olevista henkilöautoista nousee tämän vuoden aikana yli neljän prosentin Suomessa ja jatkaa nousuaan suurealla varmuudella myös ensi vuonna. Uusia automalleja tulee ensi vuonnakin hyvällä tahdilla. Mielenkiintoista tulee olemaan nähdä, miten autoteollisuus onnistuu akkukokojen kasvattamisen sijaan myös pienentämään kulutuksia. Jos ennakkotiedot MB CLA:sta pitävät paikkaansa, tulee siinä olemaan uudentasoista energiatehokkuutta jälleen sähköautoissa. Mihin lukemiin henkilöautojen lataustehot kiipeävät ensi vuoden aikana? Entä seuraavan viiden vuoden aikana? Raskaassa liikenteessähän on jo esitelty MCS, eli megawatt Charging System.