Suosi sähköauton latauslaitteen valinnassa suomalaista työtä -esittelyssä Innohome Charlie

Latausautot yleistyvät jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla Suomessa. Sähköautot (BEV) sekä lataushybridit (PHEV) molemmat ovat mielekkäitä käyttäjilleen, kun kotilataus on yhdellä kädenliikkeellä käytettävissä. Latauslaitetoimittajia ja latauslaitteita on jo markkinoilla valinnanvaikeuteen asti.

Itse haluan etenkin tässä ajassa kannustaa suosimaan suomalaista työtä olevia Avainlippu-tuotteita. Kirjoitan tämän blogitekstin yksityisenä sähköautoilijana vastikkeetta, eikä minulla ole mitään siteitä Innohome-yritykseen. Olen haastatellut kirjoitukseen kahta yrityksen edustajaa kuvat tähän kirjoitukseen sain Innohomelta.

Pieni sanaselitysosio:

• BEV, Battery Electric Vehicle = sähköauto, jonka ainoana käyttövoimana on akkuun varastoitu sähkö
• PHEV, Plugin Hybrid Vehicle = on lataushybrid, jonka käyttövoimana on akkuun varastoitu sähkö tai polttoaine tilanteesta riippuen. Lataushybridin akkua voi aina ladata myös ulkoisesta laitteesta.
• Hidaslataus, lataustapa 2, mode 2 -lataus, sukolataus = Normaalista turvallisesta ulkopistorasiasta tapahtuvaa AC-latausta, enimmillään 8A, eli noin 1,8 kW:n tehoista.
• Type2-lataus, peruslataus, lataustapa 3, mode 3 -lataus = AC-latausta erillisellä latauslaitteella. Enimmillään 22 kW:n tehoista. Tämän blogikirjoituksen esittelyssä olevissa tuotteissa on kyse tästä lataustyypistä.
• AC-sähkö = vaihtovirta, eli meillä nimellisarvoltaan 230V "normaalia pistorasia sähköä", mutta AC-sähköä ladataan latausautoihin myös Type2-latauksessa. Tämän blogikirjoituksen latauslaitteissa on kyse AC-latauksesta.
• Laturi = Kun sähköautoa ladataan hidaslatauksella tai peruslatauksella, eli AC-latauksella, käytetään aina auton sisäistä laturia. Auton sisäinen laturi voi olla teholtaan tyypillisesti 3,6 kW - 22 kW.  (Kun auto teho- tai suurteholadataan DC-sähköllä, ohitetaan auton sisäinen laturi ja silloin ulkoinen laite on laturi).
• Latauslaite = AC-latauksessa lataus suoritetaan ulkoisen latauslaitteen avulla. Siis tämänkin kirjoituksen esittelyssä oleva Innohome Charlie ei ole laturi, vaan latauslaite.

Innohome yrityksenä

Itse törmäsin Charlie-tuotteeseen vasta hiljattain, kun se pompsahti silmiini sosiaalisen median syötteissä. Ensimmäisenä huomasin postauksesta, että kyseessä on suomalaisen yritys ja ryhdyin välittömästi selvittämään mistä on kyse, koska arvostan suomalaista työtä.

Sain selville, että Innohome on suomalainen Espoossa pääkonttoriaan pitävä yritys, jonka erityisosaaminen on ennakoivissa paloturvatuotteissa, kuten liesivahdeissa. Niiden keskeinen markkina-alue on ollut Norja, jossa nämä ovat pakollisia tuotteita kaikien uusien tai remontoitavien kotien keittiöihin. Norja on myös sähköautojen mekka, joten yritys päätti hyödyntää sähköturvallisuuden osaamistaan ja tuotteistaa markkinoille myös latauslaitteet sekä hyödyntää jo olemassa olevia myyntikanavia.

Innohome Charlie

Innohome Charlie on Suomessa suunniteltu ja valmistettu Avainlipun saanut latauslaitesarja, jossa on tällä hetkellä kolme tuotetta: Charlie-C, Charlie-1 ja Charlie-3.

Rasiamalliset versiot:

Charlie-1 ja -3 ovat rasiamallisia versioita, joissa käytetään irrallista autoilijan omaa latauskaapelia. Samaista latauskaapelia latausautoilijat käyttävät tyypillisesti myös julkisissa asiointilatauspisteissä, kuten kauppojen parkkipaikoilla peruslatauksessa. Type2-rasialla verustettujen versioiden etuna on, että niillä voidaan ladata käytännössä kaikkia latausautoja riippumatta auton päässä olevasta liitintyypistä. Auton päässä latausliitin voi olla joko Type2- tai Type1. Type1-latausliitintä on mm vanhemmissa 24 kWh tai 30 kWh Leafeissa ja joissain lataushybrideissä, mutta Type2-liitintä on ylivoimaisesti eniten latausautoissa.

Hinnaltaan edullisin Charlie-1 on tarkoitettu 1-vaiheasennuksiin ja tämä voi olla järkevä valinta yksivaihelaturilla varustettujen lataushybridien tai sähköautojen, kuten esimerkiksi 24 tai 30 kWh Leafien omistajille.

Charlie-3 on 3-vaiheasennuksiin tarkoitettu latauslaite, joka on 1-vaiheista viitisenkymmentä euroa arvokkaampi jälleenmyyjäverkostossa. Hintaero yksivaihelaitteeseen verrattuna on niin pieni, että valitsisin mieluummin tämän omaan käyttööni 1-vaiheisen asemasta. Charlie-3:sta voi nimittäin ladata myös 1-vaihelaturilla varustettua sähköäautoa aivan yhtä hyvin.  

Kiinteällä Type2 -kaapelilla varustettu versio

Sujuvimmillaan sähköauton kotilataus on yhden käden heilautus kaapelin kiinnityksessä autoon. Charlie-C tarjoaa sellaista helppoutta kiinteällä 4,8 metrin pituisella Type2-latauskaapelillaan. Latauslaite voidaan asentaa kolmivaihe- tai yksivaihevirtaa hyödyntäväksi. Itse asennuttaisin tämän joka tapauksessa kolmivaihevirtaa hyödyntäväksi. Kiinteästi asennettava latauslaite kannattaa asennuttaa sellaiseen kohtaan auton pysäköintipaikan ympäristössä, että kaapeli on yhdellä kädenliikkeellä kytkettävissä. Jossain vaiheessa auto vaihtuu ja latausluukun paikka saattaa vaihtua, jolloin itse tilaisin sähkömiehen siirtämään latauslaitteen uuteen parempaan kohtaan. Vaikka Charlie-C on rasiaversioita hieman arvokkaampi, olisi se ehdottomasti oma valintani Charlie-tuotteista.

Muutamia Charlie-latauslaitteiden ominaisuuksia:

• Kaikki Innohome Charlie latuslaitteet asennetaan sähköasentajan toimesta kiinteästi. Samalla varmistuu aina asianmukainen asennus ja johdotus sekä mittauspöytärkijat sähköpääkeskukselta asti. Tämä lisää lataamisen turvallisuutta pidemmälläkin tähtäimellä.
• Charlie-latauslaitteiden latausvirta voidaan säätää ja tarvittaessa myöhemmin muuttaa sähköasentajan toimesta 10-32A välillä, eli 2,3 - 22 kW:n välillä.
• Laitteissa on sisäinen 6 mA DC-vikavirtasuojaus. Lisäksi sähköpääkeskuksessa tulee joka tapauksessa olla normaali (A-tyypin) vikavirtasuojaus.
• Charlie-latauslaitteiden toimivuudessa korostuu lataamisen yksinkertainen helppous. Laitteissa ei ole tunnistautumismahdollisuutta tai -velvoitetta tarjolla, mikä tarkoittaa asennustyön helppouden lisäksi myös helppoa kotikäytettävyyttä. Laitteet keskittyvät latausauton lataamisen helppoon järjestymiseen, eikä niissä ole sisäänrakennettuina nettiä, lataussähkön seurantaa tai muita erikoisuuksia. Kiinnität vain kaapelin ja lataus alkaa.
• Kaikkiin Charlie-C ja 3 -latauslaitteisiin voidaan asentaa neljä latauslaitetta kuormantasauksella. Silloin yksi latauslaitteista toimii masterina. Masterina toimivana latauslaitteeseen on määritelty kaikkien käytössä olevien latauslaitteiden yhteinen maksimikuorma, jota jaetaan käyttäjien mukaan olemassa oleville laitteille.
• Laitteisiin saa lisävarusteena pienen säältä suojaavan lipan (näkyy rasiamallin sivusta päin otetussa kuvassa).

Jakeluverkosto Suomessa on kattava useiden eri toimialojen ketjuista: Motonet, Gigantti, Power, K-rauta, Bauhaus, Onninen, Verkkokauppa.com ja useita muita esimerkiksi sähköautoihin keskittyviä nettikauppoja. Ostaja tilaa itse laitteen hankinnan lisäksi myös sähköasentajan.

Hinnat näyttävät tämän kirjoituksen kirjoittamisen aikaan asettuvan jälleenmyyjillä 489 - 750 euron kieppeille mallista riippuen.

Lukijani, jos sinulla on omakohtiasia kokemuksia näistä tuotteista, niin erittäin mielelläni lukisin niistä.

Kotilataamisen tehosta, nopeudesta sekä turvallisuudesta

Tämän blogikirjoituksen loppuun muutama sana kotilataamisen nopeudesta. Minulta kysytään usein, että kuinka nopeasti autoni latautuu kotona, kaupassa tai liikennemyymälässä. Kysymys on perusteltu, mutta siihen vastaaminen on niin monitahoista, että tekisi mieli merkitä kysymys vääräksi. Käydään kuitenkin hieman asiaa läpi muutamalla esimerkillä.

Lataushybrid Volvo XC 90 T8:

Q1/2022 lopussa Suomessa oli tieliikennekäyttöön rekisteröidyistä lataushybrideistä suurin osa Volvo-merkkisiä. Niissä on ymmärrykseni mukaan kaikissa vakiona 3,6 kW.n tehoinen yksivaihelaturi. Esimerkiksi XC 90 T8 -mallissa on 8 kWh käytettävissä olevaa akkukapasiteettia. Tuollaisen auton omistajalle riittää yksivaiheasennukseen laitettava Charlie-1, mutta voi käyttää myös -3:sta tai -C:tä. Joka tapauksessa auto voi hyödyntää vain yhtä vaihetta latauksessa. Asennusvaiheessa asentajan kanssa keskustellaan ja sovitaan mille latausvirralle latauslaite kannattaa rajata. 3,6 kW:n latausteho tarkoittaa 1x16A latausvirtaa ja omalla kokemuksella useimmissa omakotitaloissa, joissa on 3x25A pääsulakkeet, voidaan käyttää tuota rajausta. Silloin kotiin saapuessa täysin tyhjä akku on laskennallisesti 100% täynnä noin 2 tunnin ja 12 minuutin päästä, käytännössa aavistuksen myöhemmin.  Uskomukseni mukaan Volvolla ajaa tuon jälkeen pelkällä sähköllä noin 40 kilometriä. (tuo voi heittää paljonkin, koska en ole koskaan omistanut lataushybridiä.)

Leaf 40 kWh 

Katsomatta tilastoja uskoisin, että Leaf on yleisin yksivaihelaturilla varustettu sähköauto (BEV) Suomessa. Lähes kaikissa Suomeen uutena maahantuoduissa Leafeissa on 6,6 kW:n tehoinen 1-vaihelaturi. Vaikka auton akku ilmoitetaan 40 kWh, on siitä todellisuudessa käytettävissä noin 38 kWh uutena. Jos Leaf-kuljettaja saapuu esimerkiksi 5% varaustasolla kotiin ja lataa auton 100% tasolle asti, vie se jo jonkin verran aikaa joka tapauksessa AC-latauksella. Charlie-tuotteista riittää Leafillekin 1-vaihelatauslaitte Charlie-1 Charlie-C voidaan asentaa haluttaessa yhteen vaiheeseen.

Useimmissa omakotitaloissa oleva 3x25A pääsulakekoko ei mahdollista Leafille täyden 6,6 kW:n lataustehoa, koska se tarkoittaisi 1x32A:n latausvirtaa, eli yhden vaiheen pääsulake napsahtaisi heti ja syystä. Niinpä useimmissa talouksissa asennus on 1x16A, eli 3,6 kW:n tehoinen, jolloin 95 prosenttiyksikön nosto kestää käytännössä noin 10 tuntia. Tuon jälkeen 100% varaustasolle ladatulla Leafilla ajaisin noin 200 kilometriä kesäkelissä.

Volkswagen ID.4 77 kWh

Itselläni on nyt Volkswagen ID.4 -sähköauto 77 kWh:n akulla ja siinä on sisäänrakennettuna 11 kW:n tehoinen 3-vaihelaturi. Oma valintani olisi aikaisemmin kirjoittamani mukaan käytön helppouden perusteella 3-vaiheasennukseen Charlie-C. Charlie-3 ajaa saman asian, mutta silloin käytetään irroitettavaa latauskaapelia. Esimerkiksi omassa viimeisimmässä omakotitalossani oli 3x25A pääsulakkeet ja käytin erittäin paljon 3x16A latausvirralle säädettyä 3-vaihelatauslaitetta, jolloin auto saa täyden 11 kW:n lataustehon. Jos otetaan vastaava esimerkki kuin Leafissa, että saapuisin 5% varaustasolla ja tarttisin ladata 100% saakka, niin se 95-prosenttiyksikön nosto kestäisi noin 6 tuntia ja 45 minuuttia. Tuon jälkeen ID.llä ajaisi noin 400 kilometriä kesäkelissä.

Käytännössä päivittäin toistuvat pitkät ajomäärät määrittävät eniten sähköauton lataustehon tarvetta ja auton sisäisen laturin tyyppi määrittää sen minkälainen latauslaite hyödyntää eniten autoilijaa. 

Turvallisuuden takia latausautojen lataamiseen liittyvät ohjeet, suositukset sekä etenkin määräykset tulee ottaa vakavissaan. Aivan syystä sukolatauslaitteiden maksimilatausvirraksi on Euroopassa säädetty 8A. Joissain tilanteissa, kuten omassa kerrostalon pysäköintiruudussa joudun käyttämään sukolatausta, mutta silloinkin kyseessä on ammattitaitoisen sähkömiehen tekemä lainmukainen asennustyö, enkä ylitä koskaan 8A:n latausvirtaa siinä. Sähköauton lataamisessa käytetään pitkiä aikoja korkeita sähkövirtoja ja autoja ladataan suurilla tehoilla. Itse en ota riskiä, vaan ammattitaitoinen sähkömies on tehnyt latauslaitteeni asennuksen turvallisesti sähköpääkeskukselta asti ja sain siitä mittauspöytäkirjan työn jälkeen ennen käyttöönottoa. Laadukkaiden latauslaitteiden käyttömukavuutta merkittävämpi etu on turvallisuus.