31.07.2024
Auton metsästys
Teksti ja kuva: Arttu Lustig
Päivästä toiseen selasin internetiä löytääkseni juuri sellaista diesel-kiesiä, jota himoitsin. Keskustelin puhelimitse useiden autokauppiaiden kanssa. Törmäsin kahteen ongelmaan jatkuvasti: auton kunto ja autojen hinnat. Alle 3000€ autojen myyntimaailma on todellinen villilänsi.
Juuri kun luulin löytäneeni etsimäni, tuli jokin este eteen. Tavallisesti ongelmaksi nousi renkaat. Pienen ruosteen tai toimimattoman ilmastoinnin pystyin sietämään. Tavallisesti toinen joko kesä- tai talvirenkaat olivat huonossa kunnossa. Tämä tarkoittaisi, että auton hintaan pitäisi lisätä noin 400€ euroa. Minun mieleeni tämä heijastui heti, että autossa on jotain muutakin pielessä. Huonot renkaat ovat tosin helppo vika, jonka korjaamiseen ajallisesti menee vain hetki. Huonot renkaat kielivät, että autosta ei välttämättä viimeisinä vuosina ole pidetty hyvää huolta. Renkaiden kunto on niin helppo tarkastaa, että vaatii omistautumista välinpitämättömyydelle, jos renkaat päästää huonoon kuntoon.
Toinen ongelma oli autojen hinnat. Kaipaamani segmentti tuntui olevan hinnoittelussa menossa joka suuntaan. Mikä olisi tarkalleen se oikea hinta. Vuosiluvut ja kilometrimäärät eivät muuttaneet eri autojen hintaa loogisesti. En pystynyt käsittämään, miten vanhempi vuosimalli suuremmalla kilometrimäärällä oli kalliimpi kuin tuoreempi ja vähemmän ajettu auto. Asiakkaana olin täysin hukassa.
Huomasin myös, että internetissä on myös palveluja, jotka lupaavat tiedottaa autokaupoille, että autosi olisi mahdollisuus ostaa. Autokaupat tämän tiedon saatuaan tekevät tarjouksen autostasi. Käteinen olisi kuningas, kuten Amerikoissa sanotaan. Käteinen olisi hyvä valttikortti hintaneuvotteluissa ja tekisi kaupankäynnistä kevyempää, kun välirahasta ja vaihtoautosta ei tarvitsisi erikseen neuvotella. Innostuin jo hiukan tästä digitaaliajan ihmeestä. Täytin tiedot autostani ja lähetin ne autokauppiaille ympäri Suomen. Automaattivastaus oli lyhyt ja tyly: vie romusi kirpputorille, täällä ihmiset yrittävät tehdä töitä. Hiljaa mielessäni katkerana mietin, että yli 400 000 kilometriä taisi olla liikaa suomalaisten autokauppiaiden ammattitaidolle. Tämä oikoreitti ei ollut minua varten
Erityisen nautinnollinen oli puhelinkeskustelu pohjanmaalaisen autokauppiaan kanssa. Hänellä olisi ollut minulle mieleinen diesel-kulkine myynnissä. Hän oli kuitenkin huomannut autossa uusia vikoja ja lupasi reilun alennukseen hintaa, jos tulisin hakemaan auton. Autoani ei olisi hänen kannaltaan kuitenkaan enää tässä vaiheessa olisi kannattanut antaa vaihdossa. Tämä automyyjä Pohjanmaalta sanoi puhelun lopuksi kauniisti ja kannustavasti, että kaikella on ostajansa.
Joskus elämäni hiljaisina hetkinä olen haaveillut autokauppiaan urasta. En tiedä, mitä loisteliasta näen tässä ammatissa, mutta jokin siinä on houkutellut. Kaikkien puheluiden ja netin selaamisen jälkeen tuntui, että ajatukseni autojen myynnistä ammattina olivat kaukana todellisuudesta. Täytyi myöntää, että olen se hankala asiakas. Otan autoni liian henkilökohtaisesti. Tämä vaikuttaa siihen, miten suhtaudun kaikkeen. Ihana liikkuva oleskelutila pitäisi palauttaa takaisin työkaluksi.
Keskustelu
Ei kommentteja
