30.09.2020
Ensimmäinen oppitunti: hinauksen tilaaminen
Nykylainsäädännön mukaan ihmisen täyttäessä 16 vuotta on hänen mahdollista Suomessa aloittaa harjoittelemaan autoilua. Ajokortin on mahdollista saada vasta täytettyään 18 vuotta ellei saa anottua hyvillä perusteluilla korttia vuotta aiemmin. Tällaisia perusteluja voivat olla nuoren auton tarve harrastus- tai opiskelumatkoihin.
Oma tyttäreni oli 16 vuoden kynnyksellä ja ajokortti tuli täten ajankohtaiseksi. Suunnittelin, että hankkisin opetusluvan, jonka turvin voisin itse opettaa tyttäreni autojen ja tieliikenteen saloihin. Aikaa olisi runsaasti harjoitteluun ja autoilusta voisi tulla isän ja tyttären yhteinen harrastus. Tekisimme yhdessä, tytär kuskina lyhyempiä ja pidempiä matkoja joko tarpeeseen tai ihan vain virkistystarkoituksissa.
Tyttäreni oli hyvin innokas mahdollisuudesta päästä ajamaan autolla. Tavoiteikä ajoharjoitteluun ei ollut vielä täyttynyt, mutta kyselyt päästä kokeilemaan autoa vain voimistuivat. Tavallisin ehdotus oli päästä ajamaan autoa syrjäisemmällä hiekkatiellä. Olin jyrkästi tätä vastaan, koska hiekkatiet ovat ehkä haastavin paikka ajaa. Käytännössä hiekkateillä ei ole nopeusrajoituksia, näkyvyys on huono ja tie saattaa olla yllättävän kapea ajoittain. Hiekkatiellä vastaantuleva auto voi tulla eteen hyvin yllättäen mitä nopeutta tahansa riippuen siitä, kuinka paikallisesta kuskista on kyse.
Ajatus ei kuitenkaan ollut mahdoton, vaikkakin hiukan laiton. Saimme sovittua diilin, jossa tyttäreni pääsisi kuskin paikalle hetkeksi eräällä hiekkarannalla, kun sopiva päivä tulisi vastaan.
Sopiva päivä saapui. Matkasimme tyttäreni kanssa viileänä ja utuisena päivänä kohti salaista harjoittelupaikkaa. Matkalla tytär vielä kinusi päästä hiekkatiellä kokeilemaan ajamista. Pysyin kannassani, että uimarannan voisi kokeilla ajaa hetken muutaman ympyrän ja sitten matka jatkuisi.
Uimaranta ei ollut virallinen virkistysalue, vaan sattumusten kautta syntynyt. Kaikki oli luonnon ja ihmisten oleskelun muokkaamaa. Tilaa oli kuitenkin laajalti ympärillä. Olin käynyt paikassa useasti. Ennen kuin olin päästämässä tytärtäni rattiin, ajoin isoa ympyrää malliksi paikassa, johon autoja oli tavallisesti jätetty. Auton vauhti hidastui nopeasti ja tajusin auton olevan keulasta kiinni.
Nousin autosta ulos. Auton alla oli pelkkää hiekkaa, joka ei kannatellut enää autoa. Renkaan kaivautuneet maahan ja nokka oli maassa kiinni. Juoksin nopeasti metsän siimeksestä hakemaan isoja oksia ja muutaman ison kiven. Kaivoin käsillä lisää tilaa eturenkaiden alle ja tungin löydökseni mahdollisimman tiukkaan renkaiden ja hiekan väliin. Hiekkaa lenteli ympäriinsä, mutta auto ei liikahtanut. Jouduin toteamaan, että on pakko tilata hinaus.
Onnekseni kaverini sukulainen asui lyhyen matkan päässä ja tiesin siellä olevan myös traktorin. Soitin kaverille. Suuren naurunremakan saattelemana kaverini lupasi kysyä setäänsä avuksi ja sanoi soittavansa takaisin, jos apua oli tulossa. Apu oli tulossa, mutta saattaisi vain hetken jos toisenkin.
Vetoapua odotellessa tyttäreni viihdytti itseään ottamalla tilanteesta hassuja kuvia ja jakoi niitä sosiaaliseen mediaan nähtäväksi. Itse yritin väistellä hiljalleen hersyvää häpeää vastaan.
Lopulta traktori saapui paikalle. Köysi paikoilleen ja muutaman nykäisyn jälkeen auto oli taas kantavalla maalla. Tarjosin viiskymppistä avusta, mutta kaverin setä ei ollut halukas ottamaan rahaa vastaan. Pyysin, että ottaisi rahan vastaan, koska tällaisen törttöilyn pitää tuntua lompakossa. Raha vaihtoi omistajaa.
Autoon ei tullut vaurioita, vaikka hiekkaa löytyikin lähes joka paikasta niin auton sisältä kuin ulkoa.
Keskustelu
Ei kommentteja
