30.04.2023
Spandexis maximus
Teksti ja kuva: Arttu Lustig
Kevät toi kevät toi polkimet, kevät toi kevät toi spandexit, kevät toi kevät toi lihasvoimalla etenevät kaksipyöräiset. Kevät toi maanteillemme takaisin talven poissa olleen Spandexis maximuksen tuon teiden urhoollisen pikakiittäjän, joka toiminnallaan niin kahvahduttaa kuin havahduttaa kotoisan ja ympärivuotisen autoilijan. Tämä teiden teräsmies yrittää pontevasti pitää paikkansa tieliikenteessä polkiessaan kohti vihreämmän huomisen kuin hoikemman kehon puolesta.
Spandexis maximus kuului alkujaan satojen ellei jopa tuhansien vuosien perinteillä äyskäröiviin soutajahuopaajiin, jotka sulan veden aikaan liikkuivat pitkiäkin matkoja vesiteitse veneillä. Tilaa liikkumiselle oli paljon eikä muut liikkujat päässeet häiritsemään vapaasti soljuvaa elämäntapaa. Teollisen vallankumouksen jälkeen luonnollinen ja perinteikäs liikkumistapa muuttui mahdottomaksi vesiteiden kadotettua vanhat tarkoituksensa muuttuen virkistysalueiksi ilman aitoa päämäärää. Jäljelle jäin vain mahdollisuus matkata pikiteitä pitkin polkupyörällä. Leveät järven selät vaihtuivat ahtaaseen maanteihin, jotka pitää jatkaa henkilöautojen, raskaanliikeenteen, mopojen ja jalankulkijoiden kanssa.
Tavallisesti Spandexis maximus liikkuu yksin maantien reunan valkoisen viivan molemmin puolin. Ei kuitenkaan ole poikkeavaa, että Spandexis maximus etenisi myös pienenä parvena. Tällöin muodostelmana voi olla joko pitkä jono tai yksilöt ovat ryhmittäytyneet pareittain. Tunnusmerkkeinä on kypärä päässä, lisävauhdilliset aurinkolasit ja kehoa imarteleva asu, josta lajin myöhempi nimikin on tullut. Monelle ehkä jopa hiukan salaperäinen Spandexis maximus etenee kuitenkin kokoonsa nähden yllättävän rivakasti ja päämäärätietoisesti voimiaan säästelemättä.
Spandexis maximus on olomuodoltaan heiveröinen verrattuna suurimpaan osaan moottoroituihin tiellä liikkujiin. Ulkonäön ei kannata antaa hämätä, koska luonne ahtaassa muuttuneessa elinympäristössä voi olla hyvinkin kuumaverinen. Luonnollisen leveillä, vesiteiden mieli kokee maantien ahtaaksi ja painostavaksi kuin laskuhumalainen aamuyöllä grillikioskin jonon. Joitakin tunteiden täyttämiä tilanteita on saatu tallennettua videokuvan muotoon Spandexis maximuksen taistellessa oman tilansa puolesta niin täysperävaunurekkoja kuin tavallisia henkilöautoja vastaan. Nämä videokuvat ovat todisteina ja opetusvideoina, ettei närkästynyttä Spandexis maximus -yksilöä kannatta tavallisena kansalaisena lähteä haastamaan edes oman henkilöauton antamaan suojaa hyväksi käyttäen.
Spandexis maxiums onkin luonteeltaan hyvin peloton. Olen jopa omin silmin nähnyt, kuinka maantievauhdissa iso tukkirekka on joutunut tekemään väistöliikkeen, kun Spandexis maximus pitää tiukasti kiinni siitä tilasta, mikä hänelle on oikeudekseen laissa määrätty. Monet autoilijat hiukan kavahtavatkin nähdessään edessään olevan Spandexis maximuksen. Suuri ero niin tilannenopeudessa kuin massassa voisi aiheuttaa autoilijalle törmäystilanteessa vaikeita sananvaihtoja niin vakuutusyhtiön kuin viranomaisten kanssa.
Spandexis maximus jatkaa vahvasti taistelua elintilastaan tai ehkä paremmin sanottuna liikkumistilastaan. Vielä vain harvakseltaan löytyy kulkuväyliä, jossa lihasvoimin etenevä kaksipyörä saisi kulkea vapaasti ja huolettomasti kuin vene pitkin tyyntä järven selkää. Julkisesti käydään ajoittain ajatusten vaihtoa, miten liikkumistilaa saataisiin lisää. Satunnaisesti onkin saatu parannuksia aikaiseksi, vaikka työtä on edelleen paljon jäljellä, jotta tilaa olisi kaikille.
Keskustelu
Ei kommentteja
