Epätaloudellista taloudellista ajoa

Neljän viikon tauon jälkeen pääsin osallistumaan autonhuoltokurssin viimeiseen kokoontumiseen. Ilmeisesti jo edellisellä kerralla oli puhuttu auton ostamiseen liittyvistä asioista ja niillä tänään jatkettiin. Lopuksi puhuttiin myös ajon taloudellisuudesta, mitä aihetta olivat minua varten säästäneet viimeiseen kertaan, kun olin sitä toivonut. Kilttiä.

Auton ostamisesta

Opettaja kertoi, että autokaupoilla ei kannata suoraan sano, että on vaihtamassa autoa. Silloin tingitään pelkästään ostettavan auton hinnasta. Sitten kun on saanut tarjouksen ja harkinnan jälkeen menee liikkeeseen uudelleen niin voi alkaa puhua vaihdokista ja sitten lasketaan millaisen hyvityksen vanhasta autosta saa. Itse hyvitys ei tietenkään ole niin hyvä kuin jos olisi alusta alkaen laskettu vaihtoautolle hintaa, mutta koska meillä on jo hyvä tingitty hinta ostettavalle autolle, jää väliraha tällä tavalla useimmiten pienemmäksi.

Sitten puhuttiin siitä kuinka (yksityiseltä) ostaessa voi olla vaara, että autosta on veroja maksamatta. Tämä ongelma lähinnä saattaa ilmetä, jos auto on ollut alle 2 kuukautta edellisellä omistajalla, koska ajoneuvoverolapulla kestää muutama viikko tulla postissa ja sitten siinä on vielä pari viikkoa maksuaikaakin. Opettajalle oli kerran käynytkin niin, että oli ostanut auton laitettavaksi ja sitten kun oli vienyt sen katsastukseen niin oli paljastunut että edellinen omistaja ei ollut maksanut veroja. Katsastuksesta ei saa leimaa ennen kuin verorästit on maksettu, joten opettaja oli sitten maksanut ne ja vaatinut rahat myöhemmin takaisin auton myyjältä.

Autoveroa joutuu maksamaan minimissään 20 e vaikka auto olisi omistuksessa vaikka vain päivän. Jos auto kuitenkin myydään nopeasti eteenpäin, on luovutusasiakirjoissa mahdollista jättää uuden omistajan tiedot tyhjäksi, jolloin seuraava uusi omistaja voidaan suoraan merkitä omistajaksi. Tämä on mahdollista vain, mikäli auto vaihtaa omistajaa uudelleen seitsemän päivän sisällä, sillä ajoneuvolle tapahtuneista muutoksista pitää ilmoittaa ajoneuvoliikennerekisteriin viimeistään seitsemän päivän päästä muutoksen tapahtumisesta.

Nyt loppuvuodesta on kuulemma paras aika ostaa auto. Autoliikkeissä on varsin hiljaista koska joulun alla nyt ostetaan enemmän muuta kuin autoja ja talven tullen autoliikkeiden pihoistakin olisi kiva saada automäärää vähennettyä, joten voi saada hyviä diilejä.

Taloudellisesta ajotavasta

Suurin osa ajasta meni autojen ostotoimintaan liittyvistä asioista keskustellessa, sillä opettajalla oli aiheesta niin paljon juttuja kerrottavana. Lopulta kuitenkin päästiin taloudellisuuspuoleen.

Opin, että bensamoottori kuluttaa kylmänä vähemmän kuin diesel- vastaavissa olosuhteissa, joten lyhyillä matkoilla talvella bensamoottori on vähäkulutuksisempi. Autoa kannattaa lämmittää talvella, koska lämmin moottori on vetreämpi ja kuluttaa vähemmän polttoainetta. Tämän kaikki tosin jo varmasti tiesivätkin. Lämmitysajoista ei kerrottu muuta kuin että säteilylämmitin on heikkotehoisempin kuin lohkolämmitin, joten sitä joutuu käyttämään pidempään, esimerkiksi 2 h lohkolämmitys = 3 h säteilylämmitys. Lohkolämmitin lämmittää moottorin jäähdytysnesteen, kun taas säteilylämmitin lämmittää auton öljypohjaa. Säteilylämmitin on kuulemma yleistynyt nykyautoissa koska lohkolämmitin ei mahdu kaikkien autojen moottoritiloihin.

Taloudellisesta ajosta olin erityisen kiinnostunut kuulemaan auton huollon kannalta. Taloudellinen ajotapani perustuu autokoulusta saatuihin oppeihin eli pyrin ennakoimaan tilanteita, hyödyntämään moottorijarrutusta ja ajamaan aina niin suurella vaihteella kuin moottori jaksaa ongelmitta vetää. Mutta missä menee se raja, että taloudellisuuteen pyrkiminen kääntyykin haitaksi?

Opettajan mukaan autolla ajaessa ei kannattaisi pyrkiä aivan maksimaaliseen polttoaineen säästöön, sillä ajettaessa jatkuvasti matalilla kierroslukemilla auton moottori kuluu enemmän. Tämä johtuu siitä, että matalilla kierroksilla polttoaine ei pala yhtä puhtaasti kuin korkeilla kierroksilla, joten moottoriin kertyy epäpuhtauksia. Etenkin kylmällä kelillä kannattaisi ajaa aluksi korkeammilla kierroksilla, jotta auton moottori lämpenisi nopeammin.

Opettajan neuvot eri kierroslukualueilla ajamisesta menivät täysin ristin oman ajotapani kanssa. Hän esimerkiksi suositteli ajamaan kaupungissa aina 2000 rpm kierroksilla, kun taas itse olen tottunut ajamaan 1650 rpm kieppeillä ja vaihtamaan isommalle vaihteelle 2000 rpm kohdalla. Kaupungissa myöskään ei kuulemma tarvitsisi käyttää kolmosta isompaa vaihdetta, mutta kyllä Poloinen kulkee nätisti nelosella ja loivassa alamäessä jopa vitosella 50 km/h. Väitänkin, että vaihteiden nopeusalueet ovat autokohtaisia. Tosin myönnän, että ajelen herkästi kaupungissa hieman liian isoilla vaihteilla eli kierrokset tippuvat 1500:een mutta kun auto tuntuu vetävän silti ihan hyvin.

Toinen asia mikä ihmetytti oli se, että opettajan mielestä ykkösellä kiihdytettiin 20 km/h:iin ja sitten vaihdetaan seuraavalle vaihteelle. Olen käsittänyt, että ykkösellä lähdetään vain liikkeelle ja parin autonmitan päästä vaihdetaan jo kakkoselle. Mielestäni myös Polon ohjekirja sanoo näin.

Luulen, että taloudellisessa ajossa paras tapa menee jossain autokoulun ja autohuollon opettajan suosittelemien tapojen välissä. Pyritään ajamaan isoilla vaihteilla, mutta ei liian isoilla. Käytetään moottorijarrutusta, mutta muistetaan myös välillä jarruttaa oikein kunnolla, jotta jarrut eivät ruostu.

Yhteenveto

Kurssin loppuajaksi siirryimme vielä halliin, jossa sai kysellä vielä epäselviä asioita. Tsekattiin pyynnöstäni Polon jarrut joita lupasin kulutella poissaoloviikkojeni aikana. Valitettavasti jarrulevyjä tähyiltiin vain taskulampulla vanteen raoista, joten oikeaa kuvaa en saanut olisiko muutosta tapahtunut. Opettajan mielestä kyllä oli, vaikkakin ruostetta oli edelleen hieman.

Kurssi oli kyllä erittäin antoisa ja aion mennä sinne uudelleen ensi syksynä, sillä haluan oppia myös ne asiat jotka jäivät väliin kolmella poissaolokerrallani. Auton huoltoahan kurssilla ei juuri harrastettu ja opettajakin totesi, että kurssi on vuosi vuodelta muuttunut teoreettisemmaksi autojen tekniikan kehittyessä. Suosittelen kyllä kaikille, joita kiinnostaa tietää autosta enemmän, kuin vain että miten sillä ajetaan. Kurssilta saaduilla opeilla voi ymmärtää vähän enemmän sitäkin, mitä omalle autolle tehdään huollossa.

Vielä sytytyspuolan toiminnasta...

Eräänä perjantai-iltana puolaepisodin jälkeen kävin kysymässä Mikalta, pitäisikö muiden puolien hajoamisesta olla huolissaan ja mikä sen virka oikein on. Mikalla ei tuntunut olevan mikään kiire ja niinpä hän päätti piirtää minulle moottorin, "vaikka et tästä mitään ymmärräkään". Mutta pysyinkin siinä aika hyvin kärryillä, tuntui kuin olisin oppinut puhumaan vierasta kieltä! Tosin täytyy tunnustaa, että tipahdin kärryiltä siinä vaiheessa, kun Mika selitti puolan toiminnan. *nolo* Puolat kuulemma leviävät satunnaisesti eikä niistä tarvitse olla huolissaan. Jos pelkään että Polo jättää tielle, voisin kuulemma yhtä hyvin pelätä sitä uuden auton kanssa. Lohduttavaa, nyt ajan Pololla taas tyytyväisenä.

Pyysin kurssin lopussa vielä opettajalta nopeaa selitystä siihen, mikä puola on. Asia oli ilmeisesti käsitelty poissaollessani, mutta sain kumminkin selkeän vastauksen: se on käämi joka muuttaa akun jännitteen tuhatkertaiseksi ja antaa sen sytytystulpalle, joka taas antaa kipinän jolla sytytetään ilma-polttoaineseos. Kuulostaa yksinkertaiselta; en tiedä mikä meni ohi Mikan selostuksesta.