Kuulumisia autonhuoltokurssilta

Tämän syksyn tiistai-illat ovat kuluneet viime vuoden tapaan autonhuoltokurssilla. Olisin halunnut blogata kurssista joka kerran jälkeen kuten viime vuonna, mutta en ole millään kerennyt... No nyt lopulta muutama sananen siitä.

Kurssilla on tullut kerrattua paljon vanhoja asioita, mutta olen oppinut myös kaikenlaista uutta etenkin pienen triviatiedon muodossa. Tosin olen varmaan unohtanut asioista yli puolet, kun en ole niitä heti kirjaillut ylös.

Vaikka kurssin piti olla lähinnä kertausta, on muistiinpanoja syntynyt jo monta sivua...

Tämän vuoden kurssi on mielestäni ollut jotenkin parempi kuin viimevuotinen. Alussa osallistujia oli suunnilleen sama määrä kuin vuosi sittenkin, mutta nyt kävijöitä on useimmiten ollut vain 5-6. Vaikka kansalaisopisto ei vähäistä osallistujamäärää arvostakaan, niin mielestäni pienempi ryhmä on mahdollistanut paremmin triviaalimpiin asioihin paneutumisen ja olemme puuhanneet viime vuotta enemmän autojemme parissa. Kurssilla on muun muassa työnnetty auto kokeeksi käyntiin, vaihdettu palaneet parkkipolttimot, mittailtu jäähdytysnesteen pakkasenkestävyyttä, tutustuttu renkaiden tasapainottamiseen käytännössä ja leikitty auton diagnostiikkasoftalla.

OBD

Tällä viikolla kurssin aiheena oli auton sähkötekniikka, minkä aiheen missasin viime vuoden kurssilla kokonaan, kun en päässyt paikalle. Viime kerran OBD-jututkin olivat kyllä uutta asiaa. Sain niistä vain harmillisen vähän muistiinpanoja, kun asiaa käsiteltiin luokan sijasta hallin puolella, mutta onneksi interweb on keksitty.

OBD eli On-Board Diagnostics on auton itsediagnostiikkajärjestelmä, joka kerää tietoa tyyliin kaikesta auton järjestelmissä tapahtuvista asioista, kun autossa on virrat päällä tai se on käynnissä. Eri asioille on pyhitetty omat tietokoneensa; esim. päästöille, ABS-jarruille ja airbageille. Auton ollessa käynnissä OBD havaitsee jatkuvasti kaikenlaisia häiriöitä, mutta käyttäjälle se raportoi vain vakavat tai usein toistuvat häiriöt. OBD-lukijalla autosta saadaan luettua kaikki vikakoodit jolloin vikojen paikantaminen on helpompaa.

Pakokaasupäästöjen OBD-mittaus on pakollinen katsastukseen kuuluva toimenpide kaikille 1.1.2001 ja sen jälkeen rekisteröidyille henkilö- ja pakettiautoille. OBD:n lisäksi katsastukseen kuuluu päästömittaus korotetulla tyhjäkäynnillä, mutta ymmärsin että se on kylläkin vähän turhaa, sillä jos pakokaasumittaus kosahtaa, niin siinä vaiheessa vika näkyy todennäköisesti myös OBD:ssä.

OBD-testerillä todettiin myös että Polo olisi mennyt ainakin sen osalta katsastuksesta läpi ... aika huolestuttavaa tosin jos ei olisi mennyt!

Boschin OBD-testeri. Eri valmistajien järjestelmien ongelmana on kuulemma suomenkieli, jolla kirjoitettuna vikojen nimet voivat välillä olla vähän outoja. Vikakoodit ja niiden kuvaukset englanniksi ja saksaksi sen sijaan ovat standardoituja.

Perusteita auton sähkötekniikasta

Auton sähkötekniikka on niin laaja aihe, että sen puimiseen ei yksi kurssikerta riittänyt. Toisaalta se ei myöskään ole pelkästään omaa elämäänsä elävä aihe, sillä nykyautoissa sähkö liittyy lähes kaikkeen. Bensakäyttöistä autoa ei saa edes pidettyä käynnissä ilman sytytystulpan antamaa sähköistä kipinää, vaikka sen voisikin käynnistää työntämällä.

Auton tarvitseman sähkön kehittää kampiakselissa hihnalla kiinni oleva laturi (=generaattori), joka vie auton moottorin tuottamasta tehosta kuulemma 5-10 %. Laturin koko riippuu siitä, miten paljon virtaa auton sähkölaitteet vaativat. Opettajan mukaan tyypillinen laturin ampeerimäärä voi olla esimerkiksi 80 ampeeria. Jäin vähän ihmettelemään arvon mataluutta, sillä 1.2 TSI Polon teknisissä tiedoissa sanotaan, että sen laturin virta on 140 A. Ehkä opettajan esimerkki koski vanhempia autoja?

Ilmeisesti joissain tapauksissa myös auton laturin kapasiteetti voi loppua kesken. Tällaisissa tilanteissa auton tietokone poissulkee käytöstä vähemmän tärkeitä laitteita, jotta virtaa riittää tärkeimmille.

Laturin tuottama ylimääräinen virta täyttää akkua, jonka nimellisjännite on henkilöautoissa 12 V. Akun koko on opettajan mukaan tyypillisesti 60 Ah kieppeillä, mutta se riippuu jälleen paljon autosta. Meidän Polon akku on 51 Ah.

Opettajan piirtämä havaintokuva auton laturin toiminnasta. Samalla hihnalla voi pyöriä esimerkiksi vesipumppu ja ilmastointi.

Ajon aikana akkua ei tarvita, vaan siihen vain varastoidaan virtaa jotta auto saadaan käyntiin. Akun voimin myös auton kello pysyy ajassa ja tietokoneet kartalla. Laturi syöttää akulle virtaa vain sen mitä muilta laitteilta jää yli eli sähkölaitteita on paljon päällä, ei akku juurikaan täyty, . Tämä ilmiö esiintyy erityisesti talvella, kun on paljon valoja, puhallus isolla ja takaikkunan ja penkkien grillit päällä. Sitten kun ajetaan lyhyttä ajoa, niin akku ei ehdi täyttyä riittävästi korvatakseen käynnistyksessä kulutetun virran ja lopulta voi käydä niin, että akussa ei ole enää riittävästi virta auton käynnistykseen.

Hallissa testasimme auton sähkölaitteiden virrankulutusta käytännössä. Kytkimme Polon akkuun jännitemittarin ja akulta lähtevään piuhaan ampeerimittarin näyttämään virrankulutusta. Auton ollessa sammuksissa pelkät päiväajovalot päällä virrankulutusmittari näytti 2,4 A. Sitten kun autoon laitettiin päälle kaikki mahdolliset valot, ampeerimittari näytti virrankulutukseksi 18,4 A. Jos kaikki valot jätettäisiin päälle, 51 Ah akku tyhjenisi vähän vajaassa kolmessa tunnissa. (51 Ah / 18,4 A = 2,8 h)

Virrankulutus testattiin myös poppikset soimassa ja lämmittimet sekä ilmastointi täysillä, mutta niiden antamaa kulutusta en tiedä, koska istuin silloin itse autossa laittamassa laitteita päälle. Lisäksi akulle menevää virtaa testattiin auton ollessa käynnissä. Kun pelkät päiväajovalot olivat päällä, akku latautui, mutta kun kaikki mahdolliset sähkölaitteet olivat päällä, ei latautumista muistaakseni tapahtunut lainkaan.

Polon ollessa tyhjäkäynnillä ilman sähkölaitteita sen ajotietokone näytti polttoaineen kulutukseksi 0,8 l/h, kun taas kaikki päällä kulutus oli 1,6 l/h. Aikamoinen ero.

Kaikkien valojen ollessa päällä Polon virrankulutus oli 18,4 A.

Polon jälkeen virrankulutusta testattiin erään rouvan vanhemmalla Toyota Corollalla. En muista sen mittaustuloksia, mutta mielenkiintoista oli se, että auton ollessa käynnissä laturista selkeästi kuului erilainen ääni, kun kaikki sähkölaitteet olivat päällä verrattuna siihen, että eivät olleet. Eli sähkölaitteiden käyttö kuormitti myös eri tavalla laturia.

Minulla ei ole koskaan ollut tapana pitää autoa talvella tyhjäkäynnillä kaivaessani sitä esiin lumihangesta, koska mielestäni se kuluttaa turhaan polttoainetta ja saastuttaa ja onhan pidempi tyhjäkäyttö kielletty jo laissakin. Opettaja suositteli kuitenkin käynnstämään eka auton ja siivoamaan sen vasta sitten, koska siinä saa vähän ladattua akkua ja lisäksi moottori ehtii siinä rauhassa vähän lämmetä ja heräillä rauhassa. Ihan hyvä pointti, joskaan en varmaan silti taivu noudattamaan neuvoa.