05.09.2009
Kootut seikkailut Helsingissä
Lupasin jo alkukesästä Desuconissa, että lähtisin mukaan myyjäksi Helsingissä heinäkuun puolivälissä pidettävään Animeconiin. Lupasin myös toimia porukan kuskina Helsingin keskustassa. Aiemmin ajatus autolla ajamisesta Hesan keskustassa on lähinnä kammoksuttanut, mutta nyt ajattelin ottaa sen haasteena. Kaupungin keskustahan se on siinä missä mikä tahansa muukin. Paitsi että liikennettä tosin on enemmän, kaistoja on enemmän, liikennemerkkejä on enemmän ja kaduilla autojen seassa kulkee raitiovaunuja. Nämä tekijät yhdistettyinä pakottavat olemaan tarkkana, tai muuten jotain jää huomaamatta. Mutta kuinka sitten kävikään?
Alkusekoilut
Majapaikkamme Helsingissä sijaitsi Punavuoressa, jonne meinasin alun perin kiertää länsi-Helsingin kautta, ettei tarvitsisi heti ensimmäisenä ajaa ihan keskustaan. Päädyin kuitenkin noudattamaan navigaattorin neuvoja ja ajoin nelostietä ihan loppuun (alkuun?) saakka, kunnes tupsahdin kaupunkiin. Ensimmäinen haaste tuli heti vastaan, kun Kustaa Vaasan tieltä / Hämeentieltä oli kuorittu pois asfalttia ja siinä sivussa kaistamerkinnät. Olen huono hahmottamaan kaistojen sijainteja kadulla ilman maalauksia, joten meinasin olla aluksi vähän hukassa. Selvisin (kai) kuitenkin törttöilemättä.
Keskustaa lähestyessä tein tyhmän virheen ja ajoin päin punaisia. Vasta risteykseen ajettuani havaitsin, että liikennevalot olivat vaihtuneet keltaisiksi ja vaihtuivat melkein saman tien punaisiksi. Olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi, mutta jotenkin tuli vain soljuttua muun liikennevirran mukana eteenpäin. Liikenne todellakin soljui ympärilläni, sillä ihan rinnallani viereisellä kaistalla joku muukin ajoi päin punaisia.
Rautatieaseman jälkeen navigaattori olisi halunnut, että käännytään vasemmalle Mannerheimintielle. En voinut kuitenkaan noudattaa ohjetta, sillä kaistamaalausten perusteella ajaminen oli sallittu vain suoraan ja oikealle. Jatkettuani suoraan navi arpoi uuden reitin ja hetken päästä pääsimmekin jo perille Pursimiehenkadulle pysäköintiruutua etsimään.
Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä ei vasemmalle käännytä.
Pysäköintiharjoituksia
Jo ennen Helsinkiin lähtöä tiesin, että tulisin tarvitsemaan reissulla taskuun pysäköinnin jaloa taitoa. Taskuparkit eivät ole kuitenkaan koskaan olleet mikään vahvuuteni, sillä pysäköin hyvin harvoin kadunvarteen. Niinpä reissua edeltävänä päivänä ajoin Jyväskylän keskustaan etsimään taskuja ja harjoittelemaan niihin pysäköintiä.
Harjoittelu ei mennyt hukkaan, sillä vapaita pysäköintipaikkoja ei ollut liikaa ja kaikki mitä oli olivat järjestäen taskuja. Vaikka etsin harjoitellessani tarkoituksella pieniä taskuja, olivat Helsingin taskut vielä pienempiä. Sen seurauksena pysäköin ensimmäisillä kerroilla aina liian lähelle kadun reunakivetystä. Vasta kun huomasin toimia tasan tarkkaan autokoulun taskuparkkiohjeen mukaan enkä ajanut yhtäkään vaihetta liian pitkälle, aloin osua ruutuun sopivasti. Kapeissa raoissa peruuttamisessa auttoi kivasti jos kadun varressa oli näyteikkuna, josta pystyi näkemään, kuinka paljon tilaa auton takana oli.
Vaikka itse sanonkin, opin mielestäni viikonlopun aikana aika hyväksi taskupysäköijäksi. Itse asiassa pieneen rakoon pysäköinti on paljon selkeämpää kuin isoon, sillä isoon pysäköidessä oppimani peruutussäännöt eivät toimi täysin, vaan auto jää yleensä liian kauas kadun reunasta.
Ensimmäisellä taskuparkkiyrityksellä sain Polon renkaat suunnilleen takertumaan katukiveyksen reunaan, ...
... kun taas toisella yrittämällä ajoin suoraan kiveyksen päälle. Sittemmin homma alkoi onneksi onnistua.
Navigaattori hukassa
Ennen kotimatkalle lähtöä vein erään kaverin juna-asemalle ja hain toisen kaverin jostain päin itä-Helsingistä ja sitten häntä piti vielä käyttää Pakilassa. Tähän pyörimiseen sain kulumaan aikaa käsittämättömät 1½ tuntia. Jos navigaattorini osaisi jälkeenpäin piirtää ajamani reitin, olisi se varmaan aikamoista pyörimistä. Sen verran tuli säädettyä.
Reitti Punavuoresta rautatieasemalle ei ole kovin monimutkainen, mutta päätin kuitenkin antaa navigaattorin johdattaa, sillä suuntavaistoni on sanalla sanoen surkea. Koko matkalla piti olla vain pari käännöstä, mutta kas vain navigaattori oli jälleen kanssani eri mieltä siitä, minne saa kääntyä. Parin käännöksen jälkeen juutuin Stockmannin lähelle tasa-arvoiseen risteykseen odottelemaan, että jatkuva autovirta oikealta lakkaisi.
Kun lopulta pääsin kääntymään, valitsin oikeanpuoleisen kaistan koska olin kääntymässä muutaman korttelin päästä oikealle. Sitten edelläni ajanut tavara-auto pysähtyi ja ajattelin sen vain seisovan valoissa, kunnes huomasin että viereiset kaistat vetävät, mutta se millä itse seisoin, ei. Ilman mitään vilkun näyttämistä auto oli pysähtynyt kadun reunaan ilmeisesti purkamaan tavaroita, minkä seurauksena jouduin hetken arpomaan, ennen kuin pääsin vaihtamaan kaistaa ja ohittamaan auton. Onneksi joku ystävällinen vasemmalla kaistalla antoi tietä ja lopulta (jokaisiin Mannerheimintien valoihin pysähtymisen jälkeen) ehdin rautatieasemalle ajoissa.
Katselin navigaattorin lokista matkan tietoja ja täytyy sanoa että tein varmaan jonkinlaisen ennätyksen... Sain nimittäin kulutettua 1,85 km matkaan yli 16 minuuttia keskinopeuden ollessa 6,7 km/h! Siinä olisi kävellen oltu melkein nopeammin perillä!
Itä-Helsingissä pyöriessä tuli vastaan vielä useita kohtia, joissa navi olisi halunnut kääntyä vasemmalle, mutta se oli kielletty. Kävin mm. ajamassa yhden korttelin ympäri vain huomatakseni, että vasemmalle kääntymisen lisäksi myös suoraan risteyksen yli ajaminen oli kielletty. Enhän mä sitä tajunnut kun vain navia seurasin. Tämän jälkeen tulin siihen tulokseen, että navigaattoriin ei todellakaan voi luottaa vaan aloin itse etsiä risteystä, josta voisin päästä kääntymään ympäri ja palaamaan siihen risteykseen, josta alunperin piti kääntyä vasurille. Loppujen lopuksi pääsin jonkun korttelin kiertämällä palaamaan. Olipahan työlästä.
On se ilmoja pidellyt
Kotiin olin siis päättänyt lähteä vasta maanantaina, jotta ei tarvinnut ajaa illalla väsyneenä. Kelin kannalta se ei kuitenkaan ollut paras ratkaisu. Ilmeisesti pilvet olivat pidätelleet sadetta koko coniviikonlopun ajan, sillä maanantaina vettä satoi taivaan täydeltä. Vielä aamupäivällä kaupungissa pyöriessäni sade oli normaalia, mutta keskipäivää lähestyttäessä vettä alkoi tulla vain kovempaa ja kovempaa.
Vettä satoi niin rankasti, että edellä ajavat autot näkyivät pelkkinä tummina laikkuina keskellä harmautta ohittajien kadotessa tasaiseen harmauteen. Pyyhkijät sai pitää täydellä nopeudella (olen aina ihmetellyt mitä iloa maksiminopeudesta on) ja ikkuna oli silti koko ajan täynnä vettä. Autojen sumuvaloille tulikin kerrankin todellista käyttöä, sillä kirkkaana loistavan takasumuvalon ansiosta edellä ajavan auton saattoi hahmottaa vähän paremmin vesimassan takaa.
Joku ohittaa jonkun toisen ja katoaa harmauteen. Arvioisin etäisyyteni edellä ajavaan autoon olevan reilu 100 m.
Kaatosateessa näkyvyys moottoritiellä oli niin huono, että 120 km/h nopeudella ajaminen ei tullut kuuloonkaan, vaan sateen voimakkuudesta riippuen ajonopeudet vaihtelivat 80 ja 110 km/h välillä. Suurimman osan ajasta tyydyin ajamaan jonon mukana, mutta muutaman auton ohitin, kun tuntui, että sade ei juuri sillä hetkellä vaatinut ajamaan 80 km/h. Tarkkana kuitenkin piti olla ohitusten kanssa, jottei auto vain lähtisi vesiliirtoon.Tai en mä tiedä voiko sitä varsinaisesti välttää mitenkään, mutta silmä kovana tarkkailin ohituskaistan pinnasta veden määrää ja sen perusteella arvioin käytettävän nopeuden.
Sumuvalot päällä ja nopeutta 80 km/h. Joku ohittaa vauhdikkaasti.
Arvotaan liikennemerkki ja nippu lisäkilpiä
Kirjoitin jo huhtikuussa pysäköintikieltomerkillä varustettujen pysäköintipaikkojen loogisuudesta. Helsingissä merkit pääsivät taas yllättämään ja arvoinkin hotellin luona hetken, ennen kuin olin varma, että sain pysäköidä kadun varteen ilman vaaraa sanktiosta. Aikarajan sisäpuolella pysäköinti on selkeää. Hämäävää onkin se, että aikarajan ulkopuolella pysäköinti on vapaata pysäköintikieltomerkistä huolimatta. Jos pysäköintikieltomerkkiin ei olisi liitetty lisäkilpiä, olisi pysäköintikielto luonnollisesti ehdoton. Miksi on edes keksitty sallia pysäköinti pysäköintikieltomerkin vaikutusalueella, kun se voidaan sallia ihan omalla merkilläänkin?
Parin korttelin päästä toisistaan bongaamani merkkiyhdistelmät kertovat molemmat, että pysäköinti on maksullista arkena klo 9-19. Muulloin voi pysäköidä vapaasti.
Alla olevassa kuvassa näkyvä "moottoriajoneuvolla ajo kielletty" -merkki vaikutti ensi näkemältä tosi hämäävältä, sillä kadulla näytti ajavan autoja ihan normaalisti. Tarkemmin katsottuna kuitenkin huomasin, että autoja tulee vain vastaan. Käytännössä katu on siis autoille yksisuuntainen, mutta katua ei voida merkitä yksisuuntaiseksi, koska raitiovaunut ajavat kadulla molempiin suuntiin ja noudattavat samoja liikennemerkkejä kuin autotkin. Pelkkä autolla ajaminen saadaan kiellettyä kieltämällä moottoriajoneuvot, sillä raitiovaunu ei kuulu niihin.
Moottoriajoneuvoille yksisuuntainen katu (ja kaverini kädet) jossain keskustan ja Punavuoren välissä.
Alla olevasta liikennemerkkiyhdistelmästä oli pakko ottaa kuva ihan sen monimutkaisuuden vuoksi. Jotain tällaista ajoin takaa, kun mietin että Helsingissä liikennemerkitkin ovat monimutkaisempia kuin täällä "maalla". Onneksi näin monimutkaisia ei tullut vastaan enempää. Tuota merkkihirvitystä nimittäin saa hetken tavata, ennen kuin voi varmistua, saako pysäköidä vai ei!
Analysoin yhdistelmän merkitykseksi seuraavaa:
- 30 km/h nopeusrajoitusalue
- pysähtyminen kielletty arkena klo 15-18
- pysäköinti kielletty arkena klo 7-15
- pysäköinti sallittua maksua vastaan lauantaisin klo 9-18, maksimiaika 1 h
- muina aikoina pysäköinti sallittua
- arkena klo 0-7 ja 18-24
- lauantaisin klo 0-9 ja 18-24
- sunnuntaisin klo 0-24
Oletteko samaa mieltä?
Kuinka sitten kävikään?
Vaikka Helsinkiin saapuessani vähän jänskättikin, sujui ajaminen siellä ihan riittävän mallikkaasti. Paljon oli huomioitavaa, mutta kyllä siitä selvisi kun rauhallisesti ajeli. Totuttelun jälkeen keskustassa ajaminen oli ihan kiehtovaa ja olisin mieluusti pyörinyt siellä enemmänkin. Maanantaiaamun kiire juna-asemalle hieman stressasi; sama sekoilu ilman kiirettä olisi ollut vain yksi seikkailu enemmän.
Taskupysäköinnitkin luonnistuivat muutaman kerran jälkeen tosi kivasti. Sen taidon tosin jo hukkasin, sillä joku viikko sitten taskuparkki tien vasempaan reunaan ei meinannut luonnistua alkuunkaan... Saattoi tietty johtua myös vasemmasta reunasta, sillä Hesassa pysäköin joka kerta oikeaan reunaan.
Suurin ongelma oli navigaattorini, joka ehdotti hämmästyttävän monta kertaa kääntymään suuntaan, jonne kääntyminen kielletty oli osoitettu liikennemerkillä. Kun kaupunkia ei tunne pätkänkään vertaa, toivoisi, että navi tietäisi myös tällaiset asiat. Aluksi luulin, että kyseessä oli vain navigaattorin karttaversiosta puuttuva tieto, mutta koska tilanne toistui sen verran monta kertaa, täytyi liikennemerkkien tietämättömyys olla navin ominaisuus. Se siis tietää vain katujen ajosuunnat ja kaistat, mutta ei sitä, että jonnekin kääntyminen on kielletty. Olisikohan navi ohjannut myös ylempänä kuvaamalleni toiseen suuntaan moottoriajoneuvoilta kielletylle kadulle...
Keskustelu
Olen itse järkeillyt tuota ehdollista pysäköintikieltoa siten, että sitä käytetään tilanteessa, jossa pysäköinnin on ajateltu tapahtuvan ajoradalla eikä siitä erotetulla pysäköintipaikalla. Toisin sanoen jos kukaan ei ole pysäköinyt, ajetaan normaalisti lähellä katukiveystä, kun taas pysäköintialueen tapauksessa ajetaan ko. alueen vieressä.
Tuon "maksullinen pysäköinti" -lisäkilven vaikutusalueesta en osaa sanoa mitään. Se on asetuksessa aika rasittavan hankalasti määritelty, eikä minulla ole enää sitä kätevää kirjaa lainassa josta voisi luntata.
Mielenkiintoinen ajatus ehdollisesta pysäköinnistä. Toisaalta tässä meidänkin kadulla on ajoradalla kesäisin pysäköintimerkki P, joka viedään talven tullen pois. Katu on sen verran kapea, että huonosti mahtuu ajamaan kaksi rinnan jos "ruudut" (joita ei ole maalattu) ovat täynnä autoja.
Tuo eka kuva oli samasta kohdasta, ku oli kuva autokoulun teoriakokeen nettiharjoituksissa. Mulla on sulle muuten puhelimes pari mielenkiintoista merkkiä
Mitäs nettiharjoituksessa kysyttiin? Ja näytä toki mulle joskus kuvasi. :)
"# pysäköinti kielletty arkena klo 7-15"
ei vaan arkena 7-18 (ylin merkki kieltää pysähtymisen ja pysäköinnin)
Niin, "pysähtyminen kielletty" kieltää aina myös pysäköimisen. Tuohon nuo merkit erottelin yksi kerrallaan eli pysähtyminen kielletty klo 15-18 + pysäköiminen kielletty klo 7-15 = pysäköiminen kielletty klo 7-18. =)
Pysäköinti kielletty merkki 372
Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika ilmaista lisäkilvellä. Merkkiä voidaan pienoiskoossa käyttää pysäköintimittarissa, sitä kannattavassa pylväässä tai sen peitoksi asetetussa suojuksessa osoittamaan, että pysäköinti asianomaisella paikalla on kielletty. (Tieliikenneasetus FINLEX)
Anonyymi, mitä ajat takaa tuolla tieliikenneasetuksen katkelmalla? Meinaatko tuota kohtaa "Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika ilmaista lisäkilvellä"? Selitys on yksinään hieman hämäävä, sillä sen perusteella voisi kuvitella, että alle isketty aikaväliä (esim. 8-16) ilmaiseva merkki kertoisi, milloin saa pysäköidä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä aikavälimerkki 851 (ja 852 ja 853) kertovat yläpuolellaan olevan merkin voimassaoloajan. Eli käytännössä sallittu pysäköintiaika ilmaistaan lisäkilvellä; se vain pitää ymmärtää olevan annetun aikavälin ulkopuolella.
Huomaathan, että tuossa ensimmäisessä liikennemerkki-kuvassa on lisäkilpi 855a, josta sanotaan tieliikenneasetuksessa:
"Lisäkilvet 855 a ja 855 b: Merkin 372 (pysäköinti kielletty) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu."
Täten siis pysäköinti on sallittu arkena klo 9 - 19 maksullisena aivan kuten mainitsetkin. Kuitenkin muulloin kuin arkena klo 9 - 19 pysäköinti on kielletty liikennemerkistä 372 johtuen.
Täten kuvatekstissä mainittu "Muulloin voi pysäköidä vapaasti." ei pidä paikkaansa vasemman liikennemerkin kohdalta.
Tulee siis erottaa liikennemerkit 851, 852 ja 853 liikennemerkistä 855a. Siis merkit 851, 852 ja 853 ovat kielto- ja rajoitusmerkkien voimassaoloaikoja, mutta merkki 855a ei kerro kielto- tai rajoitusmerkin voimassaoloaikaa. 855a vain sallii pysäköinnin maksua vastaan tiettynä aikana.
Asetus ei ole erityisen selkeä aiheeseen liittyen, mutta tässä tapauksessa aikaraja voidaan käsittää samalla tavalla kuin voimassaoloaikaa kuvaava merkki. Maalaisjärki on kiva keksintö: mitä järkeä olisi kieltää pysäköinti tavallisen kadun varressa muuna aikana ja valittuna aikana se maksaa. Ei oikein järkeä. Tieliikenteen käsikirja vahvistaa, että pysäköinti on sallittu maksullisen aikavälin ulkopuolella: http://random.ikioma.org/poloinen/pysakointikielto3.jpg
Tuosta maksullisen pysäköinnin ulkopuolisen ajan sallimisesta väännettiin aiemmin kättä, voit lukea keskustelun tästä merkinnässä: http://poloinen.blogspot.com/2011/09/onko-tama-nyt-niin-hammentavaa.htm
Maalaisjärjellä ajattelen asian seuraavasti: Arkipäivinä klo 19 - 9 pysäköinti on kielletty muilta kuin asukaspysäköintiluvan omaavilta. Tällä voidaan varmistaa se, että asukkaille riittää pysäköintipaikkoja yöaikaan. Päivällä pysäköinti voidaan sallia myös muille kuin asukaspysäköintiluvan omaaville (maksua vastaan), koska päivällä asukaspysäköintiluvan omaavat voivat olla esim. töissä, jolloin pysäköintipaikkoja on enemmän vapaana kuin öisin. Päivisin on siis järkevä antaa myös muiden ihmisten käyttää pysäköintipaikkoja, jotta pysäköintipaikat saadaan tehokkaasti käyttöön. Lauantaisin ja pyhäpäivinä taas asukaspysäköintiluvan omaavista ei välttämättä monikaan ole töissä, joten launtaisin ja pyhäpäivinä asukaspysäköintiluvan omaavilla on pysäköintitilaa enemmän vapaana. Esim. haluaisitko itse, että voit pysäköidä autosi oman asuntosi lähelle iltaisin vai että muut ihmiset, jotka eivät asu pysäköintipaikan läheisyydessä, käyttävät asuntosi lähellä olevaa pysäköintialuetta ilmaiseksi ja itse joudut pysäköimään autosi kauas asunnostasi? Oliko tämä selitys mielestäsi järkeenkäypä?
Kirjoitat, että "tässä tapauksessa aikaraja voidaan käsittää samalla tavalla kuin voimassaoloaikaa kuvaava merkki". Millä perusteella näin väität? Tieliikenneasetuksen mukaan merkit 851, 852 ja 853 ovat nimeltään "voimassaoloaika". Merkin 855a selityksessä tieliikenneasetuksessa sanotaan: "Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa."
Mitään muuta ei sanota merkkiin 855a kirjoitetusta aikavälistä. Siis merkkiin 855a merkitty aika tarkoittaa sitä, että sinä aikana on maksuvelvollisuus voimassa, jos paikalle haluaa pysäköidä. Tieliikenneasetuksessa ei sanota, että merkkiin 855a merkitty aika tarkoittaa merkin 372 voimassaoloaikaa. Sen sijaan merkit 851, 852 ja 853 tarkoittavat kielto- tai rajoitusmerkin voimassaoloaikaa, koska niiden merkkien nimi on "voimassaoloaika".
Tieliikenteen käsikirjassa sanotaan: ”ylempi lisäkilpi osoittaa, että paikka on myös muiden ajoneuvojen käytettävissä - -” Tämä pitää paikkaansa, mutta siinä ei mainita, että paikka on muiden ajoneuvojen käytettävissä vain klo 9 – 19 arkena maksua vastaan. Tämä koko virke on kuitenkin hämäävä, sillä viimeinen lause ”lisäkilvessä osoitettuina kellonaikoina kuitenkin vain maksua vastaan” on vaillinainen, koska siitä puuttuu predikaatti. Sana ”kuitenkin” ja toinen pilkku antavat ymmärtää asian niin, että pysäköinti on sallittua kaikille muulloin kuin arkena klo 9 – 19 ilmaiseksi. Jos toisen pilkun ottaa pois, muuttuu koko virkkeen merkitys siten, että muulloin kuin klo 9 – 19 arkisin ei saa pysäköidä ilman asukaspysäköintilupaa. Kyseessä voisi olla painovirhe. Lisäksi en ymmärrä, mihin tämä virke perustuu jos siinä ei painovirhettä ole. Tieliikenneasetuksen kohta ”Merkin 372 (pysäköinti kielletty) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu.” on mielestäni selkeästi ilmaistu. Jos maksua ei siis ole suoritettu, ei myöskään saa pysäköidä ilman asukaspysäköintilupaa. Maksua kun ei voi suorittaa muulloin kuin arkena klo 9 - 19.
Mielestäni perustelusi asukaspysäköinnistä on hyvä ja järkeenkäypä. Tosin en pidä sitä todennäköisenä, että ei-asukaspysäköijät pysäköisivät säännöllisesti vain 19-9 välillä ja veisivät näin asukaspysäköijien paikat. Jos kadun varressa on arkisin kiekkopaikkoja, jotka ovat asukaspysäköintiluvalla vapaasti käytössä ilman aikarajaa, niin voihan muut kuin asukkaat viedä ne ihan samalla tavalla kiekottomana aikana kuin maksullisenkin pysäköintikieltopaikankin - mikäli nämä merkit voidaan tulkita samalla tavalla.
Tieliikenneasetus ei ole kovin selkeä tässä asiassa eikä Tiehallinnon liikennemerkkiohjekaan tuo lisäinfoa, siitä, mitä tapahtuu aikavälin ulkopuolella. Liikennemerkkiohjeessa todetaan vain, että "Lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä tai pysäköinnistä on suoritettava vahvistettu maksu lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana."
En ole vieläkään ihan valmis nielemään sitä, että pysäköinti olisi kielletty maksullisen ajan ulkopuolella, mutta en pysty sitä kuitenkaan perustelemaan noista pykälistä. Luotan liikaa siihen, mitä olen lukenut muualta ja mitä autokouluopettaja sanoi, kun tästä taannoin kysyin. Tietenkin opettajakin voi olla väärässä, en sitä sano. Väitettä kirjan kirjoitusvirheestä hieman epäilen, koska kirjasta tulee vuosittain uusi painos ja uskoisin että se olisi jo aiemmin korjattu. Jos kyseessä ei ole kirjoitusvirhe, niin kyllä se varmaan ihan oikeassa on, sillä sen verran asiantuntevaksi kuvittelen kirjan kirjoittajan, rikos- ja prosessioikeuden tohtorin Matti Tolvasen. Täytyisi mennä kirjastoon katsomaan tuorein versio, että mitä siinä lukee.
Koitan selvittää tätä asiaa vielä joltain asiantuntevilta tahoilta, ja palaan sitten asiaan jos lisäinfoa tulee. Häiritsevän epävarmaksi jäi nyt fiilis. Joka tapauksessa kiitos hyvästä kommentistasi.
(Ja niin, tuo edellinen linkki on väärin, siihen kun laittaa päätteeksi html, niin pelittää.)
Selvitin asiaa kysymällä Liikenneturvan kysymyslomakkeella. Tässä on kysymykseni: ”Liikennemerkkiin 372 on liitetty alapuolelle lisäkilpi 855a, jossa on esim. aika 9 - 19 (mustalla kirjoitettu). Saako alueelle pysäköidä maksamatta muuna aikana kuin arkisin kello 9 - 19? Mielestäni ei saa, koska tieliikenneasetuksessa sanotaan: "Lisäkilvet 855 a ja 855 b Merkin 372 (pysäköinti kielletty) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu." Tässä virkkeessä on ehto: "Jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu." Täten alueelle ei siis saisi pysäköidä muulloin kuin arkena klo 9 - 19, koska muulloin kuin arkena klo 9 - 19 ei maksua voi suorittaa. Olenko oikeassa?”
Tässä on vastaus: ”Olette oikeassa. Hyvin useasti kyseistä merkkiyhdistelmää käytetään esim. virastojen pihoilla. Pihoihin sallitaan pysäköinti viraston aukioloaikoina, arkisin klo 9-19 pysäköintimaksun suoritettuaan, mutta muulloin kieltoalueelle ei saa pysäköidä. Kun on liikennemerkki, jonka yhteyteen on laitettu lisäkilpi – niin liikennemerkin kieltoa/rajoitusta/ohjetta voidaan lisäkilvellä tarkentaa/rajata/kohdentaa. Eli esimerkissänne pysäköintikieltoa on lievennetty/tarkennettu kellon ajoilla/ pysäköintimaksun suorittamisella. Ystävällisin terveisin Eini Karvonen, koulutusohjaaja Liikenneturva”
Kiitos että kysyit, asia on nyt selvä. Avasin silmäni. :P Väärää tietoa olen saanut aiemmin enkä millään voinut uskoa, että asia voisi olla toisin kun kerran oli yhdellä tavalla opetettu. Krhm, olen ehkä "muutaman" kerran pysäköinyt Helsingissä ihan tyytyväisenä viikonloppuisin tuollaisile paikoille, hyvää tuuria nähtävästi ollut ettei ole maksulappua ilmestynyt tuulilasiin. :D
Kirjataan tämä kommentti nyt tähänkin merkintään. Eli kysyin asiaa tänä keväänä Helsingin kaupungilta ja sieltä tuli yksiselitteinen vastaus, että MAKSULLISEN AJAN ULKOPUOLELLA PYSÄKÖINTI ON SALLITTU KAIKILLE eikä tarvitse asukaspysäköintilupaa. Minun on pitänyt kirjoittaa tästä uusi merkintäkin, mutta on unohtunut. En tiedä mitä Liikenneturva on tässä sekoillut, mutta luottaisin tässä enemmän tuohon tahoon, joka on nuo kyltit tuonne laittanutkin.
Mikä tuossa nyt on niin vaikea niellä... Blogikirjoituksesta näkyy olevan aikaa, mutta.. Jos vasemman puoleinen liikennemerkki kieltää pysäköinnin ja oikean puoleinen sallii sen ja lisäkilvillä on vain ilmoitettu poikkeama edellisiin. Siis vasemman puoleisen mukaan pysäköinti on kielletty ja lisäkilpi tekee siihen vain poikkeaman, maksullisesti sallittu lisäkilven ilmoittamana aikana. Oikean puoleinen ilmoittaa pysäköintipaikasta ja sen lisäkilpi sanelee, että pysäköinti on maksullista ilmoitettuna aikana. Eiköhän tuo nyt ole liikenneturvalta pikkuisen luotettavampi tieto! Mutta pysäköi vain, kunnes sakon nappaat.. Josko sitten menisi perille.. ;)
En nyt ihan hahmottanut, mitä ajoit takaa kommentillasi. Kuten tuossa edellisessä kommentissani sanoin, kysyin pysäköintiä liikennemerkit asettaneelta taholta Helsingin kaupungilta ja alkuperäinen liikennemerkkien tulkinta blogitekstissä oli oikea. En tiedä miksi Liikenneturvalta on saatu väärää tietoa. Oma blogaukseni aiheesta on edelleen tekemättä, mutta sitä ennen voi lukea Iltalehden artikkelin "pysäköinti kielletty" ja "pysäköintialue" -merkkien yhteyteen liitetystä maksullisen pysäköinnin lisäkilvistä ja niiden vaikutuksesta. http://www.iltalehti.fi/autot/2014081918586088_au.shtml
Hei! Liikenneturvan vastaukset ovat yleisellä tasolla ja kysymyksiin vastataan usein ilman tilannetta selventäviä valokuvia. Kun tilanteesta ei ole kokonaiskuvaa, niin myös vastauksessa ei voida tarkkaan ottaa kantaa kyseessä olevaan tilanteeseen. Tekstin muodossa esitetyn kysymyksen pohjalta muodostettu mielikuva tilanteesta ei siis välttämättä ole oikea ja vastaus sitä myöten, vaikkakin yleispätevä, kyseiseen tilanteeseen virheellinen.
Pysäköintiin liittyvissä asioissa parhaita asiantuntijoita ovat paikkakunnalla pysäköinnin valvontaa tekevä taho sekä kaupungin tai kunnan teknisen toimen edustajat. He tuntevat alueensa paikat ilman valokuviakin ja tietävät myös mahdolliset erityisjärjestelyt.
Ystävällisin terveisin, yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta
