Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Molemmat!

Siis voi vitsi, missä vaiheessa kesä muuttui syksyksi? Yöpakkasia on ollut täällä Jyväskylässä jo useampana aamuna, joten alkaa olla aika vaihtaa autoon talvirenkaat.

Erityisesti kitkarenkaat kannattaa laittaa alle nyt, kun ilmat ovat viilenneet, vaikka pakkasta ei välttämättä vielä olisikaan. Rengasliikkeissä ei ole vielä ruuhkaa, joten vaihtamalla nyt ei tarvitse sitten ensimmäisten lumien aikaan ottaa itkupotkuraivaria, kun kaikki muutkin ovat jonottamassa renkaanvaihtoon.

Nastarenkaita saa käyttää lain mukaan 1.11. - viikko pääsiäisestä, mutta kelin niin vaatiessa muulloinkin. Jyväskylän korkeudella se "muulloinkin" toteutuu käytännössä joka syksy, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Jos autolla ajaa paljon ja on pakko lähteä säännöllisesti aamusta jonnekin, kannattaa vaihtaa myös nastarenkaat ajoissa. Toisaalta jos ajaa vähän, niin miksipä silloinkaan viivyttelemään vaihdon kanssa, sillä eipä se vähäinen ajo paljon kuluta niin renkaita kuin teitäkään.

Tänä syksynä minulle ei riittänyt talvirenkaiden alle laitto, vaan sekä omaan Seat Leoniin että firman Audi A4:ään piti hankkia uudet talvirenkaat.

Neljävuotiaat kitkarenkaat ovat liukkaat!

Leonin kitkarenkailla on ajettu vasta noin 18 tkm ja niiden urasyvyys on vielä reilu 6 mm, mutta neljän talven jälkeen niissä alkaa jo ikä painaa.

Viime kevättalvena havaitsin, että renkaiden pito ei ole entisellään. Nollakelissä auto nuljui maantiellä 80 km/h ajaessa ja samana iltana eräs liikenteenjakaja lähestyi uhkaavasti jo 30 km/h nopeudessa, kun auto ei mennytkään sinne minne renkaat osoittivat.

Toisena päivänä +2,5 c lämpötilassa Leon olisi tahtonut liikenneympyrässä pyörimisen sijaan matkaa jatkaa tangentin suuntaan. Ympyrän jälkeen testasin jarruttaa 40 km/h nopeudesta eikä autolla ollut mitään kiinnostusta pysähtyä, luisti vaan.

Syytin aluksi liukastelusta säätä, mutta muiden mielestä tiet eivät olleet mitenkään poikkeuksellisen liukkaat. Kun vielä rengasliikkeessä muuten asioidessani jutustelin tutuille myyjille ja sanoivat, että sun renkaat on kuule vaan loppu, niin uskottava se oli.

Muutama vuosi sitten Moottori-lehti vertaili eri ikäisten kitkarenkaiden pito-ominaisuuksia ja 3-vuotiaan ja 5-vuotiaan ero oli huomattava! Siinä missä 3-vuotias kitkarengas oli vielä ihan turvallinen, 5-vuotias oli muuttunut todella liukkaaksi. Kitkarenkaan pito perustuu kumin pehmeyteen ja rengas kovettuu viidessä vuodessa vaihtokuntoon. 

Olisin toivonut, että Leonin kitkarenkaat olisivat kestäneet viisi talvea, mutta kun ne kerran alkoivat tuntua luistimilta jo neljäntenä talvena, niin viidettä en kyllä aja vaan hankin uudet. Turvallisuus ennen kaikkea!

Uudet kitkarenkaat omaan autoon

Nastarenkaisiin paluuta en ole toistaiseksi harkinnut. Kitkarenkaat riittävät hyvin, koska ajan vähän, ennakoin riittävästi ja lisäksi ei ole koskaan pakottavaa tarvetta lähteä autolla liikenteeseen jos keli on tajuttoman huono. En siis tarvitse nastarenkaiden ekstraturvallisuutta, vaan otan mieluummin kitkojen hiljaisuuden.

Mutta mitä hankkisin hyvin palvelleiden Goodyear UltraGrip Ice 2 -kitkojen tilalle? 

Ensimmäinen ehdokas oli sama Goodyear UltraGrip Ice 2 kitkarengas. Minulla oli samanlaiset yhden talven Polo Juniorissa ja olen tykännyt niistä myös Leonin alla. Vaikka malli on jo vanha, rengas oli tuoreessa Tekniikan Maailman kitkarengasvertailussa kolmantena eli edelleen laadukas tapaus. Hinta on myös muita huippukitkoja edullisempi.

Toinen ehdokas oli viime talvena esitelty Nokian Hakkapeliitta R3 kitkarengas. Sen mainoksissa esitellyt Cryo Crystal 3 -pitokiteet kuulostivat vähän siltä, kuin olisi nastoja kitkarenkaassa! Ajoin viime talvena Nissan Leafilla, jossa oli R3:t ja ne tuntuivat tosi hyviltä. Tekniikan Maailman vertailussa 2. sijalle päässeen renkaan arvio siitä, että rengas vaati uraisella tiellä ohjailua kuitenkin epäilytti. Muutamat Audi A3:lla ja Volkswagen Golfilla ajavat tutut valittivat, että Nokian R2 -kitkarenkaat vetelevät urissa ja TM:n kuvaus viittasi siihen, että R3 saattaa käyttäytyä samalla tavalla.

Kolmantena ehdokkaana oli TM:n viime ja tämän vuoden vertailun ykkönen; pisteissä jopa muutamat nastarenkaat voittanut Continental ContiVikingContact 7. Lehden mukaan "tällä renkaalla on ilo ajaa [jäällä ja lumella]". Renkaan suurin minut miinus on isohko vierinvastus. Se ei minun ajomäärilläni juuri kukkarossa tunnu, mutta taloudellisuusajajan sydäntä kirpaisee aina, jos valitsee jotain mikä heikentää taloudellisuutta. 

Mihin renkaaseen sitten päädyin? 

Epäilykset vetelystä vaikuttivat niin paljon, että hylkäsin alunperin kovasti kiinnostaneet Nokian R3 -kitkat. Goodyearin ja Continentalin välillä en sen sijaan osannut päättää.  Goodyearit olisivat tutut ja halvemmat, mutta toisaalta kiinnosti kokeilla jotain uutta eli Continentalia.

Kun pohdintani ei tahtonut tuottaa tulosta, luottorengasmyyjäni tarjosi ässää hihasta: mitä jos laitetaankin Leoniin vielä sen vanhat kitkat! Ne eivät ole niin loppu etteikö niillä ajelisi turvallisesti syksyä ja sitten kun tulee oikea talvi, voisin vaihtaa uusiin ja todeta oikeasti kuluneen ja uuden kitkarenkaan eron.

Innostuin ideasta heti ja niinpä Leonin alle iskettiin vanhat tutut talvirenkaat. Katsellaan uusia sitten joulu-tammikuussa, miten nyt oikea talvi kerkeää tänne.

Ajattelin ajella Leonin vanhoilla kitkoilla vielä tämän syksyn.

Vaara katsastuksessa hylkäämiseen loppuun ajettujen kitkarenkaiden takia

Minulla on nykyisin huolehdittavana myös toinen auto; nimittäin työpaikkani Audi A4 2.0 TDI quattro. En tarvitse autoa koskaan työssäni, mutta hoidan sen renkaat, katsastukset ja huollot kun on sattumoisin tätä autoharrastuneisuutta.

Eräs työkaveri meinasi liukastella Audilla kaiteeseen viime keväänä loskassa ajaessaan enkä kyllä ihmettele. Kevään katsastuksessa sen kitkarenkaat paljastuivat käytännössä loppuunajetuiksi: eturenkaiden urasyvyys oli enää reilu 2 mm ja takana vähän alle 6 mm. 

Eturenkaiden urasyvyys n. 2 mm.

Takarenkaiden urasyvyys n 6 mm.

Jos olisin katsastanut auton talvella, se olisi hylätty tai voinut joutua ajokieltoon, sillä talvirengaspakon aikaan minimiurasyvyys on 3 mm. Kesärenkaiden minimi on 1,6 mm, joten kitkat olivat toukokuussa ihan lailiset, joskaan eivät suositeltavat.

Ero etu- ja takarenkaiden urasyvyyksissä oli kyllä hämmästyttävän suuri! Mistä se johtuu?

Eturenkaat ovat kovemmalla kuormituksella, koska ne ohjaavat, vetävät ja ovat myös enemmän vastuussa jarrutuksesta ja lisäksi isompi osa auton painosta on eturenkailla. Dieselmoottorin voimakas vääntö lisää vielä entisestään eturenkaiden kulumista.

Renkaiden kulumista saa tasattua vaihtamalla etu- ja takarenkaiden paikkaa säännöllisesti. Vähän ajaville se riittää kausivaihdon yhteydessä, mutta paljon ajaessa se kannattaa tehdä kesken kauden; n. 8000 km välein.

Mikäli urasyvyyksien ero on kasvanut pariin milliin, on vähemmän kuluneet renkaat laitettava taka-akselille. Tämä siksi, että jos etupää lähtee luistoon, tilanne on vielä korjattavissa, mutta takapään luistellessa muututaan täysin matkustajiksi.

Olisi kiinnostavaa tietää, missä kunnossa Audin renkaat olivat viime syksynä. Olivatko ne tasaisesti kuluneet vai oliko ero jo syntynyt? Autolla ajettiin viime talvena noin 15 tkm, joten luulen, että ero ehti syntyä sinä aikana. Täytyy uusien renkaiden kanssa seurata ajomääriä ja kulumista ja vaihtaa renkaiden paikkaa kesken talven jos kilsoja kertyy paljon.

Uudet nastarenkaat työpaikan autoon

Pidin töissä gallupin, että haluavatko työkaverini Audiin kitkarenkaat vai nastarenkaat ja äänestyksen tulos oli selvä: kaikki halusivat nastarenkaat.

Olisin äänestänyt itsekin nastojen puolesta, sillä ne ovat tällaiseen yhteiskäyttöautoon ehdottomasti turvallisempi valinta. Kuljettajat ovat eri tasoisia eivätkä kaikki ole välttämättä edes ajaneet kitkoilla. Ne vaativat omanlaistaan valppautta. Lisäksi autolla pitää pystyä lähtemään liikenteeseen kelissä kuin kelissä.

Paljon vääntöä omaavissa dieselautoissa nastat saattavat olla kovilla. Autolla ei tarvitse varsinaisesti edes revitellä, vaan ihan normaalit reippaat liikeellelähdötkin tai ohituksetkin menevät helposti "revittelystä", kun vääntöä piisaa. Rengasliikkeessä kannattaakin kertoa, millaisesta autosta on kyse, jolloin ammattitaitoiset myyjät osaavat suositella siihen ominaisuuksiltaan sopivia renkaita.

Valitsin Audiin nastarenkaiksi Hankook Winter I*Pike RS2, jotka ovat selkeästi merkkirenkaita edullisemmat, mutta silti laadukkaat. TM:n nastarengastestissä ne ylsivät sijalle kolme. Moitteita Hankookit saivat rengasmelusta, mutta koska kyseessä ei ole oma autoni ja nastarenkaat nyt ovat joka tapauksessa meluisat, niin en arvottanut sitä niin korkealle.

Hankook Winter I*Pike RS2

Halutusta rengaskoosta riippuen renkaissa saattaa olla tosi iso hintaero eri valmistajien välillä tai sitten eroa ei ole juuri lainkaan.

Firman Audi A4:n renkaat ovat kokoa 225/50 R17 ja täytyy sanoa, että siinä koossa renkaat ovat jo kohtuullisen arvokkaita. Testissä menestyneiden Michelinin, Continentalin ja Nokian renkaiden hinta oli niin paljon kovempi kuin Hankookeilla, etten raskinut edes harkita niitä. Hankookien kanssa samassa hintaluokassa oli vasta Nordman 7, joka on sama rengas kuin vuonna 2009 esitelty Nokian Hakkapeliitta 7. Se oli aikoinaan testimenestyjä, mutta nyt TM:n vertailusta vasta sijalla 9.

Vaihdatin Audiin nastarenkaat jo viime viikolla, koska työkaverit lähtivät sillä tällä viikolla Lappiin. Tähän aikaan vuodesta sinne ei kannata lähteä kesärenkailla, sillä mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä todennäköisemmin on pakkasta.

Nastarenkaat vaativat noin 500 km sisäänajon, joten Lapin reissu tuli oikein oivalliseen saumaan. Renkaat ovat sitten täydessä iskussa, kun talvi tulee. Sisäänajossa nastat asettuvat lopullisesti kuoppiinsa ja sinä aikana on pyrittävä välttämään välttämään kovia kiihdytyksiä, turhia kovia jarrutuksia ja nopeaa kaarreajoa.

Audi valmiina talven ihmemaahan!

Muista jälkikiristys!

Alumiinivanteiden pultit on syytä jälkikiristää 100-200 km ajon jälkeen, koska ne ovat saattaneet löystyä kierteisiin jääneiden epäpuhtauksien takia. Peltivanteet eivät kiristystä tarvitse, koska materiaali joustaa hieman ja kiristyy pultteja vasten eri tavalla kuin ei joustava alumiini. 

Leonissa pultit ovat aina ennen olleet kireällä, mutta tänä vuonna pultteja kiristäessä peräti kaksi liikahti aavistuksen! Ei siis ole perusteetonta kiristää niitä.

Mihin momenttiin pultit pitää kiristää? Siihen ei olekaan ihan yksiselitteistä vastausta, sillä asiaan vaikuttaa mm. auton teho, massa, ja pulttien paksuus. Tavallisten henkilöautojen, kuten jutun Seat Leon ja Audi A4, pulttien kiristysmomentti on yleensä 120-130 Nm kieppeillä.

Jos itseltä ei löydy momenttiavainta, voi pultit käydä kiristämässä renkaat alle vaihtaneessa rengasliikkeessä yleensä ilmaiseksi.