17.09.2013
Puhdas auto - pahempi mieli?
Polon parin viikon takainen harjaton pesu ei oikein tuottanut toivottua tulosta, joten kärräsin sen vaihteeksi Glosspointille käsinpesuun. En tiedä oletteko kaikki jo ihan kyllästyneitä juttuihini puhtaasta autosta, mutta en malta olla hehkuttamatta kun Polo vain näyttää niin hyvältä kiiltävän puhtaana!
Totta puhuen Polon saavutettua nyt jo kahden vuoden ikä siitä huolehtiminen on arkipäiväistynyt, enkä pese enkä puunaa sitä enää yhtään niin paljon kuin uutena. Pitäisi kyllä tehdä useammin, koska tulee aina niin hyvä mieli kun näkee sen helmiäismustan maalipinnan oikein loistamassa puhtauttaan.
Hieman erilainen kiilto kuin edellisen pesun jälkeen!
Jokaisessa käsinpesukerrassa piilee jännitysmomentti: onko autosta löytynyt naarmuja tai muita jälkiä. "Mulla on ikävää kerrottavaa sun autosta" ovat sanat, joita en todellakaan haluaisi kuulla. Puhdas auto voi otsikon mukaisesti todellakin tuottaa pahemman mielen. Näin kävi viimeksi toissa keväänä, kun naapuri oli aukonut autonsa ovea Poloa vasten. Nyt oli toinen kerta kun sain kuulla nämä sanat. Tällä kertaa ei ollut jälkiä ovessa, vaan takakontissa. Ja todella outoja jälkiä olivatkin! Aivan kuin joku olisi osunut siihen monta kertaa, sillä kyseessä ei ollut yksittäinen naarmu, vaan useampi edestakainen hankauma. Jälkiä oli kaiken lisäksi koko takaluukun leveydeltä.
Leo kertoi luulleensa aluksi, että takaluukussa on vain jotain tiukkaa likaa ja oli koittanut pestä jälkiä pois toisellakin pesuaineella. Vasta autoa kuivatessaan hän oli tajunnut, että nämähän ovat hankaumajälkiä maalipinnassa! En käsitä, milloin Polo olisi ollut niin lähellä toista autoa, että sen takana ei olisi mahtunut esimerkiksi nostelemaan tavaroita toisen auton kyytiin.
Hallin katon heijastumista huolimatta Polon takaluukusta erottaa selkeästi monensuuntaista hankaumaa.
Sinänsä hätä ei ole tämän näköinen, koska jäljet saa kyllä pois. Mutta on se nyt ihme kun ihmiset eivät voi sen vertaa katsoa, että eivät osu muiden autoihin! Toisaalta keväällä sain henkilökohtaisesti todistaa, kun joku pysäköi rautakaupan pihassa kalliilla autolla viereeni ja avasi oven suoraan Polon kylkeen. Pomppasin autosta salamana valittamaan kuskille, joka oli vähän ihmeissään, että mitä mä nyt oikein vaahtoan. Että autossa on leveät ovet ja that's it. "Väkisin niillä osuu, ei sun autoon mitään jälkeä jäänyt." Herra on hyvä ja pysäköi autonsa muualle, jos ei osaa olla kolhimatta muiden autoja. Jälkeä ei onneksi jäänyt, mutta kyllä mulla siinä syke vähän nousi, kun itse teosta sain kiinni välinpitämättömän kansalaisen.
Näiden tuoreiden jälkien poistamiseksi takaluukku pitäisi hioa ja tehdä siihen sen jälkeen uusiksi cquartz-käsittely. Hinta-arvio oli 60-70 e eli ei mikään paha lovi lompakkoon, mutta kyllä se silti vähän nyppii. Jälkiä ei välttämättä huomaa ellei tarkkaan katso, joten en ole ihan varma viitsinkö korjauttaa niitä. Mutta toisaalta tietoisuus niistä kyllä lisää tuskaisuutta…
Peilikuva Jennin tyyliin. Tästä sitä ei erota, mutta yläreunan pokkaus on myös täynnä hankaumaa.
Keskustelu
Urpo
01.08.2023
13.53
..leveät ovet..voi vittu. Olisit lyönyt nyrkillä otsaan ja sanonut että "iso nyrkki, thats it.."
