Voidellaan ettei leikkaa kiinni

Kolmannen autonhuoltokurssikerran pääaiheina oli voitelu ja jäähdytys. Aluksi myös kerrattiin jonkin aikaa viimekertaisia asioita eli moottorin toimintaperiaatetta.

Viimekertaiseen tuli myös hieman lisäinfoa, kun moottoriin liittyen saimme oppia jakohihnasta. Käsitin että suurimassa osassa autoja on jakohihna, mutta sitten osassa on kestävämpi jakoketju. Jakohihnan vaihtoväli on ilmeisesti melko autosta riippuva asia, olisiko ollut yleisesti 80-120 tkm välillä...? Auton ohjekirjasta se varmasti selviää. Kuminen jakohihna myös hapertuu ajan kuluessa, joten pelkkiin kilometreihin ei kannata tuijottaa.

Voitelun tehtävä on aika selkeä ominaisuus. Öljy vähentää osien välistä kitkaa ja hidastaa siten osien kulumista. Siitäkin tuli kuitenkin opittua nyt tarkemmin. Hyvä öljy erottelee epäpuhtaudet paremmin ja öljy täytyy vaihtaa siksi säännöllisesti, että se vanhenee ja likaantuu. Henkilöautossa on keskimäärin noin viisi litraa öljyä, joka oleilee öljypohjassa ja joka kiertää moottorissa öljypumpun voimalla. Katsoimme myös erään kurssilaisen Mersun öljyntäyttöaukosta sisään ja sieltähän pilkisti nokka-akseli. Yhteys edelliskerran asiaan!

Opettaja kertoi myös eri öljylaaduista, mutta en pysynyt niiden numeroinnissa oikein kärryillä. Ymmärsin että 5W-40 on Suomen oloihin normaali ja numerot tarkoittavat öljyn viskositeettia (juoksevuutta) kylmässä ja lämpimässä, mutta ei siitä sen enempää.

Opin, että autojen yleisin jäähdytystapa on nestejäähdytys, jossa putkissa oleva neste kiertää sylintereitä kuljettaen lämpöä pois ja tuoden mukanaan kylmää. Neste jäähdytetään auton liikkeen tuottamalla ilmavirralla. Auton keulassa konepellin alla on myös iso tuuletin, jolla saadaan jäähdytettyä moottoria silloin, kun luonnollinen ilmavirta ei pääse virtaamaan tuuletusaukoista sisään eli esimerkiksi liikennevaloisa seistessä. Jäähdytysjärjestelmä ei kuitenkaan lähde heti puhisemaan kun auto on käynnistetty, vaan vasta sitten kun moottori on saavuttanut sopivan käyntilämpötilan.

Jos moottori meinaa ylikuumeta koska tuuletuspropelli ei käy, voi tilannetta kuulemma auttaa laittamalla auton sisätilan puhalluksen täydelle teholle ja lämmölle. Eräs kurssilainen oli kesähelteellä päässytkin autolla kotiin tällä tekniikalla. Tällöin moottori tuulettuu myös autoon sisäänpäin, koska auton lämmityslaite toimii niin, että se vain ohjaa moottorin hukkalämpöä ohjaamoon.

Auton ilmastointilaite onkin sitten ihan eri juttu. Kuin pieni jääkaappi. Opettaja kertoi kuinka korjaamojen täytyy olla järjettömän tarkkoja ettei ilmastointilaitteen kylmäainetta pääse vuotamaan huollon yhteydessä. Joka päivä kylmäainetta kuitenkin vapautuu taivaan tuuliin 1-2 kg per peräänajo (kylmäainekennot sijaitsevat auton keulassa), joten miksi siitä ei tule mitään sanktioita?

Lopussa opettaja esitteli vielä fysiikantuntien mallin avulla Wankel- eli kiertomäntämoottorin toimintaa. Aika ovela systeemi, joka on paljon perinteistä mäntämoottoria tehokkaampi, mutta myös huomattavasti herkemmin kuluva. Opettaja arveli, että jos Wankel-moottori olisi keksitty ennen mäntämoottoria ja sen kehittämiseen olisi panostettu vuosien saatossa yhtä paljon, niin se saattaisi hyvinkin olla se yleisempi malli.

Wankel-moottori.